Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa puoluehallituksen lähettämään asiakirjan jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelu toteutetaan edellä mainitut ja aloitteessa esitetyt näkökulmat huomioiden.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa puoluehallituksen lähettämään asiakirjan jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelu toteutetaan edellä mainitut ja aloitteessa esitetyt näkökulmat huomioiden.

Aloitteessa esitetään, että puoluekokous antaa puoluehallituksen tehtäväksi valmistella uusi globaali- ja kehityspoliittinen linjaus puoluevaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2017 aikana.

Laajaa parlamentaarista yhteisymmärrystä tarvitaan sekä määrällisten että laadullisten Suomen kehityspoliittisten pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseen. Keskiössä on esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen. Sosialidemokraateilta onkin löydyttävä visio näiden tavoitteiden konkreettisesta toteuttamisesta.

Vuoden 2015 leikkaukset kehitysyhteistyön määrärahoihin osoittavat, että Suomi tarvitsee pitävän suunnitelman määrärahojen tasoa koskevaksi tavoitteeksi asetetun 0,7 %:n saavuttamiseksi. Hyvänä konkreettisena esimerkkinä tästä toimii kehitysyhteistyölaki.

Yksi sosialidemokraattien keskeinen tehtävä on vahva ihmisoikeuspolitiikka sekä eriarvoisuuden torjuminen kaikkialla maailmassa. Pitkäjänteisen ihmisoikeuspolitiikkamme ja sen painopisteiden toteuttamisen jatkuvuus on turvattava. Naisten ja tyttöjen oikeudet, nuorten osallistaminen päätöksentekoon sekä köyhyyden vähentäminen ovat keskeisiä esimerkkejä tavoitteista, joita Suomen on edistettävä myös tulevaisuudessa.

On selvää, että SDP:n tulee edistää Suomen kansainvälistä vastuunkantoa ja solidaarisuutta, sillä nämä arvot ovat sisäänrakennettuja sosialidemokraattiseen aatteeseen. Näin ollen puolueelta on myös löydyttävä riittävän konkreettinen ja ajankohtainen linjaus koskien globaali- ja kehityspolitiikkaa. Linjauksessa tarvitaan pitkän aikavälin tavoitteita ja visiota, joita voidaan poliittisessa vaikuttamistyössä käyttää ohjenuorana.

Vuoden 2010 globalisaatioselvitys tarjoaa temaattisen pohjan tämän linjapaperin luomiseen, mutta selvitykseen liittyy myös päivittämistarpeita. Esimerkiksi tuoreet saavutukset, kuten YK:n kestävän kehityksen agenda ja Pariisin ilmastosopimus tulee sisällyttää uuteen asiakirjaan. Tämän lisäksi on syytä huomioida vielä keskeneräiset haasteet, kuten kansainvälisen kauppajärjestelmän ja investointiregiimin uudistaminen.

144 Puolueelle uusi globaali- ja kehityspoliittinen linjaus

Toukolan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsen Tarja Kantola, Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Lappalainen ja Janne Ronkainen, Haagan Työväenyhdistys r.y:n jäsen Helena Laukko, Rovaniemen Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n jäsen Mikkel Näkkäläjärvi ja Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n jäsen Folke Sundman

Lahden puoluekokouksesta on lähetettävä voimakas viesti siitä, että sosialidemokratia on kansainvälinen aate ja liike, jolle kansainvälisen oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ovat jatkossakin keskeisellä sijalla. Viesti on, että sosialidemokratia on avarakatseinen, suvaitsevainen, oikeudenmukainen ja solidaarinen liike niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Puolue tarvitsee johdonmukaisen kokonaisvaltaisen linjauksen tämän arvomaailman toimeenpanemiseksi tulevalla puoluekokouskaudella. Globaalipolitiikassa tarvitaan yksittäisten ajankohtaisten kannanottojen ohella myös linjaus globaali- ja kehityspoliittisista periaatteista ja tavoitteista.

Globaalipolitiikan osalta tälle tarjoaa erinomaisen lähtökohdan puoluevaltuuston 10.3.2010 hyväksymä raportti ”Oikeudenmukaiseen ja demokraattiseen globalisaatioon”. Suuri osa sen analyysistä ja tavoitteista ovat edelleen päteviä, mutta kehitys on myös kulkenut eteenpäin. Merkittävimmät esimerkit tästä ovat uusien kestävän kehityksen tavoitteiden ja 2030 agendan hyväksyminen YK:n yleiskokouksessa sekä Pariisin ilmastosopimus syksyllä 2015. Samoin yksityisen sektorin roolia on korostettu resurssien mobilisoinnissa sekä taloudellisen toimeliaisuuden ja uusien työpaikkojen luomisessa kehitysmaihin.

Nämä edistysaskeleet asettavat paineita ja tavoitteita myös Suomen kehityspolitiikan linjausten tarkistamiselle. Nykyhallinnon rajut suunnanmuutokset Suomen kehityspolitiikassa vaarantavat pitkäjänteisen ja laadukkaan kehitysyhteistyön, joka uhkaa vesittää Suomen uskottavuutta vastuullisena globaalitoimijana. Sen lisäksi Suomen nykyisen porvarihallituksen toteuttama Suomen kehitysyhteistyövarojen raju leikkaus puolestaan vaatii paitsi tiukkaa vastarintaa myös toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon rakentamista viimeistään tulevia eduskuntavaaleja ja vaalikautta silmälläpitäen.

Tältä pohjalta esitämme, että

puoluekokous antaa puoluehallituksen tehtäväksi valmistella uusi globaali- ja kehityspoliittinen linjaus puoluevaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2017 aikana. Tämän linjauksen valmistelussa lähtökohtana tulee olla puolueen nykyisen vuodelta 2010 olevan globalisaatiolinjauksen päivittäminen sekä puolueen omat johtopäätökset ja esitykset YK:n universaalien kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden edistämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Uuden globaalilinjauksen valmisteluissa ja tarvittaessa erillisissä puoluekokouspäätöksissä esitetään mm. seuraavia näkökohtia ja asioita:

– Suomen kehityspolitiikan pitkän tähtäyksen periaatteiden ja tavoitteiden sekä määrällisen tason määrittelyssä pyritään luomaan hallituskausia ylittävä mahdollisimman laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys, jonka ytimessä on sitoutuminen YK:n kestävän kehityksen agendan tavoitteiden edistämiseen sekä konkreettisen ja pitävän suunnitelman luominen kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin bktl-osuuden saavuttamiseksi. (esim. kehitysyhteistyölaki).

– Suomi ja suomalaiset ovat osoittaneet valmiuttaan globaalin solidaarisuuden osoittamiseen ja vastuunkantoon vähintään yli 150 vuoden ajan. Kehitystavoitteita kohti on ponnisteltu laaja-alaisella rintamalla, jossa valtiovallan harjoittamaa kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä on täydentänyt mm. suomalaisen kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden tuki ja työ kehitysmaissa. Järjestöjen, tutkimusyhteisöjen ja nyttemmin lisääntyvän yritystoiminnan myötä suomalaisille on tarjoutunut useita toiminta ja kannatuksen kanavia. Sen ansiosta kehitysyhteistyön kannatus on pysytellyt viimeistenkin tutkimustulosten valossa huomattavan korkealla, liki 87 %:ssa.

– Maailman 1,8 miljardista nuoresta 600 miljoonaa asuu hauraissa valtioissa tai konfliktialueilla. Korkea työttömyys, syrjäytyminen ja kasvava osattomuus johtaa helposti nuorten radikalisoitumiseen ja ajaa heitä osaksi konflikteja. Nuorten ottaminen mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon positiivisena voimavarana ehkäisee tätä kehityskulkua. YK:ssa nuorten aktiivista osallistumista tukee turvallisuusneuvoston uusi päätöslauselma 2250, joka edistää nuorten osallistumista rauhanrakentamiseen ja väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisemiseen. SDP:n on voimakkaasti edistettävä päätöslauselma 2250:n toimeenpanoa ja otettava nuoret mukaan aktiivisina toimijoina kaikilla päätöksenteon tasoilla ja mietittävä uusia malleja nuorten kansainvälisen osallistumisen edistämiseksi.

– Kansainvälisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteuttamisessa käytännön työssä ihmisoikeuspolitiikalla on keskeinen tehtävä. Suomen pitkäjänteisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteet ovat naisten, tyttöjen, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolustaminen. Tätä työtä on jatkettava ja voimistettava kaikessa globaalissa toiminnassa. Suomen on jatkossakin tuettava voimakkaasti YK:n 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus-mukaista työtä siinä, että naiset ovat mukana rauhanrakentamisessa ja päätöksenteossa.  SDP:llä on pitkä kokemus suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja se työ on edelleen kesken. Kansainvälisen vastuun kantamisen ja yhteistyön kautta opimme kuitenkin uutta ja voimme jakaa omia kokemuksiamme feministisenä liikkeenä työssä, jossa korostamme naisten ja miesten vapautta toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.

– Erityisesti Afrikassa ja Etelä-Aasian väestön nopea kasvu jatkuu toistaiseksi voimakkaana. ILO:n arvion mukaan näillä alueilla tulee työmarkkinoille vuoteen 2050 mennessä satoja miljoonia ihmisiä enemmän kuin niiltä poistuu. Työmarkkinoille tulevien nuorten säällisen toimeentulon turvaaminen on köyhyyden vähentämisen ydinkysymys. Avainasemassa säällisen toimeentulon turvaamisessa ovat työpaikkoja tarjoavat yritykset ja niiden alihankkijat. Siksi SDP toimii sen puolesta, että kehitysyhteistyövarojen kanavoinnissa yritysten käyttöön velvoitetaan näitä yrityksiä tarjoamaan säällisiä työpaikkoja kaikkialla maailmassa omissa ja alihankkijoidensa tuotantoketjuissa. Samoin YK:n johtavat periaatteet (ns. Ruggien periaatteet) tulee olla kaikkia julkisia hankintoja tarjoavia, julkista tukea saavia tai julkisessa omistuksessa olevia yrityksiä velvoittavia.

– Globalisaation hallinnassa on useita kansainvälistä taloutta koskevia haasteita, joihin uudessa linjauksessa tulee tarttua. Erityisen keskeisellä sijalla ovat kansainvälistä verotusta koskevat kysymykset. Linjan on perustuttava toimintaan kansainvälisesti, EU:ssa ja Suomessa veroparatiisitalouden lakkauttamiseksi, verovälttelyn kitkemiseksi suuryritysten siirtohinnoittelua rajoittamalla sekä kehitysmaiden oman verotuksen ja verohallinnon tehostamiseksi. Toiseksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava tasapuolisen, mm. ympäristö- ja ihmisoikeusarvoja kunnioittavan monenkeskisen investointiregiimin rakentaminen Helsinki-prosessissa käynnistynyttä monitoimijayhteistyötä ja dialogia elvyttämällä nykytilanteeseen sopivin muodoin.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 270

  • Heinäkuu 2020

    Marraskuussa 2017 puoluevaltuusto hyväksyi päivitetyn linjauksen (linkki alla), joka julkaistiin 29.5.2018: SDP:n globalisaatio-ohjelma ”Kestävään globalisaation hallintaan” https://bit.ly/2P1FKOM.

     

    Linjaus on tausta-aineistona myös, kun on valmisteltu laaja-alaista Agenda 2030 perustuvaa poliittista

    ohjelmaa, joka on tulossa elokuussa 2020 puoluekokouksen hyväksyttäväksi.


Kommentoi

Tietosuoja