Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Aluepoliittisessa ohjelmassa tulee huomioida mahdollisuudet monipaikkaiseen ja paikkariippumattomaan työhön ja luoda näkymä erilaisten alueiden voimavarojen ja erityispiirteiden tarkasteluun ja huomioon ottamiseen päätöksenteossa. Uudenlainen aluepoliittinen ohjelma antaa välineen tehdä tulevaisuustyötä esimerkiksi teollisuuden, palvelujen, liikkumisen ja koulutuksen kehittämiseksi eri alueilla.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Aluepoliittisessa ohjelmassa tulee huomioida mahdollisuudet monipaikkaiseen ja paikkariippumattomaan työhön ja luoda näkymä erilaisten alueiden voimavarojen ja erityispiirteiden tarkasteluun ja huomioon ottamiseen päätöksenteossa. Uudenlainen aluepoliittinen ohjelma antaa välineen tehdä tulevaisuustyötä esimerkiksi teollisuuden, palvelujen, liikkumisen ja koulutuksen kehittämiseksi eri alueilla.
Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen, mutta aluepoliittisen ohjelman sijasta se kannustaa SDP:tä edistämään paikkariippumattomuutta ja monipaikkaisuutta, joka lähtee ihmisistä ja heidän tarpeistaan. Alueellinen ulottuvuus tulee huomioida päätöksissä.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja velvoittaa SDP:tä edistämään alueiden yhdenvertaisuutta modernilla tavalla, joka huomioi paikkariippumattomuuden ja monipaikkaisuuden. Alueet huomioivan politiikan tavoite on tukea ihmisiä ja heidän tarpeitaan ja antaa valinnanmahdollisuuksia niin elinkeinoille kuin kansalaisille. Alueellinen ulottuvuus tulee huomioida päätöksissä.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. SDP:ssä on tehtävä systemaattista ja vaikuttavaa aluepolitiikkaa alueiden erityispiirteistä, voimavaroista sekä tarpeista lähtien. Aluepoliittinen ohjelma antaa välineen tehdä työtä teollisuuden, palvelujen, liikenteen ja koulutuksen kehittämiseksi.
Aloitteessa esitetään, että puolueelle laaditaan aluepoliittinen ohjelma ja alueelliset vaikutukset otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että ihmisten elämisen ja työskentelyn mahdollisuuksia edistetään monipaikkaisesti ja paikkariippumattomasti. Tämä on ollut myös SDP:n tavoite. Monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus ovat uudenlainen tapa toteuttaa aluepolitiikkaa ilman, että siirretään varsinaisesti töitä paikasta toiseen. Mobiili- ja etätyöskentelyn mahdollisuudet ovat jo nykyään hyvät ja kehittyvät koko ajan. Valtion palveluiden saatavuuden varmistamiseksi järjestetään yhteispalvelupisteitä eri puolille Suomea, mikä mahdollistaa palvelujen alueellisen kattavuuden. Niissä tilanteissa, joissa perustetaan uusia toimintoja, on mahdollisuus arvioida paikkakunta, jonne sijoitutaan.
Ihmisten liikkuminen ja asuminen eri paikkojen välillä voidaan ja pitää huomioida nykyistä paremmin palveluissa. Suomea on kehitettävä kokonaisuutena. SDP onkin hallituksessa sitoutunut siihen, että eri alueiden erityispiirteet huomioidaan ja kuntien rahoitus turvataan. Uudenlainen aluepoliittinen ajattelu lähtee myös siitä, että eri palveluja voidaan tarjota esimerkiksi samoissa tiloissa ja yhteispalveluna. Osa palveluista voidaan tarjota digitaalisten kanavien kautta, jolloin paikkaan sitoutumisella ei ole enää niin isoa merkitystä.
Heinäveden Työväenyhdistys ry:n jäsen Jari Mäkinen
Maailman keskeisin poliittinen ongelma on kiistämättä ilmastonmuutoksen ja ympäristön saastumisen muodostama kokonaisuus. Mutta prioriteettilistan kärjessä on myös alueellinen muutos ja yhdyskuntarakenteen romahtaminen suuressa osassa Suomea. 2010-luvun alusta alkaen yhä useampi maakuntakeskus on tipahtanut taantuvien kaupunkien listalle. Yhä useamman maakunnan väestökehitys on negatiivinen. Ennusteissa kasvua ennakoidaan entistä harvempaan kaupunkiin.
90-luvulla valtio vetäytyi maakunnista. Posti ja VR vähensivät yksin Pohjois-Karjalasta tuhansia työpaikkoja. Osittain kehitys johtui työn tuottavuuden noususta, koska vaihteita automatisoitiin ja postin lajittelua koottiin isoihin keskuksiin. Harvassa kunnassa on enää saatavilla Kelan, poliisin, työvoimaviranomaisten tai verottajan palveluja. Matalasti koulutettuja töitä on karsittu, mutta tilalle ei ole tullut juuri mitään. Sen sijaan yksityisten yritysten ja kuntien kehitys on ollut hieman parempi tai jopa positiivinen.
Rakennusteollisuus on ennakoinut Suomeen tarvittavan miljoona uutta asuntoa. Jos uusi asunto maksaa esim. 200 000 euroa, kertyy pääomatarpeeksi 200 mrd. euroa. Kun tällä hetkellä joistakin kaupungeista ja kunnista puretaan rakennuskantaa, on osa siitä rakennettu 80-luvulla tai jopa 90-luvulla. Asunnot on hylätty ainakin 20 vuotta aiemmin, kuin olisi ollut millään tavalla taloudellisesti mielekästä uusia asuntokantaa. Jos arvioimme sijoitettavalle pääomalle kohtuullisen 6 %:n koron, kertyy 20 vuodessa korkoa samainen 200 mrd. euroa. Laskenta on viitteellistä ja kertoo siitä mittakaavasta, mistä tässä on kysymys.
Kestävän kehityksen vaatimat investoinnit ovat Suomessa 10 mrd. euroa. Paljon puitujen hävittäjähankintojen hintalappu on vähintään 10 mrd. euroa. Mutta asuntoja koskien katsomme, että meillä on varaa rakentaa 200 miljardilla ja sen lisäksi seisottaa pääomaa varovaisesti arvioiden 20 vuotta siinä mielessä turhaan, että hyviä asuntoja on olemassa jo valmiina. Nämä pääomat ovat poissa muusta kansantalouden kiertokulusta ja hyvinkin investoinneista tuottavampaan teollisuuteen tai vihreään talouteen. Muistetaan lisäksi, että kolmannes rakennuksen elinkaaripäästöistä syntyy rakennettaessa.
Esitän, että
laaditaan aluepoliittinen ohjelma ja otetaan kaikessa päätöksenteossa huomioon alueelliset vaikutukset.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 255
Kesäkuu 2023
Puolueen kunta ja alueet -työryhmän aluejaosto valmisteli esityksen aluepoliittisesta ohjelmasta. Puoluehallitus käsitteli ohjelman.
… paikkariippumattomuutta ja monipaikkaisuutta, joka lähtee ihmisistä sekä huomioi erilaiset inhimilliset tarpeet ja on kaikille saavutettavissa. Alueellinen ulottuvuus tulee huomioida esimerkiksi valtion palvelujen toimipisteistä päätettäessä.