Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja vaatii, että sosiaaliturvaetuuksien verotus yhdenmukaistetaan samalle tasolle pienten palkkojen ja eläkkeiden kanssa.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja vaatii, että sosiaaliturvaetuuksien verotus yhdenmukaistetaan samalle tasolle pienten palkkojen ja eläkkeiden kanssa.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja korostaa laaja-alaisen vero- ja sosiaalipoliittisen keskustelun tarvetta.
Aloitteessa esitetään eläkkeensaajien ja työttömien verorasituksen helpottamista ja niiden tuomista saman tyyppisten vähennysten piirin kuin palkansaajien verotuksessa.
SDP on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt, että eläketulovähennys tulee nostaa työtulovähennyksen tasolle ja näin osaltaan se kaventaisi näiden ryhmien välistä eroa.
Samalla on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta, että niin eläkkeiden kuin muiden sosiaalietuuksien ostovoima säilyy vähintään sille määritellyllä tasolla. SDP onkin omassa vaihtoehtoehtobudjetissaan esittänyt hallituksen kaavailemien indeksileikkausten peruuttamista.
Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen
SDP on kuluneella puoluekokouskaudella vaatinut ponnekkaasti eläketulon saajien verotuksen saattamista lähemmäs (alempaa) palkkatulon saajien verotusta yhteiskunnallisista oikeudenmukaisuussyistä. Tätä ovat kuluneella puoluekokouskaudella vaatineet voimakkaasti niin puolueen puheenjohtaja Antti Rinne kuin muut kansanedustajamme.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1407302955000
SDP ajaa ponnekkaasti eläketulon verotuksen saattamista lähemmäksi (eli keventämistä) kuin palkkatulon verotusta ”oikeudenmukaisuussyistä”. Samalla SDP unohtaa tyystin työttömät, joiden verotusta olisi ajettava lähemmäksi palkkatulon verotusta vielä kiivaammin kuin eläkeläisten, jos SDP olisi aidosti yhteiskunnan huono-osaisimpien ja pienituloisimpien puolella. Miksi näin?
Esimerkiksi 12 000 euron vuosituloista työtön maksaa 21 prosenttia veroja ja palkansaaja 8,5 prosenttia (keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla).
Tällä hetkellä SDP:n mielestä tämä ei ole ollenkaan yhtä suuri muutosta ja puolueen toimia vaativa epäkohta kuin eläketulon verotus. Miksei ole?
Mikä ja kuka on aiheuttanut pientä, runsaan 700 euron työmarkkinatukea saavien työttömien täysin epätasa-arvoisen kohtelun verotuksessa suhteessa palkansaajiin ja eläkeläisiin?
Me sosialidemokraatit. Muutos tehtiin vuonna 1997 SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Paavo Lipposen hallituksen päätöksellä ja päätöksen esitteli kyseisen hallituksen sosialidemokraattinen II valtiovarainministeri Arja Alho, joka veti ns. kannustinloukkutyöryhmää ja toi kannustinloukku-uudistuksen hallituksen päätettäväksi.
Hallitus ja SDP linjasivat tuolloin, että koska työttömät ovat laiskoja ja välttelevät työhön menoa, heitä täytyy kepittää tekemällä työttömyysturva entistäkin vähäisemmäksi kuin palkka. Keinoksi Lipponen ja Alho keksivät, että viedään sosiaalisilta tuilta kaikki ansiotulovähennykset ja nostetaan koko ajan palkkatulon ansiotulovähennystä, jotta työttömien ja muiden sosiaaliturvaa saavien on pakko mennä töihin. He sanoivat tätä ”kannustinvaikutukseksi”.
http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/03/14/verotus-kurittaa-tyotonta/20096966/139
Esimerkiksi kotihoidon tukea saavat olivat siihen asti voineet käyttää tukeensa samaa ansiotulovähennystä kuin palkkaa saavat. Lipponen ja Alho poistivat kotihoidon tuen saajilta ja muilta ”sosiaaliturvan saajilta” ansiotulovähennyksen, jotta sosiaaliturvan saajilla olisi kannuste mennä töihin.
Tämän jälkeen työttömyysturvan netto verojen jälkeen on pysynyt samana tai jopa vähentynyt. Ansiotulovähennystä taas hallitukset – oli poliittinen suuntaus mikä tahansa – ovat koko ajan kasvattaneet.
Tämän takia työtön siis nykyisin maksaa todella pienistä ansioistaan pahimmillaan 3-kertaisen veron palkansaajaan verrattuna. Onko tämä oikeudenmukaista suurtyöttömyyden oloissa, joissa huudamme porvarihallitukselle, ettei työtöntä saa rangaista koska työttömyys ei ole tämän oma valinta?
Tutkimustiedon perusteella Lipposen hallituksessaan johtama työttömien verotuksen erirvoistaminen ja muut ns. kannustinloukkutoimet eivät juurikaan edistäneet ihmisten työllistymistä eli ns. ”työvoiman tarjontaa”, kuten tuolloinen demarivetoinen hallitus asian tuloloukkuohjelmassaan ilmaisi.
http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t74.pdf
Paavo Lipponen hoki aina, että politiikkaa on tehtävä ajassa. Olemme nyt suurtyöttömyyden oloissa, työttömyys kasvaa. Mielestäni oikeudenmukaisuussyistä myös työttömien verokohtelua on muutettava ajassa.
Ennen työttömyys oli väliaikaista ja suhdanneluontoista. Nyt työttömistä suurin osa kuuluu joukkoon, jolla työttömyys on pysyvän luonteista vuorottelua lyhyiden työkeikkojen ja työttömyyden välillä. Työttömiä täysin eriarvoistava verokohtelu ei ole enää yhdentekevää, vaan huutava kaikkein huono-osaisimpia koskeva epäoikeudenmukaisuusongelma, johon SDP:n on vihdoin puututtava.
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on kuvannut Paavo Lipposen I hallituksen alkuun panemaa työttömyysturvan rankkaa ja eriarvoista verotusta poliittiseksi hölmöläisten hommaksi:
”Kaikkein vahingollisimpia veroja ovat työmarkkinatuesta maksettavat kunnallisverot, joita maksetaan toimeentulotuella. Ihmisten pitää siis hakea tukia, jotta he saisivat verot maksettua. Se on ihan hölmöläisen hommaa, Hiilamo sivaltaa.
Professori pitää kummallisena, että Suomessa peritään veroa siitä, mitä ihminen tarvitsee elääkseen. Sen sijaan suuremmista tuloista verokarhu voisi Hiilamon näkemyksen mukaan napata nykyistä ronskimminkin.”
Esitän, että
mikäli Suomessa yhä vallitsee suurtyöttömyys vuonna 2019, niin SDP vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmaneuvotteluissa asettaa sekä eläkkeen että työttömyysturvan saajien verotuksen keventämisen ja saattamisen lähemmäs samaa tasoa kuin palkkatulon verotus oikeudenmukaisuussyistä. SDP ajaa mallia, jossa ainakin pienimpien työttömyysturvaetuuksien, kuten työmarkkinatuen, verotusta kevennetään saattamalla ne joko ansiotulovähennyksen piiriin, kuten osa sosiaalietuuksista oli ennen vuotta 1997 tai luomalla niille oma, eläketulovähennystä vastaava vähennyksensä. Lainmuutos voidaan tarvittaessa säätää määräaikaiseksi, esim. työttömyyden ylittäessä tietyn tilastollisen mitan ja pysyessä siinä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 42
Heinäkuu 2020
Tavoite on edistynyt. Vuoden 2019 hallitusohjelmaan sisältyi pieni- ja keskituloisten tuloveronalennus. Seurauksena myös työttömien tuloverotusta kevennettiin vuodelle 2020 korottamalla perusvähennystä.