Puoluekokous huomioi aloitteessa esitetyt huolet ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta ja toteaa myös, että erityistä huomiota on kiinnitettävä ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteisiin, jotta ne takaavat riittävän laaja-alaisen ammatillisen osaamisen kehittymisen.

Puoluekokous yhtyy tarpeeseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen lisäämiseksi ja velvoittaa puolueen edistämään tavoitetta laaja-alaisen ammatillisen osaamisen kehittymisen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden tyydyttämisen varmistamiseksi jatkuvan oppimisen linjausten mukaisesti.

Joukko SDP:n jäseniä on tehnyt aloitteen siitä, että ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksille suunnattua rahoitusta suunnattaisiin työpaikoilla tapahtuvaan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Samalla esitetään myös, että vapaan sivistystyön oppilaitoksille on palautettava ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus.

SDP:n johtaman hallituksen ohjelmassa päätettiin, että ammatillisen koulutuksen reformiin toteutumista vahvistetaan ja samalla lisätään opettajien määrää erillisellä 235 miljoonan määräaikaisella rahoituksella. Käytännössä tämä mahdollistaa aikaisempaa enemmän työpaikoilla tapahtuvan opetuksen ja oppimisen tukemisen oppilaitosten toimesta. Sinällään erillistä korvamerkittyä rahoitusta juuri esitettyyn kohteeseen ei ole, sillä rahoituksen kohdentuminen oppilaitoksissa on niiden itsenäisen toiminnan kannalta mielekkäintä. Lisäresurssit oppilaitoksille ohjataan siten, että oppilaitokset pystyvät parhaalla tavalla hyödyntämään ne.

Sipilän hallituskauden aikana tehdyssä ammatillisen koulutuksen uudistuksessa päätettiin, että oppilaitoksilla, joilla ei ole muuta ammatillista koulutusta kuin “ammatillinen lisäkoulutus” poistetaan tämä oikeus. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksilta ja suurempien yritysten omilta oppilaitoksilta tämä oikeus poistuu. Oppilaitokset ovatkin jo pitkään valmistautuneet uudistukseen, mutta sen haittavaikutuksista alla lueteltuun koulutuksen järjestämiseen on laaja yksimielisyys. Jatkossa ammatillisen koulutuksen rahoitus on siis rajattu tutkintojen ja tutkinnon osien rahoitukseen. Ammatillista lisäkoulutusta vastaavaa rahoitusta vastaavaa ei siis enää löydy nykyisestä ammatillisen koulutuksen rahoitusmallista. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus on ollut joustava rahoitusmuoto ja sitä on voinut käyttää sekä tutkintoihin että ei-tutkintoihin johtavaan koulutukseen. Esimerkiksi sen avulla on voitu tasoittaa satunnaisia tutkintojen kysyntäpiikkejä. Lisäksi sen avulla on voitu rakentaa tutkintojen perusteiden ulkopuolella olevia koulutuksia, joilla halutaan tarjota tulevaisuuteen liittyvää osaamista esimerkiksi digitaidot. Ammatillisten tutkintojen sisällöt perustuvat tämän hetken työelämän osaamisvaatimuksiin. Oppilaitoksissa pitäisi olla mahdollista tarjota myös nykyisten tutkinnon perusteiden sisältöjen lisäksi muuta lisäkoulutusta työelämän tulevaisuuden osaamistarpeisiin mm. työn murros, tekoäly, ilmastonmuutoshaaste, kestävän kehityksen osaaminen, erilaiset toimialarajat ylittävät digitaidot ja jatkuvan oppimisen taidot ovat tällaisia. Tulevaisuuden tärkeimpiä osaamisalueita työelämässä ovat esimerkiksi asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen sekä kyky tiedon arviointiin ja ongelmanratkaisuun. Näin arvioi Osaamisen ennakointifoorumi (OEF).

Ammatillisella lisärahoituksella on voitu tarjota koulutusta erityisesti niille ammattiryhmille, joilla ei ole vielä omaa ammatillista tutkintoa. Esimerkiksi aikoinaan ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksella tarjottiin koulutusta henkilökohtaisille avustajille, joilla ei ollut omaa tutkintoa eikä markkinaehtoista koulutusta. Myöhemmin henkilökohtaisille avustajille on saatu oma ammattitutkinto. Ammatillisella lisäkoulutuksella on myös vahvistettu järjestöjen ammatillista osaamista kansalaistoiminnan edistämisessä ja tarjottu syventävää lisäkoulutusta ammattilaisille järjestöjen erityisosaamisalueilla. Koulutusta on järjestetty myös erityisryhmien kuten oppimisvaikeuksia kokevien, kehitys- ja näkövammaisten kanssa työskenteleville henkilöille.

Ennen ammatillisen koulutuksen reformia ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta saivat siis käyttää myös ne vapaan sivistystyön oppilaitokset, joilla on voimassa oleva ammatillisen koulutuksen järjestämislupa. Näiden oppilaitosten kautta tavoitettiin uusia ryhmiä ja erityisesti sellaisia työelämässä mukana olevia aikuisia, joilla saattoi olla iso kynnys hakeutua ammatillisiin oppilaitoksiin. Ammatillisen lisärahoituksen koulutukset saattoivat toimia myös innostavana väylänä ohjata opiskelijoita ammatillisiin oppilaitoksiin.

Toukokuun 2019 alusta voimaan tulleen asetuksen mukaan myös järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen tiedot on kirjattu kansallisen osaamisen tietovarantoon KOSKI-järjestelmään. Sen myötä myös lyhytkestoiset ammatilliset koulutukset, jotka eivät ole tutkintotavoitteisia, tulivat näkyväksi opiskelijan omaan opintohistoriaan Koski-palveluun osana jatkuvaa oppimista. Myös vapaan sivistystyön osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä osa kehittymässä olevaa jatkuvan oppimisen kokonaisuutta, johon ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän palauttaminen luo tärkeän alustan.

Ammatilliselle lisäkoulutuksen rahoitukselle on ammatillisen koulutuksen reformin sisällä mahdollista löytää jokin uusi toteutusmalli, joka mahdollistaa rahoituksen jatkumisen ja suuntaamisen edellä esitetyllä tavalla ja vastaisi erityisesti työelämään liittyvän aikuiskoulutuksen – työn murroksen ja jatkuvan oppimisen – haasteisiin.

Opintokeskus Siviksen vuonna 2018 keräämän osallistujapalautteen perusteella 93 % vastanneista osallistujista on täysin tai osittain samaa mieltä, että koulutus on ollut vahvasti kytköksessä työelämään ja että he ovat saaneet koulutuksesta lisää valmiuksia omaan ammattinsa tai työtehtäviinsä.

104 Ammatillisen koulutuksen laatu ja oppimisen tukeminen keskiöön

Jokelan Työväenyhdistys ry:n jäsen Maila Tikkanen, Itä- Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n jäsenet Tarja Eklund ja Riitta Salasto, Tuusulan Demarit ry:n jäsen Riitta Harkimo, Etelä-Espoon Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Anneli Rönnberg, Pornaisten kirkonseudun työväenyhdistys ry:n jäsen Tamara Talvituuli, Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n jäsen Päivi Laakkonen, Espoon Sosialidemokraatit ry:n jäsen Marita Lassila ja Sipoon Demarit ry:n jäsen Teija Virtanen

 

Sosialidemokraattien täytyy tukea tasapuolisia kouluttautumismahdollisuuksia, niin nuorille kuin jo työelämässä oleville aikuisille. Eritoten laadukasta koulutusta, jotta saataisiin työpaikoille osaavia ja ammattiaan arvostavia työntekijöitä.

Nykyään oppilaitokset ovat satsanneet resursseja ensisijaisesti nuorten koulutukseen ja olisikin syytä pitää tasavertaisena niin työelämässä olevien kuin työn ulkopuolella olevien koulutukseen osallistumisen mahdollisuuksia. Pitkäaikaistyöttömien ja vailla ammatillista koulutusta olevien koulutusmyönteisyyteen ja oppimisen taitoon pitää satsata erityisesti vapaan sivistystyön kautta, jotta pienin askelin koulutusmyönteisyys heräisi ja innostus hakea itselle sopivaa ammatillista koulutusta onnistuisi. Myös oppilaitosten on saatava kohdennettuja resursseja oppimisen tukemiseen esim.. koulunkäynninohjaajien palkkaamisella.

Tukea oppimiseen ja opettamiseen

Viime hallituksen ammatillisen koulutuksen reformin jäljiltä on jäänyt edelleen rahoitukseen painopisteenä tutkintojen suorittamisen määrät. Rahoituksen perusteita olisi pystyttävä nopealla aikataululla korjaamaan laadukkaan opetuksen suuntaan.  Tutkintotehtaista pitää päästä eroon, on satsattava osaamiseen ja osaamisen syntymistä on tuettava niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla tapahtuvassa koulutuksessa.  Reformin myötä hävitettiin se vähäinenkin taloudellinen tuki työpaikoille ja siellä oppimista tukeville työpaikkaohjaajille.  Opiskelijat ovat tuskin puoltakaan teoriatiedon hankkimis-/opiskeluajastaan lähiopetuksessa, kun etäopetus ja ”ryhmätyö” opetus ovat vallanneet koulutuksen. Usein opettajalla ei ole aikaa selvittää oikean ryhmässä oppimisen tekemistä, vaan jaetaan tiedonhankinta ryhmän jäsenten kesken ja sitten kootaan ne kasaan keskustelematta toistensa hankkimista tiedoista. Näin oppii opettaja, jos ennättää ne lukemaan ja opiskelijat oppivat vain sen oman osuuden. Eli ryhmässä oppimisen ja yhdessä ajattelemisen taitojen kouluttamista tarvitaan opettaja- ja työpaikkaohjaajakoulutuksiin.

Työpaikkaohjaajien työhön ja opettajaresursseihin on saatava ohjattua rahoitusta pikaisella aikataululla.

Ammatillisen osaamisen kehittämiseen on satsattava resursseja. On lisättävä (palkallisen) oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia niin että työpaikalle annetaan tukea teoriaopiskelun ajalle ja työnantaja maksaa myös siltä ajalta palkan. Näin estetään oppisopimusopiskelijan keskeyttämisvaara.

Nyt oppilaitokset saatuaan rahoitusta lisää suuntaavat sitä mm. ulkomaille myytäviin koulutuksiin ja tutkintoihin ja opettajaresursseja ei ole vastaavasti lisätty. Myytävät tutkinnot tuskin hyödyttävät meillä olevaa ammattilaisten puutetta työpaikoilla.

Esitämme, että

Puolue ryhtyy valmistelemaan oppilaitoksille annettavan rahoituksen suuntaamista työpaikoilla annettavaan opetukseen sekä oppimisen tukemiseen.  Myös Vapaan sivistystyön oppilaitoksille (esim. opintokeskuksille ja kansanopistoille)  on palautettava ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 205


Kommentoi

Tietosuoja