Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja puoluehallitus lähtee aktiivisesti selvittämään asiaa ja tarkastelemaan mahdollisuutta laskea äänestysikärajaa kuntavaaleissa 2025.
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja puoluehallitus lähtee aktiivisesti selvittämään asiaa ja tarkastelemaan mahdollisuutta laskea äänestysikärajaa kuntavaaleissa 2025.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta pitää nuorten osallisuuden kehittämistä tärkeänä.
Partikongressen anser att rösträttsåldern i kommunalval kan sänkas till 16 år. Rätten att kandidera skall dock vara 18 år fortsättningsvis.
Puoluekokous on sitä mieltä, että äänioikeuden ikärajaa tulee laskea kuntavaaleissa kuuteentoista vuoteen. Ikäraja ehdolle asettumiseen on kahdeksantoista vuotta jatkossa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja puoluehallitus lähtee aktiivisesti selvittämään asiaa ja tarkastelemaan mahdollisuutta laskea äänestysikärajaa kuntavaaleissa 2025.
Vaalijärjestelmän ja muiden edustuksellisen demokratian rakenteiden tulee tukea kansalaisten yhdenvertaisia vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa kohtaan koettua luottamusta. Vaalien lukumäärää, äänestys- ja vaalikelpoisuusikärajaa ja vaalipiirijakoa sekä niiden mahdollisia muutoksia on siis pohdittava näistä lähtökohdista.
Varsinkin nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita demokraattisen järjestelmämme tulevaisuuden kannalta. SDP on sitoutunut edistämään kaikkien yhteiskunnan jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisöönsä.
SDP on kuitenkin perinteisesti lähtenyt siitä, että yleisissä valtiollisissa vaaleissa äänestysikärajan ja vaalikelpoisuuden on kuljettava käsikädessä. Tätä periaatetta noudattaen lainsäädännössä äänioikeus on sidottu 18 vuoden ikään ja puolestaan vaalikelpoisuus pääsääntöisesti kyseisissä vaaleissa äänioikeuteen siten, että vaalikelpoisia ovat jokainen äänioikeutettu henkilö, jotka eivät ole vajaavaltaisia. Tästä äänestysikärajan ja vaalikelpoisuuden yhteydestä johtuen äänestysikärajan laskeminen 16 ikävuoteen ja vaalikelpoisuuden muuttaminen vaatisivat käytännössä perustuslain 14. pykälän ja kunkin vaalin vaalikelpoisuuspykälien muuttamista. Tämä puolestaan johtaisi mitä todennäköisemmin tarpeeseen täysi-ikäisyyden ikärajan määrittelystä uudelleen. Perustuslaki lähtee siitä, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen, mitä alle 18-vuotias ei ole. Aloitteessa esitetyt muutokset vaatisivat toteutuakseen myös muita laajempia lakimuutoksia.
Suomessa seurakuntavaalien äänestysikäraja laskettiin 16 vuoteen vuoden 2010 vaaleissa. Uusien nuorten äänestysinto olikin noissa vaaleissa lupaavaa. Huomionarvoista on kuitenkin, että sama kehitys ei toistunut vuoden 2014 seurakuntavaaleissa. Eri tutkimuksissa syyksi on arvioitu sitä, että alle 18-vuotiaiden osallistuminen on herkkä monille tilannetekijöille. Yleinen arvio on myös, että äänioikeuden ulottamiseen 16-vuotiaisiin liittynyt uutuudenviehätys hälveni toisissa seurakuntavaaleissa, joissa 16-vuotiaat saivat äänestää. Muiden maiden esimerkkejä äänestysikärajan laskusta ja sen vaikutuksista nuorten osallisuuden kasvattamiseksi on syytä seurata tarkkaan. Esimerkiksi Itävallan ja Norjan tapauksista ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että äänestysikärajan laskeminen ei itsessään tuota aktiivisempaa osallisuutta, vaan keskiöön nousevat ihmisten valmiudet ja kiinnostus yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Siksi nuorten osallisuuden parantamiseksi tarvitaan esimerkiksi nuorisovaltuustojen kytkemistä paremmin osaksi päätöksentekojärjestelmää sekä kouluissa tapahtuvan demokratiakasvatuksen lisäämistä. Lisäksi tarvitaan muita demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta edistäviä toimia sekä tukea lasten ja nuorten osallistumisen vahvistamiseksi. Tavoitteena pitää myös on myös olla ulkopuolisuutta kokevien osallistumisen vahvistaminen sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksien ja elinvoimaisuuden tukeminen.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry
Usein puhutaan siitä, kuinka tärkeää on saada nuoret kiinnostumaan yhteiskunnallisista kysymyksistä ja osallistumaan politiikkaan. Tässä asiassa meillä on puolueena ja päättäjinä tärkeä tehtävä puhua ymmärrettävästi politiikasta ja tehdä politiikan seuraamisesta kiinnostavampaa sekä antaa suomalaisille nuorille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa.
Konkreettinen ja selkeä keino kansalaiselle ilmaista mielipiteensä on äänestäminen vaaleissa. Ilman äänioikeutta kiinnostus politiikkaan voisi olla tosi matala monille suomalaisille. Yksi keino saada ihmisiä välittämään politiikasta olisi äänioikeusiän ja vaalikelpoisuuden laskeminen 16 ikävuoteen.
Me Sosialidemokraattiset Nuoret olemme sitä mieltä, että alennettu äänioikeuden ikäraja vaaleissa voisi saada suomalaisten kiinnostuksen yhteiskunnallisiin kysymyksiin nousemaan ja täten vahvistamaan demokratiaamme.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että
SDP asettaa tavoitteekseen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden alentamisen 16 ikävuoteen.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 310
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Nykytilanteessa nuorisolain määrittelemät nuoret ikäluokat ovat aliedustettuja kaikessa julkisessa päätöksenteossa, vaikka iso osa poliittisista päätöksistä vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Äänioikeusikärajan laskeminen edistäisi sitä, että myös pieniin ikäluokkiin kuuluvien äänestäjien tahto otettaisiin paremmin huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tämä edistäisi politiikan pitkäjänteisyyttä ja yhteiskunnan eheyttä.
Kannattajat