Beslutsförslag

Partikongressen omfattar motionens mål till den del som avser att aktivt följa upp och utveckla Migrationsverkets verksamhet. Dessutom ska verkets verksamhetsförmåga och resurser tryggas på lång sikt. Partikongressen förutsätter att ett avslag på asylansökan med anledning av en felaktig dom av Europadomstolen för mänskliga rättigheter ska uppmärksammas vederbörligt och rättas till. Rätten till rättshjälp utan kostnad vid muntligt hörande av asylsökande kommer att återinföras under regeringsperioden.

 

Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen niiltä osin, että Migrin toimintaa tulee aktiivisesti seurata ja kehittää. Lisäksi sen toimintakyky ja resurssit pitää turvata pitkäjänteisellä tavalla. Puoluekokous edellyttää, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamaa virheellistä turvapaikkapäätöstä koskeva langettava tuomio huomioidaan asianmukaisesti ja siitä seuraavat korjaukset tehdään kattavasti. Oikeus maksuttomaan oikeusapuun turvapaikkapuhuttelussa tullaan palauttamaan hallituskauden aikana.

Beslutsförslag

Partikongressen omfattar motionens mål till den del som avser att aktivt följa upp och utveckla Migrationsverkets verksamhet. Dessutom ska verkets verksamhetsförmåga och resurser tryggas på lång sikt. Partikongressen förutsätter att ett avslag på asylansökan med anledning av en felaktig dom av Europadomstolen för mänskliga rättigheter ska uppmärksammas vederbörligt och rättas till. Rätten till rättshjälp utan kostnad vid muntligt hörande av asylsökande kommer att återinföras under regeringsperioden.

 

Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen niiltä osin, että Migrin toimintaa tulee aktiivisesti seurata ja kehittää. Lisäksi sen toimintakyky ja resurssit pitää turvata pitkäjänteisellä tavalla. Puoluekokous edellyttää, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamaa virheellistä turvapaikkapäätöstä koskeva langettava tuomio huomioidaan asianmukaisesti ja siitä seuraavat korjaukset tehdään kattavasti. Oikeus maksuttomaan oikeusapuun turvapaikkapuhuttelussa tullaan palauttamaan hallituskauden aikana.

– Muutosesitys 1

Viktor Kock · FSD 1

Föreslår att motionen godkänns

Kannattajat
  • Mikael Hiltunen

Partistyrelsens utlåtande

I motionen framförs att Migrationsverkets (Migri) verksamhetssätt bör utredas. Man går igenom bl.a. Migris processer, organisation och behandlingstider. I partiets riksdagsvalsprogram behandlades temat rätt omfattande. I valprogrammet konstaterades att asylprocessen, återvändanden och kvaliteten på Migris prövning av asylansökningar har ifrågasatts från många håll. Det är delvis förståeligt att Migri haft problem med handläggningstider, eftersom antalet ansökningar mångdubblades år 2015. Då var man tvungen att snabbt rekrytera ett stort antal nya medarbetare som nödvändigtvis inte hade tillräcklig kompetens. Asylsökandenas rättsskydd ska ändå alltid tryggas.

Migris verksamhet måste kontinuerligt utvärderas och eventuella olägenheter som upptäcks i dess verksamhet måste åtgärdas. Det är också viktigt att Migri följer en bra arbetsgivarpolitik. Detta förutsätter investeringar i introduktion av nyanställda och att Migris finansiering tryggas på lång sikt och på ett hållbart sätt. Efter att arbetskraftsinvandring flyttades från inrikesministeriet till arbets- och näringsministeriet i början av 2020 inleddes flera projekt för att förbättra och effektivisera uppehållstillståndsprocesserna.

Situationen i Migri är ändå inte så kaotisk som motionen beskriver. Resursbehovet har tagits upp i samband med tilläggsbudgetar för 2019. Det är också anmärkningsvärt att endast två procent av asylbesluten som fattats av Migri upphävts i förvaltningsdomstolar på grund av handläggarens felaktiga tolkning av lagen. I andra situationer är det ofta fråga om att sökanden för fram ny information som inte kommit fram i intervjun.

Migri eller Finland har inte problem med att respektera mänskliga rättigheter. Migri har gjort sin egen utredning med anledning av Europadomstolen för mänskliga rättigheters (EIT) dom där man konstaterar att Finland har brutit mot Europakonventionen om skydd för de mänskliga rättigheterna genom att avvisa en irakisk man till Irak år 2016, varefter personen dödades. Utifrån utredningen har Migri vidtagit flera åtgärder för att vidareutveckla sin verksamhet vag gäller bl.a. riskanalys, övervakning av beslut samt praxis och anvisningar om handläggning av ansökan om förläggning.

Sipiläregeringens beslut om att begränsa tillgången till rättshjälp utan kostnad vid muntligt hörande av asylsökande var ett dåligt beslut. De direkta kostnadsbesparingarna har varit små, och däremot har det orsakat ytterligare kostnader och problem senare i processen. Med tanke på asylsökandens rättsskydd är det viktigt att ha tillgång till professionellt stöd redan från början av processen. Därför har SDP velat återinföra gratis rättshjälp för asylsökande. Att återinföra rättshjälp och att förlänga besvärstiderna för asylbeslut är någonting som finns inskrivet i regeringsprogrammet, och en tillhörande lagändring förväntas överlämnas till riksdagen senare i år.

Asylprocessen kan fungera bara om också beslut om avslag kan fattas. I så fall har beslutet i rättsprocessen varit att personen inte har rätt till asyl i Finland. Å andra sidan har negativa beslut betydelse bara om de också kan verkställas. Återvändande av dem som har fått avslag på sin ansökan är därför en nödvändig del av ett fungerande asylsystem. Vid återvändande ska det råda säkerhet om att personen inte kommer att återsändas till sådana förhållanden som i internationella konventioner avses med återvändandeförbud.

Det är nödvändigt att asylprocessens riktighet kan säkerställas och dess legitimitet förstärkas. En egen fråga är tvångsåtersändanden, som verkställs medan ansökan om uppehållstillstånd ännu är under prövning. Det har förekommit situationer där en asylsökande har ansökt om uppehållstillstånd på grundval av sin anställning, men utvisningen har verkställts innan beslut fattats om ansökan om uppehållstillstånd. Detta kan inte anses rimligt om det har funnits ordentliga motiveringar för en ansökan på grundval av anställning.

 

Aloitteessa esitetään Maahanmuuttoviraston (Migri) toimintatapojen arviointia, jossa käydään läpi mm. Migrin prosessit, organisaatio ja käsittelyajat. Puolueen eduskuntavaaliohjelmassa aihepiiriä käsiteltiin suhteellisen laajasti. Vaaliohjelmassa todettiin, että turvapaikkaprosessi ja palautukset Migrin suorittaman turvapaikkatutkinnan laatu on laajasti kyseenalaistettu. Ongelmat Migrin käsittelyssä ovat osin ymmärrettäviä hakemusten määrän nopeasti moninkertaistuttua vuonna 2015. Tässä tilanteessa jouduttiin palkkaamaan nopeasti paljon uutta henkilökuntaa, jolla ei ollut välttämättä riittävää osaamista. Turvapaikanhakijan oikeusturva ei kuitenkaan saa kärsiä tällaisessakaan tilanteessa.

Migrin toimintaa täytyy jatkuvasti arvioida ja korjata havaittuja epäkohtia sen toiminnassa. Lisäksi on tärkeää, että Migri noudattaa hyvää työnantajapolitiikkaa. Tämä edellyttää uusien työntekijöiden perehdytykseen panostamista ja toisaalta sitä, että Migrin rahoitus turvataan pitkäjänteisesti kestävällä tavalla. Työperäisen maahanmuuton siirryttyä Sisäministeriöltä Työ- ja elinkeinoministeriölle vuoden 2020 alussa käynnistettiin useita hankkeita, joilla parannetaan ja sujuvoitetaan oleskelulupaprosesseja.

Migrin tilanne ei kuitenkaan ole niin kaoottinen kuin aloitteessa kuvataan. Sen resurssitarpeisiin on vastattu vuoden 2019 lisäbudjettien yhteydessä. On myös huomattava, että edelleenkin viraston tekemistä turvapaikkapäätöksistä vain 2 % kumoutuu hallinto-oikeuksissa käsittelijän tekemän virheellisen laintulkinnan johdosta. Muissa tilanteissa usein kyse siitä, että hakija tuo esille uutta tietoa, jota ei ole tuotu esiin puhuttelussa.

Migrillä tai Suomella ei ole ongelmia ihmisoikeuksien kunnioittamisen suhteen. Migri on tehnyt oman selvityksensä koskien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöstä, jossa todettiin Suomen rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimusta käännyttäessään irakilaismiehen Irakiin vuonna 2016, minkä jälkeen kyseinen henkilö tuli henkirikoksen kohteeksi. Selvityksen pohjalta Migri on käynnistänyt useita toimintansa kehittämistoimenpiteitä, koskien mm. riskianalyysiä, päätösten valvontaa, sekä uusintahakemusten käsittelyä koskevia käytäntöjä ja ohjeistusta.

Sipilän hallituksen toteuttama maksuttoman oikeusavun rajaaminen turvapaikanhakijan kuulemisessa oli huono päätös. Sen tuomat välittömät kustannussäästötkin ovat olleet pienet, ja se on vastaavasti aiheuttanut ylimääräisiä lisäkuluja ja ongelmia prosessin myöhemmissä vaiheissa. Turvapaikanhakijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hän saa ammattitaitoista apua heti prosessin alusta lähtien. Siksi SDP on halunnut palauttaa turvapaikanhakijan maksuttoman oikeusavun. Oikeusavun palauttamisesta sekä turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusaikojen pidentämisestä on sovittu hallitusohjelmassa ja niitä koskeva lakimuutos saataneen eduskuntaan vielä kuluvan vuoden aikana.

Turvapaikkaprosessi voi toimia vain, jos myös kielteisiä päätöksiä voidaan antaa. Tällöin oikeusprosessin päätöksenä on todettu, ettei henkilöllä ole oikeutta turvapaikkaan Suomessa. Kielteisillä päätöksillä taas on merkitystä vain, jos ne voidaan myös panna toimeen. Kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen on siis välttämätön osa toimivaa turvapaikkajärjestelmää. Kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä palautettaessa tulee olla varmuus, ettei ihmisiä palauteta kansainvälisten sopimusten palautuskiellon tarkoittamiin olosuhteisiin.

On välttämätöntä, että turvapaikkakäsittelyn oikeellisuudesta pystytään varmistumaan ja sen legitimiteettiä vahvistamaan. Oma kysymyksensä on pakkopalautukset, jotka pannaan toimeen vielä oleskelulupahakemuksen ollessa käsittelyssä. On esiintynyt tilanteita, joissa turvapaikanhakijana maahan tullut on jättänyt saamansa työpaikan perusteella oleskelulupahakemuksen, mutta maasta poistaminen on pantu toimeen ennen kuin tähän hakemukseen on annettu ratkaisu. Tätä ei voi pitää kohtuullisena, mikäli työperäiselle hakemukselle on ollut kunnolliset perusteet.

 

189 Effektivera migrationsverket

Vanda Svenska Socialdemokrater rf

 

Finländare har ofta den uppfattningen att vårt land är ett land som är civiliserat och respekterar de mänskliga rättigheterna och att våra myndigheter och tjänstemän gör sitt bästa för att förbättra människornas välfärd. Men så är inte fallet för alla människor som är bosatta i Finland eller vill och har rätt att komma att bo i vårt land.

Migrationsverket (Migri) har under hösten 2019 kommit in i ett mer eller mindre kaotiskt läge som uppvisar en moralisk ohållbarhet i bristfälliga processer, bristande resurser och en svag organisation som inte klarar av sitt uppdrag. Brister i migrationspolitiken men också bristande ledarskap har blivit uppenbara.

Regeringen Rinne ärvde av regeringen Sipilä ett uselt migrationsverk. Nyheter uppenbarades om att den föregående regeringskonstellationen hade kommit med nerskärningar riktade mot migrationsverket. Flera av de 1000 människor som arbetade på Migri var under hot att bli antingen uppsagda eller permitterade. Men regeringen Rinne beslöt att tilldela verket mer resurser för att förhindra förvärrandet av det redan katastrofala läget.

Mycket uppmärksamhet har under de senare åren fästs vid asylpolitiken och har lämnat den övriga migrationen i skymundan i den offentliga diskussionen. Migrationsverkets arbete gällande behandlingen av asylsökande har verkligen varit under all kritik. Bristerna är många och Migris arbete fick till och med en fällande dom av den Europeiska människorättsdomstolen i november 2019.

Den övriga migrationspolitiken i Finland har definitivt kommit till en ohållbar punkt. Det talas allmänt om att Finland behöver mer utländsk arbetskraft, men i praktiken fungerar Migri snarast som en bromskloss som hindar företag från att få utländsk arbetskraft.

Vad är det som sker i praktiken? Hösten 2019 berättade flera högskolor för media att de varit tvungna att returnera läsårsavgifter till hundratals studerande eftersom migrationsverket inte behandlat uppehållstillstånden inom utsatt tid. Hösten 2019 och redan tidigare meddelade flera företag om sina problem att rekrytera utländsk arbetskraft eftersom migrationsverket är så långsamt i sina behandlingstider. En del företag har varit tvungna att öppna verksamhet utomlands eftersom migrationsverket fungerar så trögt. I nuläge (4.12.2019) tar det i snitt mer en tre månader för en utlänning att få arbetstillstånd. Många har inte tid att vänta tre månader på att få börja arbeta.

Uppehållstillståndsprocessen för familjemedlemmar lämnar mycket att önska. Hösten 2019 kan det ta i snitt allt mellan 5–9 månader att få uppehållstillståndet för familjemedlemmar och ansökan kostar 420–470 euro. Det finns också fall där människor har tvingats vänta mer än ett år för att få uppehållstillstånd. När man söker uppehållstillståndet kan man antingen vistas och vänta på beslutet i Finland eller utomlands. Men under den tid man väntar i Finland har man inte rätt att arbeta, man är inte en del av hälso- och socialskyddssystemet. Man har inte tillgång till den offentliga sektorns integreringsfrämjande åtgärder. En asylsökande har rätt att börja arbete efter tre månaders vistelse i Finland men det har däremot inte en person som sökt uppehållstillstånd som familjemedlem (make/maka) till en finsk medborgare.

En människa som tvingas till ett ofrivillig utanförskap 5–9 månader under en behandlingsprocess är i en ytterst utsatt situation. En person som inte har rätt till socialbidrag eller tillgång till offentlig service nedbryts långsamt dag för dag. Integrationen går snett från dag ett i Finland när det handlar om uppehållstillstånd för familjemedlemmar.

Vanda Svenska Socialdemokrater motionerar om att

partistyrelsen med det snaraste besluter om att hela Migris skandalöst långsamma sätt att fungera i brådskande ordning ses över i följande punkter:

  • Migrationsverkets processer och organisation bör utredas överlag för att öka verkets effektivitet
  • Migrationsverket måste få mer resurser så att behandlingstiderna kan förkortas  från de nuvarande omänskligt långa behandlingstiderna.
  • Migrationsverket borde inte slösa sina resurser på att utreda huruvida ett äktenskap som är instiftat i Finland enligt äktenskapslagen är ett så kallat ”äkta äktenskap”. Migri frågar i blanketter och intervjuer otaliga djupt personliga frågor som är alltför närgångna ( Migri, PK1_plus, perheselvityslomake puolisoille, B-osa). Frågorna är ett slöseri med Migris begränsade resurser och bör slopas. De har egentligen ingenting med saken att göra, inte frågar finska myndigheter heller finska äkta par om deras äktenskap är ”äkta”.
  • Familjemedlemmar som söker uppehållstillstånd och väntar på sitt beslut bör i likhet med asylsökande få arbetstillstånd efter tre månaders väntan i Finland.
  • Familjemedlemmar som söker uppehållstillstånd måste kunna delta i språkkurser och annan integrationsfrämjande verksamhet medan de väntar på uppehållstillstånd. De bör också ges juridiskt tillstånd att besöka sitt hemland under väntetiden.
  • Migrationsverkets organisation måste fungera på ett sådant sätt att den övriga invandringen fungerar även om det kommer fler asylsökande till Finland.
  • Migrationsverket bör respektera de mänskliga rättigheterna i alla lägen så att landet inte drabbas av fler fällande domar från den Europeiska människorättsdomstolen.

 

Maahanmuuttoviraston toiminnan tehostaminen

Suomalaisilla on usein se käsitys, että maamme on sivistynyt ja kunnioittaa ihmisoikeuksia ja että viranomaiset ja virkamiehet tekevät parhaansa parantaakseen ihmisten hyvinvointia. Näin ei ole kuitenkaan kaikilla ihmisillä, jotka asuvat Suomessa tai jotka haluavat ja joilla on oikeus asua maassamme.

Maahanmuuttovirasto (Migri) on syksyllä 2019 ajautunut enemmän tai vähemmän kaoottiseen tilanteeseen, joka on tuonut esiin sen moraalisesti kestämättömät puutteelliset prosessit, resurssipulan ja heikon organisaation, joka ei suoriudu tehtävästään. Maahanmuuttopolitiikan puutteet, mutta myös johtajuuden puute, ovat olleet ilmeisiä.

Rinteen hallitus peri Sipilän hallitukselta maahanmuuttoviraston, joka oli surkeassa kunnossa. Uutisissa paljastettiin, että edellinen hallitus oli tehnyt leikkauksia maahanmuuttoviraston toimintaan. Useaa viraston yhteensä noin 1 000 työntekijästä uhkasi joko irtisanominen tai lomautus. Mutta Rinteen hallitus päätti osoittaa virastolle lisää resursseja jo katastrofaaliseksi muuttuneen tilanteen heikentymisen ehkäisemiseksi.

Turvapaikkapolitiikkaan on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota, ja muu muuttoliike on jäänyt julkisessa keskustelussa sen varjoon. Maahanmuuttoviraston toiminta turvapaikanhakijoiden käsittelyssä on ollut todella ala-arvoista. Puutteita on paljon, ja marraskuussa 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Migrille jopa langettavan ratkaisun sen toiminnasta.

Suomen muu maahanmuuttopolitiikka on saavuttanut kestämättömän pisteen. Yleisellä tasolla puhutaan siitä, että Suomi tarvitsee lisää ulkomaista työvoimaa, mutta käytännössä Maahanmuuttovirasto toimii lähinnä jarruna, joka estää yrityksiä hankkimasta ulkomaista työvoimaa.

Mitä käytännössä tapahtuu? Syksyllä 2019 useat korkeakoulut kertoivat tiedotusvälineille, että niiden on ollut pakko palauttaa satojen opiskelijoiden lukuvuosimaksu, koska Maahanmuuttovirasto ei ole käsitellyt opiskelijoiden oleskelulupaa määräajassa. Syksyllä 2019 ja jo sitä ennen useat yritykset ilmoittivat, että niillä oli vaikeuksia rekrytoida ulkomaista työvoimaa Maahanmuuttoviraston pitkien käsittelyaikojen takia. Osa yrityksistä on joutunut avaamaan liiketoimintoja ulkomailla, koska Maahanmuuttovirasto toimii niin hitaasti. Tällä hetkellä (4.12.2019) ulkomaalainen joutuu odottamaan työlupaa yli kolme kuukautta. Monilla ei ole aikaa odottaa näin pitkään työn aloittamista.

Myös perheenjäsenten oleskelulupamenettely jättää paljon toivomisen varaa. Syksyllä 2019 perheenjäsenen oleskeluluvan saamisessa kesti keskimäärin 5-9 kuukautta, ja hakemus maksaa 420-470 euroa. On myös tapauksia, joissa ihmiset ovat joutuneet odottamaan oleskelulupaa yli vuoden. Oleskelulupapäätöstä voidaan odottaa joko Suomessa tai ulkomailla. Mutta sillä aikaa, kun päätöstä odotetaan Suomessa, hakijalla ei ole oikeutta työskennellä eikä hän kuulu terveys- ja sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. Hakijalla ei ole myöskään pääsyä julkisen sektorin kotouttamistoimien piiriin. Turvapaikanhakijalla on oikeus aloittaa työskentely Suomessa kolmen kuukauden oleskelun jälkeen, mutta samaa oikeutta ei ole henkilöllä, joka on hakenut oleskelulupaa Suomen kansalaisen perheenjäsenenä (puoliso).

Henkilö, joka pakotetaan vastoin tahtoaan syrjäytymään yhteiskunnasta hakemuksen käsittelyajan eli 5-9 kuukauden ajaksi, on erittäin haavoittuvassa tilanteessa. Henkilö, jolla ei ole oikeutta sosiaalietuuksiin tai julkisiin palveluihin, murtuu hitaasti päivä päivältä. Kotouttaminen on epäonnistunut Suomessa jo ensimmäisestä päivästä lähtien puhuttaessa perheenjäsenten oleskeluluvista.

Vanda Svenska Socialdemokrater esittää, että

puoluehallitus mahdollisimman nopeasti päättää, että Maahanmuuttoviraston häpeällisen hidas toimintatapa otetaan kiireellisesti uuteen tarkasteluun seuraavilta osin:

  • Maahanmuuttoviraston prosessit ja organisaatio tulee selvittää viraston toiminnan tehostamiseksi.
  • Maahanmuuttoviraston tulee saada lisää resursseja niin, että nykyisiä epäinhimillisen pitkiä käsittelyaikoja voidaan nopeuttaa.
  • Maahanmuuttoviraston ei pidä tuhlata resurssejaan sen tutkimiseen, onko Suomessa solmittu avioliitto avioliittolain nojalla niin sanottu ”aito avioliitto”. Maahanmuuttoviraston lomakkeissa ja haastatteluissa hakijalle esitetään lukemattomia erittäin henkilökohtaisia kysymyksiä, jotka ovat aivan liian tungettelevia (Migri, PK1_plus, perheselvityslomake puolisoille, B-osa). Kysymykset ovat viraston rajallisten resurssien tuhlausta, ja niistä tulisi luopua. Niillä ei ole mitään varsinaista tekemistä asian kanssa; eiväthän Suomen viranomaiset kysele suomalaisiltakaan aviopareilta heidän avioliittonsa ”aitoutta”.
  • Oleskelulupaa hakevien ja päätöstä odottavien perheenjäsenten tulisi turvapaikanhakijoiden tavoin saada työlupa kolmen kuukauden odotuksen jälkeen.
  • Oleskelulupaa hakevien perheenjäsenten on voitava osallistua kielikursseille ja muuhun kotouttamista edistävään toimintaan oleskelulupaa odottaessaan. Heillä tulee myös olla lainmukainen lupa vierailla kotimaassaan odotusjakson aikana.
  • Maahanmuuttoviraston organisaation on toimittava siten, että muu maahanmuutto toimii, vaikka Suomeen tulisi enemmän turvapaikanhakijoita.
  • Maahanmuuttoviraston tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia kaikkina aikoina, jotta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei anna Suomelle enää uusia langettavia ratkaisuja.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 351

  • Migrin toimintaa ja resurssointia vahvistettiin Marinin hallituskaudella. työperäisten oleskelulupien pitkiä käsittelyaikoja sekä käsittelyprosessien puutteita lähdettiin korjaamaan keskittämällä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät kysymykset työ- ja elinkeinoministeriöön ja käynnistämällä toimenpiteitä prosessin vahvistamiseksi. Samalla työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on panostettu vahvasti ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaan.

     

    Sipilän vaalikaudella ulkomaalaislaissa rajoitettiin voimakkaasti oikeutta maksuttomaan oikeusapuun turvapaikkapuhuttelussa ja samalla lyhennettiin turvapaikka-asioiden valitusaikoja hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Marinin hallituksen kaudella oikeus maksuttomaan oikeusapuun turvapaikkapuhuttelussa palautettiin. Hakijan oikeusturvaa on vahvistettu myös palauttamalla hallinto-oikeuksien valitusajat turvapaikka-asioissa normaaleiksi. Oikeusavustajien palkkioperusteiden palauttaminen paransi myös oikeusavun tosiasiallista saatavuutta. Joulukuussa 2021 valmistui Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto -hanke, jonka tuloksena Maahanmuuttovirasto sai käyttöönsä työkaluja, joilla se voi kehittää ennakointiaan sekä toimintansa vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaamista.

     

    Migri on kehittänyt toimintaansa merkittävästi. Vuonna 2021 tammi-syyskuussa työperäisten oleskelulupien käsittelyaika on ollut 77 päivää, kun se vuonna 2020 oli 143 päivää (keskiarvo). Migrin ratkaisutoimintaa joka tapauksessa jatkuvasti seurataan ja kaikki esiin nostetut epäilykset on selvitettävä asianmukaisesti. Maahanmuuttoviraston keskeisiä keinoja oleskelulupien käsittelyn nopeuttamisessa ovat automaation lisääminen ja toimintatapojen uudistaminen lupakäsittelyssä sekä asiakasneuvonnan kehittäminen. Tavoitteena on tarjota asiakkaille myös entistä enemmän tietoa hakemuksen käsittelyn etenemisestä.

     

    Sisäministeriö on toteuttanut hallituskauden loppupuolella selvitykset ulkomaalaislain uudistamiseksi. Kyseessä olisi ennen kaikkea tekninen uudistus, jossa nykyinen lukuisten osauudistusten myötä epäkoherentiksi ja vaikeasti käytettäväksi muuttuneesta laista tehtäisiin modernimpi ja selkeämpi uusi versio. Uudistuksen toteutuminen lisäisi lain selkeyttä ja hyödyttäisi niin lakia soveltavia viranomaisia, kuin siihen vetoavia.


Kommentoi

Tietosuoja