Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen parantaa korkeakoulujen TKI-toimintaympäristöä ja viittaa poliittiseen ohjelmaan.

Aloitteessa esitetään rahoitusinstrumenttien kehittämistä tukemaan paremmin korkeakoulujen paikallisen, yhteiseurooppalaisen ja maailman laajuisen yhteistyön vapaata ideointia, hankkeiden käynnistämisvaihetta ja pitkäjänteistä ylläpitämistä.

SDP:n johtaman hallituksen ohjelmassa luetellaan monia toimia korkeakoulujen kehittämiseksi, kansainvälisten yhteyksien luomiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi.

Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään tutkimusrahoituksen ennakoitavuuteen, pitkäjänteisyyteen ja hyödynnettävyyteen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Luodaan selvityksen pohjalta toimenpideohjelma tarkoituksenmukaisen tutkimusrahoituksen toteuttamista varten.

Suomeen laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla TKI-toimintaympäristö paranee, ja sitä kautta yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen tasossa tavoitellaan neljän prosentin bruttokansantuoteosuutta.

SDP:n poliittisessa ohjelmassa todetaan, että tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden yhteiskunnassa uuden luomiselle ja koulutukselle on taattava riittävät resurssit ja rahoitus. Tavoitteena on, että 2030-luvulla tutkimus- ja kehitystoimintaan käytetään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä onnistuu, kun julkinen ja yksityinen sektori toimivat sujuvassa yhteistyössä kummallekin ominaisia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena on luoda eri alojen suomalaiset osaamisklusterit, jotka ovat globaalissa vertailussa huipputasoa.

121 Korkeakoulutuksen alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen

Kokkolan Sosialidemokraatit ry

 

Suomen vahvuuksiin lukeutuu laadukas ja alueellisesti kattava korkeakouluverkosto. Korkeakoulutuksen tavoitteena on sivistyksen, osaamisen, tutkimuksen ja innovaatioiden edistämisen lisäksi alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu ja yliopistokeskusten toimintaedellytykset. Alueellisesti kattava korkeakoulutusverkosto turvaa eri alueiden tasapuolisen korkeakoulutuksen ja sen kehittämisen, varmistaa tutkimuksen- ja kehittämistoiminnan tasapuolinen jakautumisen maan eri osissa ja mahdollistaa koulutuksen myös vähävaraisemmille nuorille.

Korkeakoulujen kehittämistyön tukeminen mahdollistaa korkeakouluja näiden omien vahvuusalueiden löytämisessä, keskinäisessä työnjaossa ja yhteistyössä. Lisäksi tavoitteena on tukea alueellista erikoistumista ja koulutuksen kiinnittymistä globaaleihin ekosysteemeihin.

Korkeakoulujen tulee siis kehittää osaamisrakenteistaan ja tarpeistaan käsin omia vahvuusalueitaan ja luoda yhteistyöverkostoja paikallisesti ja kansainvälisesti.

Kansainvälisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen hankkiminen edellyttää pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön rakentamista. Kilpaillun tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ongelmana on hakuprosessin raskas ja aikaa vievä byrokratia, joka ei tue omaehtoisen ja spontaanin yhteistyön kehittämistä. Hankkeiden ideointi kuitenkin rakentuu usein vapaasti muotoutuneiden kontaktiverkostojen varaan.

Kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöhankkeiden käynnistämiskynnystä on tehtävä matalammaksi. Tämä tarkoittaa nykyisten rahoitusinstrumenttien kehittämistä niin, että ne tukevat taloudellisesti tutkimushankkeen starttivaihetta, hankkeen vapaata ideointia ilman välittömiä tulos-, vaikuttavuus- ja läpimurtopaineita. Hakemuksen alkuvaiheen kehittämistyöhön ohjattu rahoitus näkyy laadukkaampina hankehakemuksina ja parantaa mahdollisuuksia saada kansainvälistä rahoitusta. Tutkimusrahoituksen tukipalveluita ja tutkijoiden verkostoitumismahdollisuuksia tulee kehittää.

Kokkolan Sosialidemokraatit ry esittää, että

SDP kehittää rahoitusinstrumentteja tukemaan paremmin korkeakoulujen paikallisen, yhteiseurooppalaisen ja maailman laajuisen yhteistyön vapaata ideointia, hankkeiden käynnistämisvaihetta ja pitkäjänteistä ylläpitämistä.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 232


Kommentoi

Tietosuoja