Puoluekokous vaatii, että Suomen täytyy noudattaa ihmisoikeuksia myös kotimaassa. SDP kannattaa ILO 169 -sopimuksen ratifiointia. Puoluekokous korostaa, että sopimuksen ratifiointi ei estä saamelaiskäräjälain uudistamista ja saamelaismääritelmän tarkastelua myöhemminkään. ILO 169 ratifioinnilla ei ole vaikutuksia maa- ja vesialueiden omistusoikeuksiin.
SDP tukee Pohjoismaisen saamelaissopimuksen syntymistä.
Puoluekokous vaatii, että Suomen täytyy noudattaa ihmisoikeuksia myös kotimaassa. SDP kannattaa ILO 169 -sopimuksen ratifiointia. Puoluekokous korostaa, että sopimuksen ratifiointi ei estä saamelaiskäräjälain uudistamista ja saamelaismääritelmän tarkastelua myöhemminkään. ILO 169 ratifionnillla ei ole vaikutuksia maa- ja vesialueiden omistusoikeuksiin.
SDP tukee Pohjoismaisen saamelaissopimuksen syntymistä.
Puoluekokous vaatii, että Suomen täytyy noudattaa ihmisoikeuksia myös kotimaassa. SDP kannattaa ILO 169 -sopimuksen ratifiointia edellyttäen, että viimeistään samalla vahvistetaan sopimukseen sovellettava saamelaismääritelmä ja että ratifioinnilla ei ole vaikutuksia maa- ja vesioikeuksiin.
SDP tukee Pohjoismaisen saamelaissopimuksen syntymistä.
Aloitteessa esitetään, että SDP kannattaa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 -sopimuksen ratifiointia, sekä edistää Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnin edellyttämien muutoksien nopeaa toimeenpanoa.
Puoluehallitus toteaa, että aloitteessa nostetaan esiin merkittävä asia. Suomi on pyrkinyt olemaan ihmisoikeuksien edistämisessä etulinjassa ja on ratifioinut useimmat merkittävät kansainväliset sopimukset.
ILO 169 -sopimuksen tarkoitus on turvata alkuperäis- ja heimokansojen yhdenvertainen kohtelu muihin väestöryhmiin nähden sekä estää näiden kansojen kulttuurien ja kielten kuoleminen. Yleissopimus edellyttää valtioiden ryhtyvän toimiin kansojen kulttuurin, kielen sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman turvaamiseksi. SDP on kannattanut sopimuksen ratifioimista.
ILO 169 -sopimuksen ratifiointi oli kirjattuna Stubbin hallituksen hallitusohjelmaan. Reunaehtoina ratifioinnille oli, että ratifiointi ei vaikuta olemassa oleviin maa- ja vesioikeuksiin ja että ennen sopimuksen ratifiointia päästään yhteisymmärrykseen sopimukseen sovellettavasta saamelaismääritelmästä. Lopulta riittävää yhteisymmärrystä ei syntynyt ja sopimus jäi ratifioimatta.
Puoluehallitus katsoo, että sopimuksen ratifiointi on tärkeä tavoite ja SDP:n tulee edistää sopimuksen ratifiointia. Edellytyksenä tälle kuitenkin on sopimukseen sovellettavan saamelaismääritelmän vahvistaminen ennen sopimuksen ratifiointia. Puoluehallituksen käsityksen mukaan, kun kyseessä on Suomen valtion sitoumus, vastaa Suomen valtio viime kädessä sopimuksen oikeasta soveltamisesta. Lainsäätäjän on siis pyrittävä vahvistamaan määritelmä, joka vastaa mahdollisimman hyvin sopimuksen tarkoitusta.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteleminen on vielä kesken, eikä sen tarkka sisältö ole tiedossa. Kyseisen sopimuksen neuvottelemisesta vastaa istuva hallitus. On hyvin oletettavaa, että sopimus sisällöltään vastaa SDP:n linjaa saamelaisten oikeuksien turvaamisesta ja vahvistamisesta. Puoluehallitus kuitenkin katsoo, ettei se voi esittää puoluekokouksen sitoutuvan edistämään sopimuksen ratifiointia ilman tietoa sopimuksen tarkasta sisällöstä.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry ja Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry
Suomessa elää Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa. Alkuperäiskansan määritelmä sisältyy kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukseen numero 169, jonka mukaan itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuperäiskansoina, kun he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu. Suomessa on noin 10 000 saamelaista, joista yli 60 % asuu kotiseutualueensa ulkopuolella.
Vaikka saamelaisten asemassa on tapahtunut edistystäkin, tuo nyky-yhteiskunta myös monia haasteita. Saamelaisten on hankalaa pitää kiinni kulttuurille ominaisista perinteisistä elinkeinoista, kuten poronhoidosta, kalastuksesta, metsästyksestä ja kalastuksesta sekä kulttuurista, kielestä ja identiteetistä. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja kaivannaisteollisuus haastavat saamelaisten elinoloja ja heikentävät saamelaisten edellytyksiä vahvistaa ja kehittää kulttuuriaan.
Yksi Suomen politiikan keskeisiä tavoitteita on ollut ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomella on pitkään ollut korkea profiili esimerkiksi YK:n, ILO:n ja EU:n roolin vahvistamisessa ihmisoikeuksien edistämisessä. Suomi ei kuitenkaan ole ratifioinut ILO:n sopimusta 169, joka koskee alkuperäiskansojen oikeuksia. ILO 169-sopimuksen ratifiointi vahvistaisi saamelaisten oikeutta omaan kieleen ja oman kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen. Se lisäisi saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja oikeutta vaikuttaa asioihin saamelaisalueella, kuitenkaan vaikuttamatta maa- ja vesialueiden omistusoikeuksiin. ILO on useasti todennut, että sopimuksen ratifiointi ei sinänsä johda maaoikeuksien muuttamiseen.
Suomen, Norjan ja Ruotsin valtiot neuvottelevat parhaillaan Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta tavoitteenaan saada neuvottelut päätökseen 2017 helmikuuksi, jolloin Trondheimissa juhlitaan Pohjoismaisen saamelaisyhteistyön 100-vuotista taivalta. Pohjoismainen saamelaissopimus on tärkeä saamelaisten oikeuksien hyväksymisen, vahvistamisen ja varmistamisen vuoksi sekä saamelaisyhteisöjen välisen yhteistyön edistämiseksi yli valtionrajojen. Sopimuksen tavoitteena on luoda saamelaisten oikeusasemaa koskeva yhdenmukainen sääntely. Sopimus määräisi muun muassa saamelaisten itsemääräämisoikeudesta, yhteistyöstä saamelaiskäräjien ja valtioiden välillä, saamelaisten kulttuurillisista ja kielellisistä oikeuksista sekä elinkeinojen harjoittamisesta.
Saamelaisten oikeusaseman vahvistaminen ja saamelaisia koskevan lainsäädännön selkeyttäminen on edellytys sille, että pitkään jatkuneet kiistat saadaan ratkaistua.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry ja Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittävät, että
SDP vaatii, että Suomen täytyy noudattaa ihmisoikeuksia myös kotimaassa. SDP kannattaa ILO 169 -sopimuksen ratifiointia sekä edistää Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnin edellyttämien muutoksien nopeaa toimeenpanoa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 295
Heinäkuu 2020
Hallitusohjelman mukaan selvitetään ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin edellytyksiä.