| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 94 | Koulutuksen kehittäminen |
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen lisätä yhteisöllisyyttä ja työelämäyhteistyötä peruskoulussa, toisen asteen koulutusmuotojen välistä yhteistyötä sekä pitää korkeakoulujen ns. teknikkokoulutuksen käyttöönoton pohdintaa perusteltuna. Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen lisätä yhteisöllisyyttä ja työelämäyhteistyötä peruskoulussa, toisen asteen koulutusmuotojen välistä yhteistyötä sekä pitää korkeakoulujen ns. teknikkokoulutuksen käyttöönoton pohdintaa perusteltuna. Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen lisätä yhteisöllisyyttä ja työelämäyhteistyötä peruskoulussa, toisen asteen koulutusmuotojen välistä yhteistyötä sekä pitää korkeakoulujen ns. teknikkokoulutuksen käyttöönoton pohdintaa perusteltuna. Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Aloitteessa tuodaan esiin tarve kehittää eri tavoin peruskoulua, toista astetta sekä korkeakoulutusta.
Peruskoulussa tulisi aloitteen mukaan edistää alemmilla luokilla yhteisöllistä oppimista. Ylemmillä luokilla puolestaan tulisi lisätä opettajien vuorovaikutusta työelämän kanssa. Aloitteessa esitetään myös peruskoulun jatkamista vuodella.
SDP katsoo, että uusi peruskoulun opetussuunnitelma antaa hyvät edellytykset sille, että yhteisöllinen oppiminen kouluissa lisääntyy. Samoin on toivottavaa, että peruskoulun opettajilla olisi toimivat ja luontevat yhteistyösuhteet työelämän toimijoiden kanssa. Peruskoulua ei ole syytä kehittää umpiossa irrallaan muusta yhteiskunnasta.
SDP on tavoitellut oppivelvollisuusiän nostamista kattamaan joko osa tai kokonaan toisen asteen opinnot. Niiden nuorten, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan opiskelemaan ammatillisissa oppilaitoksissa tai lukioissa, tulisi saada opiskelupaikka kymppiluokalla, ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa tai työpajatoiminnassa. Ammatillisen koulutuksen reformi antaa oikein toteutettuna mahdollisuuden lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta ja käytännönläheistä oppimista työpaikoilla.
Aloitteessa esitetään lukioiden ja ammattioppilaitosten yhdistämistä. SDP:n tavoitteena on ollut lisätä toisen asteen koulutusmuotojen yhteistyötä. SDP:n koulutuspoliittisessa ohjelmassa lähdetään siitä, että lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus kuitenkin olisivat jatkossakin erillisiä tutkintotyyppejään, kuitenkin niin, että kaksoistutkintojen suorittaminen olisi mahdollista. Johtamistaitojen ja yhteisöllisyyden opettamisen sisällöt on tärkeää huomioida kaikkia toisen asteen tutkintoja kehitettäessä.
Korkeakoulutuksen osalta HTY esittää, että koko korkeakoulusektori on yhdistettävä, ihmisten johtamistaidot on sisällytettävä kaikkiin opintoihin sekä se, että opintojen alkuvaiheessa pitäisi olla mahdollisuus valita joko asiantuntija-/tutkija- tai johtamiseen painottuvat opinnot. Tämän lisäksi ehdotetaan, että pohditaan ns. teknikkokoulutuksen palauttamista.
Suomalainen korkeakoulutus jakautuu ns. duaalimallin mukaisesti ammatillisesti orientoituneeseen (ammattikorkeakoulut) ja toisaalta tieteellisesti orientoituneeseen (yliopistot) korkeakoulusektoriin. Molemmilla sektoreilla on oma lainsäädäntönsä, tehtävät sekä tutkinnot. Viimeisten vuosien aikana sektorien välinen yhteistyö on kehittynyt merkittävästi ja myös suunnitelmia on muodostaa korkeakoulukonserneja, joissa yliopisto omistaisi ammattikorkeakoulun (tämän tyyppinen järjestely on ollut jo pidempään käytössä Åbo Akademin ja Yrkehögskola Novian välillä).
SDP on suhtautunut positiivisesti korkeakoulujen omista tarpeista lähteviin yhdistymisprosesseihin myös korkeakoulusektorien rajat ylittäen. Rakenteellinen kehittäminen kuitenkin niin, että meillä olisi tulevaisuudessa vain yhdenlaisia korkeakouluja, ei ole itseisarvo. SDP näkemys on ollut, että tulevaisuudessa voi olla nykyisenlaisia yliopistoja, ammattikorkeakouluja kuten myös näiden yhteenliittymiä.
Johtamisopintojen lisääminen kaikkiin tutkintoihin sekä jokaiseen tutkintoon johtamispainotteisen linjan tekeminen ei ole mielekästä. On selvää, että joissain opinnoissa johtaminen sisältyy tutkintoon luontevasti ja lisäämisvaraa nykytilasta varmasti on. Korkeakoulututkintojen sisällöt ovat kuitenkin korkeakoulujen itsensä vastuulla ja määräysvallassa. On myös selvää, että johtamisosaamisen tarve kasvaa uran edetessä eikä se ole suurimmillaan juuri valmistumishetkellä. Sen sijaan, että yritetään sisällyttää tätä osaamista nykytutkintoihin tulisi ennemmin kehittää korkeakoulutettujen täydennyskoulutusta.
Teknikkokoulutus oli ennen ammattikorkeakoulujen luomista insinöörintutkintoa lyhempi tutkinto joillakin tekniikan aloilla, joka lakkautettiin ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä. Nykyisin suoritetut teknikon tutkinnot suoritetaan ensimmäisen syklin tutkintoa lyhemmiksi korkeakoulututkinnoiksi, jota vastaavia tutkintoja on suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä kokeiltu korkeakouludiplomi tyyppisinä tutkintoina viime hallituskaudella alkaneessa kokeilussa. SDP on kannattanut ensimmäisen syklin tutkintoa lyhempien tutkintojen sisällyttämistä korkeakoulujärjestelmään.
Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf
Nykyinen 2. asteen koulutus jakaa nuorison kahtia, niihin jotka hakevat lukioon ja niihin, jotka valitsevat ammattioppilaitoksen. Pahimmillaan se jakaa nuoret kolmeen ryhmään, missä yksi osa syrjäytyy kaikesta. Opetuksesta on leikattu ja siksikin koko koulutusjärjestelmää pitää tarkastella kokonaisuutena, uutta rakentaen, tasavertaisuus ja kaikkien nuorten kyvyt esiintuova malli huomioiden
Peruskoulun kehittäminen
Alakoulun hyvää kehitystä mm. yhteisöllisen oppimisen saralla tulee edelleen kehittää ja yhdessä tekemisen kulttuurin kasvattamista jatkaa.
Yläkoulun yhteyksiä työelämään tulee lisätä ja opettajien ja yritysten henkilöstön keskinäistä tutustumista ja työvaihtoa lisätä.
Yläkoulua tulee jatkaa vuodella. Kymppiluokka antaisi valmiuksia työelämään ja mahdollistaisi jatkamaan esim. oppisopimuskoulutukseen, joka sekin on uudistettava meille sopivaksi ja Euroopan maiden parhaita malleja hyödyntäen. Ensisijaisena väylänä tulisi oppisopimukseen siirtyminen tapahtua vasta ensimmäisen vuoden jälkeen toiselta asteelta. Käytännön kädentaitoja tulee korostaa ja opettaa, niin että nuoret pärjäävät käytännön töissä: onhan teollisuus Suomelle tärkeä työllistäjä ja kädentaidot yhteiskuntamme vahvuus.
Toisen asteen koulutuksen kehittäminen
Yhdistetään lukiot ja ammattioppilaitokset hallinnollisesti ja myös fyysisesti. Näin saavutetaan synergiaetuja ja säästetään opetuskuluissakin.
Yhdistetty 2. asteen koulutus mahdollistaisi nykyisenkaltaisen kaksoistutkinnon ja jatko-opintojen valitsemisen omien vahvuuksien pohjalta. Toisen asteen yhtenä päätehtävänä olisi kasvattaa hyviä kansalaisia työelämään. Työelämäyhteyksiä tulee kehittää ja nuoret saada tutustumaan mahdollisimman moneen alaan työelämässä.
Myös ihmisten johtaminen ja yhdessä tekeminen pitäisi olla opetussuunnitelman osana.
Jatko-opinnoissa tulisi lisätä johtamistaitojen opetusta: käytännön johtamistaitoja, ihmisten johtamista.
Yliopistojen ja korkeakoulujen kehittäminen
Yliopistot ja korkeakoulut tulee yhdistää toisen asteen tavoin.
Ihmisten johtamistaidot tulee olla kaikissa opinnoissa mukana.
Opiskelujen alkuvaiheessa voisi olla mahdollisuus valita joko asiantuntija/tutkija painotteiset opinnot tai johtamiseen tähtäävät opinnot.
Kannattaisi pohtia pitäisikö käytännön johtamiseen painottuva ” ns. teknikkokoulutus” palauttaa jossain muodossa.
Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf esittää, että
SDP ryhtyy toimeen peruskoulun ja toisen asteen sekä yliopisto ja korkeakouluopintojen kehittämiseksi edellä mainituin periaattein.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 191
Heinäkuu 2020
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti hallitus laatii vuoden 2020 loppuun mennessä osaamisen ja oppimisen tiekartan vuodelle 2030, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Hallitus ryhtyy sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarkastelu kohdistuu koko koulutusjärjestelmään ja sen kehittämiseen molemmilla kansalliskielillä. Tavoitteena on, että sivistys, koulutus ja osaaminen muodostavat yhteiskunnan perustan jatkossakin, vahvistavat työllisyyttä ja kestävää kasvua sekä tarjoavat välineitä Suomen globaalin vaikuttamisen vahvistamiseen.
Tiekartta julkaistaan koulutuspoliittisena selontekona marraskuussa 2020.