Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja puoluehallitus ryhtyy toimiin valmistelemaan esitystä kouluympäristöjen henkilökunnan neuropsykiatrisen osaamisen lisäämiseksi.
Nuorten Kotkien Keskusliitto on tehnyt aloitteen siitä, että enemmän tukea tarvitsevat lapset saavat riittävästi tukea, mahdollisuuden opiskella pienryhmässä sekä sen että kiusaamiseen puututaan ajoissa. SDP:n koulutuspolitiikan ytimessä on kaikkien mahdollisuus kasvuun, osaamisen kehittämiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen, kuten poliittisen ohjelman luonnoksessa todetaan. Luonnoksessa todetaan myös, että kiusaamisella tulee olla nollatoleranssi, jonka taustana on sosialidemokraattisten ministerien pitkäaikainen työ, kuten aikanaan Kiva koulu -hanke. Myös SDP:n johtaman hallituksen ohjelmassa on aloitteen tavoitteet nostettu esiin.
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otettiin alakoulujen osalta käyttöön vuonna 2016. Muun muassa ilmiöoppimisen ja erilaisten ryhmätöiden laaja hyödyntäminen ovat tuon opetussuunnitelman osa.
Samaan aikaan niiden alakouluikäisten, jotka hakeutuvat tutkimuksiin ADHD:n tai muiden neuropsykiatristen ongelmien vuoksi, on kasvanut voimakkaasti: marraskuussa 2019 uutisoitiin, että THL:n mukaan hoitolähetteiden määrä on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Lasten kanssa työskentelevät terveydenhoitoalan ammattilaiset ovat ilmaisseet huolensa siitä, miten uusi opetussuunnitelma tai sen tulkinnat kouluissa soveltuvat käyttöön niiden lasten kanssa, joilla on neuropsykiatrisia vaikeuksia tai esimerkiksi kielenkehityksen tai oppimisen haasteita. Erityisesti huomiota on kiinnitetty siihen, odotetaanko uuden suunnitelman mukaisessa opetuksessa lapsilta ja nuorilta liikaa esimerkiksi itseohjautuvuuden tai vuorovaikutustaitojen osalta. Osa lapsista ja nuorista saattaisi hyötyä säädellymmästä ja strukturoidummasta oppimisympäristöstä sekä pienemmästä määrästä aisti- ja sosiaalisia ärsykkeitä.
Ne oppilaat, joilla on edellä mainittuja haasteita, tarvitsevat yleensä koulunkäyntiin tukea myös kouluajan ulkopuolella, esimerkiksi läksyjen tekoon ja päivien jäsentämiseen. Vanhemmat toimivat siten apuopettajina tai jopa ylipäätään mahdollistavat koko koulunkäynnin ohjaamalla ja tukemalla lasta. Tällöin voi olla kohtuuttomankin paljon kiinni kodin olosuhteista ja vanhempien voimavaroista, millaista tukea lapsi saa koulunkäyntiin. Kuitenkin koulun tuen pitäisi olla riittävää, jotta lapset olisivat tasa-arvoisessa asemassa.
Uuden opetussuunnitelman monien tärkeiden edistysaskelien kanssa on voitava yhdistää se, että opetuksen toteuttaminen ei käytännössä johda esimerkiksi lasten neuropsykiatrisen oireilun lisääntymiseen tai aseta vanhemmille kohtuutonta kuormaa koulunkäynnin tukemisessa. Avainasemassa ovat tällöin riittävä osaaminen ja riittävät tukiresurssit kouluissa.
Riittävä aikuisten läsnäolo kouluyhteisössä on paras vastaus myös kiusaamisilmiöön, josta SDP:n puoluevaltuustossa marraskuussa 2019 puhunut Antti Rinne linjasi, että ”Yhdenkään lapsen ei pidä pelätä koulumatkaa, välituntia tai luokkakavereiden whatsapp-ryhmää” ja totesi että ainoa hyväksyttävä tavoite on kiusaamisen loppuminen kaikkialla.
Nuorten Kotkien Keskusliitto esittää, että
Kouluissa on turvattava riittävä tuki, kuten pienryhmät, ohjaajien ja avustajien määrä ja neuropsykiatrinen osaaminen, sen varmistamiseksi, etteivät enemmän tukea tarvitsevat lapset jää kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan suhteessa ikätovereihinsa, ja että esiintyviin kiusaamistilanteisiin pystytään ajoissa puuttumaan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 203
Kesäkuu 2023
Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varattiin yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Lisäksi tasa-arvoraha on vakiinnutettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin. Hallitusohjelman mukaisesti tarkastellaan erityisopetuslainsäädännön ja inkluusion toimeenpanoon liittyviä hyviä toimintamalleja, näiden toimivuutta ja resurssien riittävyyttä mm. oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen, opetustyön riittävän resursoinnin ja ryhmäkokojen näkökulmista.
Lisäksi valmisteltiin uudenlaisia toimenpiteitä inklusiivisen perusopetuksen varmistamiseksi. Kolmiportaista tukea peruskoulussa vahvistettiin lisäämällä resursseja samanaikaisopetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen. Jatkettiin vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkoston kehittämistä vakiinnuttamalla olemassa oleva VIP-verkostorakenne sekä tukemalla opettajien ammatillista kehittymistä ja työhyvinvointia sekä kehittämällä moniammatillisia toimintamalleja kouluihin. Toimenpiteeseen suunnattiin yhteensä 50 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.
Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi laadittiin. Lisäksi eduskunnan hyväksymät lausumat oppivelvollisuuslain käsittelyn yhteydessä tukevat kaikkien mukana pitämistä.
Kannatetaan muutoksin
Muutosesitys päätösesitykseen: Riittävän oppimisen tuen varmistamiseksi on huolehdittava siitä, ettei kunnat lähde toteuttamaan ns. pakkointegraatioita tai – inkluusioita, vaan oppimisen tuen järjestämisessä edetään oppijoiden tarpeen mukaan.
Etäopiskelun lisääntyminen on vähentänyt tukea entisestään.
Kannattajat