Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta vahvistaa pitävänsä lautamiesjärjestelmää osana suomalaista oikeusjärjestelmää sen luodessa yhteyden oikeusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan välille. Järjestelmän katsotaan kuitenkin täyttävän nykyisessä laajuudessaan ja muodossaan sille asetetut tehtävät riittävällä tavalla. Puoluekokous toteaa, että lautamiesjärjestelmää voidaan nykymuodossaan puolustaa, mutta sen laajentamiselle ei ole tarvetta.
Lautamiesten yläikärajaa koskevia säädöksiä on muutettava niin, että ne vastaavat tuomareiden eläkeikää.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta vahvistaa pitävänsä lautamiesjärjestelmää osana suomalaista oikeusjärjestelmää sen luodessa yhteyden oikeusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan välille. Järjestelmän katsotaan kuitenkin täyttävän nykyisessä laajuudessaan ja muodossaan sille asetetut tehtävät riittävällä tavalla. Puoluekokous toteaa, että lautamiesjärjestelmää voidaan nykymuodossaan puolustaa, mutta sen laajentamiselle ei ole tarvetta.
Lautamiesten yläikärajaa koskevia säädöksiä on muutettava niin, että ne vastaavat tuomareiden eläkeikää.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta vahvistaa pitävänsä lautamiesjärjestelmää tärkeänä osana suomalaista oikeusjärjestelmää sen luodessa yhteyden oikeusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan välille. Järjestelmän katsotaan kuitenkin täyttävän nykyisessä laajuudessaan ja muodossaan sille asetetut tehtävät riittävällä tavalla. Puoluekokous toteaa, että lautamiesjärjestelmää tulee nykymuodossaan puolustaa, mutta sen radikaalille laajentamiselle ei ole tarvetta.
Aloitteessa esitetään, että puolue pyrkisi vaikuttamaan lautamiesten käytön lisäämiseksi oikeudenkäynneissä, niin, että lautamiehet olisivat mukana myös nykyisin yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltävissä asioissa sekä hovioikeuden istunnoissa.
Puoluehallitus toteaa, että lautamiesjärjestelmä on käräjäoikeuksissa ollut aikaisemmin käytössä varsin laajasti rikosasioissa ja myös esimerkiksi lapsioikeutta koskevissa asioissa. Nykyisin lautamiehet kuuluvat kokoonpanoon rikosoikeudenkäynneissä käsiteltäessä rikosta, josta enimmäisrangaistus on yli kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi tiettyjä rikosnimikkeitä on myös erikseen säädetty käsiteltäväksi lähtökohtaisesti yhden tuomarin kokoonpanossa. Lautamiehet istuvat ratkaisukokoonpanossa myös maaoikeuksissa. Vuoden 2014 alusta lautamiesten määrää ratkaisukokoonpanossa laskettiin kolmesta kahteen.
Puoluehallituksen käsityksen mukaan lautamiesjärjestelmän pääasiallisena tarkoituksena voidaan pitää oikeudenkäytön legitimiteetin lisäämistä kansalaisten silmissä tuomalla tuomioistuimiin ”maallikkonäkökulmaa” sekä lisäämällä oikeudenkäytön läpinäkyvyyttä toimimalla linkkinä oikeusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Lautamiesjärjestelmä on tärkeä osa Suomalaista oikeusjärjestelmää ja sillä on merkitystä oikeusjärjestelmän nauttiman luottamuksen takaajana.
Lautamiesjärjestelmään 2000-luvulla kohdistettujen supistusten takana on ollut pyrkimys säästää tuomioistuinten kuluissa ja keventää oikeusprosesseja, mutta toisaalta myös tuomareiden, tuomioistuimissa asioivien lakimiesten, sekä tutkijoiden järjestelmää kohtaan esittämä kritiikki. Lautamiesjärjestelmän ei ole näissä lausunnoissa katsottu tuovan asianosaisten oikeusturvan kannalta sellaista lisäarvoa, että se perustelisi lautamieskokoonpanon käyttämisen esimerkiksi kaikissa rikosoikeudenkäynneissä. Lautamiesjärjestelmää on kritisoitu myös siitä, että puolueiden nimittämillä maallikkojäsenillä on yksimielisinä mahdollisuus ratkaista asia riippumatta lainoppineen jäsenen mielipiteestä, joskin tällaisia tapauksia on tosiasiassa varsin harvoin.
Ottaen huomioon lautamiesjärjestelmään kohdistettu kritiikki ja toisaalta järjestelmän merkitys tärkeänä linkkinä oikeusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan välillä puoluehallitus katsoo, että järjestelmän nykyinen laajuus on perusteltu kompromissi eri suuntiin vaikuttavien argumenttien välillä. Osallistumista raskaampien ja merkittävämpien rikosten käsittelyyn voidaan tällöin pitää riittävänä ja oikeudenkäytön ekonomian kannalta perusteltuna.
Lautamiesten vähentämisen kolmesta kahteen ei voida puoluehallituksen käsityksen mukaan katsoa merkittävästi vähentäneen lautamiesjärjestelmän roolia ja vaikuttavuutta. Kahden lautamiehen kokoonpano ei ole sillä tavalla kolmen lautamiehen kokoonpanoa heikompi tai vähämerkityksisempi, että paluu kolmen kokoonpanoon olisi perusteltua suhteessa muutoksesta aiheutuviin kustannuksiin.
Lautamiesjärjestelmän laajentaminen hovioikeuksiin voisi tuoda tiettyjä etuja suhteessa hovioikeusjärjestelmän legitimiteettiin kansanvallan näkökulmasta. Samalla se kuitenkin tekisi hovioikeuskäsittelyistä nykyistä raskaampia ja aiheuttaisi lisäkuluja hyvin tiukoilla olevalle tuomioistuinjärjestelmälle. Hovioikeus käsittelee asiat tyypillisesti kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa. Tällöin lautamiesjärjestelmän hyödyt ja merkitys itse käsittelyn kannalta jäisivät luultavasti pieneksi. Lisäksi jos lautamiehille haluttaisiin enemmistö hovioikeuksien kokoonpanoon, pitäisi heitä olla neljä, jolloin ratkaisukokoonpanosta tulisi jo hyvin raskas. Ottaen huomioon, että asiat hovioikeudessa ratkaistaan kollegiaalisessa kokoonpanossa puoluehallitus ei pidä perusteltuna lautamiesten käyttöön ottamista hovioikeuksissa.
Suur-Helsingin Sosialistiseura ry
Tasavallan presidentti vahvisti 5. päivä joulukuuta 2008 lakimuutoksen, jonka mukaan perinteisessä lautamieskokoonpanossa ratkaistavien oikeustapausten määrä väheni radikaalisti. Laki astui voimaan vuoden 2009 alusta lukien.
Vuoden vaihteessa voimaan astuneen lain mukaan lautamieskokoonpanoa ei enää tarvittu esimerkiksi seuraavissa rikosnimikkeissä ”vahingonteko, varkaus, petos, maksuvälinepetos, veropetos, väärennös, pahoinpitely, virkamiehen vastustaminen, huumausainerikokset ja liikennerikokset”.
Lautamiesten määrä putosi edellisestä johtuen noin 40 %.
Merkittävä osa käräjäoikeuden käsittelemistä asioista siirtyi vuoden 2009 alussa yhden tuomarin päätettäviksi. Tästä johtuen sekä näytön arvioiminen että seuraamuksista päättäminen jäi yhä pahemmin ruuhkautuneessa käräjäoikeudessa toimivien virkatuomarien vastuulle.
Lautamiesuudistuksesta ei saatu aikaan sellaista kansalaiskeskustelua kuin olisi ollut ehdottomasti tarpeen. Asiantuntijalausuntoja pyydettiin ja saatiin lähinnä tuomarikunnalta ja lautamiesjärjestöiltä. Kipeimmin asia kuitenkin koski asianomistajia, vastaajia ja todistajia, joita ei saatu kunnolla keskusteluun mukaan. Nyt lausunnot saatiin vain teknisiltä toimijoilta. Peruskysymyshän on siinä, haluaako yksityinen ihminen, että hänen ainutkertaisen asiansa käsittelee neljän hengen kollegio vai yksi ainoa virkamies. Tuolloin tehty uudistus oli kylmän tekninen ja konemainen, jossa yksilö unohdettiin. Voi sanoa tapahtuneen heikentäneen jopa yksilön oikeusturvaa.
Tehty uudistus koski lopulta huomattavasti suurempaa ihmisjoukkoa kuin pelkästään rikoksesta syytettyjä. Myös asianomistajien – ns. rikoksen uhrien – ja todistajien asema heikkeni.
Erikseen tulee huomata myös se, että käräjäoikeuksien kustannuksia nostavasti ja asioiden käsittelyä pitkittävästi vaikuttavat lähinnä tilanteet, joissa asiaa ei saada käsiteltyä, koska asianomistaja, vastaaja tai todistaja jättää saapumatta oikeuteen. Lautamiesten osuus oikeudenkäynnin kustannuksista on marginaalinen.
Kun lautamiesjärjestelmä edelleen on uhan alla, on Suomen Sosialidemokraattisen puolueen aktiivisesti asetuttava puolustamaan lautamiesjärjestelmän asemaa suomalaisessa oikeuslaitoksessa. Puolueen tulee sitoutua periaatteellisesti siihen, että kansalaisten edustama oikeustaju, arjen ymmärtäminen ja harkintakyky ovat jatkossakin edustettuna tuomioistuimissa.
Lautamiesjärjestelmä edistää oikeuslaitoksen läpinäkyvyyttä ja vahvistaa kansalaisten uskoa oikeusjärjestelmään. Lautamiesten merkitys korostuu erityisesti kaikessa kohtuullisuutta ja huolellista harkintaa edellyttävissä päätöksissä. Yleisen elämänkokemuksen mukaan useamman henkilön osallistuminen seuraamusten ja korvauksien harkintaan on asialle hyödyllistä.
Suur-Helsingin Sosialistiseura ry esittää, että
Pidemmällä tähtäimellä puolueen olisi pyrittävä vaikuttamaan oikeusjärjestelmäämme siten, että lautamiesten lukumäärä palautetaan oikeudenkäynneissä takaisin alkuperäiseen kolmeen lautamieheen, siihen, että lautamiehet palautetaan myös niihin istuntoihin, jotka toteutuvat nyt yhden tuomarin istuntoina ja että Ruotsin mallin mukaisesti lautamiehet olisivat mukana myös hovioikeuksien istunnoissa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 274
Heinäkuu 2020
Hallitusohjelmassa on sitouduttu säilyttämään lautamiesjärjestelmä.