Puoluekokous kannattaa Itäisen rantaradan rakentamisen selvittämistä yhteistyössä mm. maakuntaliittojen ja Liikenneviraston kanssa osana raideliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä.
Puoluekokous kannattaa Itäisen rantaradan rakentamisen selvittämistä yhteistyössä mm. maakuntaliittojen ja Liikenneviraston kanssa osana raideliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä.
Puoluekokous kannattaa Itäisen rantaradan rakentamisen selvittämistä yhteistyössä mm. maakuntaliittojen ja Liikenneviraston kanssa osana raideliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä.
Esitetyn uuden radan vaikutuksia on syytä selvittää niin taloudellisesti kuin liikenteenkin osalta hyötyanalyysin kautta, vaikka itäistä rantarataa onkin valmisteltu jo aiemmin HELI/HEPI-ratana. Niin lähi- kuin kaukoliikenteenkin osalta tarvitaan lisäselvityksiä. Itä-Uudenmaan lähiliikenteen osalta olisi hyvä selvittää myös muita vaihtoehtoja. Puolue on sitoutunut joukkoliikenteen ja tavarankuljetusten osalta kehittämään liikennejärjestelmäämme kattavammaksi sekä ympäristön kannalta kestävämmäksi.
Borgå Svenska Socialdemokrater rf:n jäsen Anette Karlsson
Itäisen rantaradan, eli Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka-Pietari -junayhteyden rakentaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä huomattavasti. Se on myös ympäristöystävällinen tapa hoitaa ihmisten liikkumistarpeita pääkaupunkiseudun ja sen itäpuolella sijaitsevien alueiden välillä. Nykyistä pohjoista kierrosta selvästi lyhyempää ja nopeampaa itäistä rantarataa tarvitaan edistämään sekä tavaroiden, palveluiden ja ihmisten nykyistä parempaa ja vapaampaa liikkuvuutta niin Suomessa kuin Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa ja henkilöliikenteessä. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä Suomen ja Pietarin alueen välisen talousyhteisön kehittyminen ja myös matkustajaliikenteen moninkertaistuminen.
Suomi noudattaa EU:ssa sovittuja linjauksia rakentaen samalla pitkäjänteisesti yhteistyötä Venäjän kanssa yhteistyön tiivistämiseksi tulevaisuudessa. Hyvä ja tiivis yhteistyö on välttämätön edellytys pitkäaikaiselle luottamukselle ja kestävälle rauhan rakentamiselle. Tällainen hanke on aina Pietariin jatkuva Itäinen rantarata.
Itäinen rantarata hyödyttäisi myös työmatkaliikennettä. Noin 7000 henkilöä eli noin 21 prosenttia Itäisen Uudenmaan kuntien työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Vastavuoroisesti noin 2000 pääkaupunkiseutulaista käy töissä itäisellä Uudellamaalla. Eli noin 7 prosentissa itäisen Uudenmaan työpaikoista on pääkaupunkiseudulla asuva työntekijä, Porvoossa noin 9 prosentissa.
Pääkaupunkiseutu laajenee jatkuvasti, mutta Itä-Uusimaa on jäänyt kehityksestä jälkeen raideliikenneyhteyden puuttumisen johdosta. Itä-Uudellamaalla asuvat ihmiset ovat riippuvaisia omasta autosta, ja se näkyy myös Helsingin liikenneruuhkissa. Tällä hetkellä merkittävimmät haasteet liikennejärjestelmän näkökulmasta idän suunnan ajoneuvoliikenteelle ovat Lahdenväylä, Porvoonväylä, Kehä I sekä jossain määrin Itäväylä. Haasteet kasvavat tulevaisuudessa väkimäärän lisääntyessä ja edes merkittävillä liikennejärjestelmäinvestoinneilla ei kaikkiin ruuhkautumisen aiheuttamiin haasteisiin pystytä vastaamaan. Helsingin seudun liikenne (HSL) pyrkii vähentämään tieruuhkia ruuhkamaksuilla. HSL:n selvityksen mukaan keskimääräiselle työmatkalaiselle (200 päivää vuodessa edestakaisia matkoja koti-työpaikka-koti) tämä tarkoittaa Sipoossa 364 €/vuosi ja Porvoossa 396 €/vuosi kustannuksia. Pitkäjänteisempi ja tarkoituksenmukaisempi ratkaisu olisi toimivan ja ekologisen julkisen liikenteen kehittäminen Itä-Uudellamaalla.
On kestämätöntä, että ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä onko heillä auto vai ei. Joukkoliikennepalvelut, erityisesti ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten raideliikenne ovat osa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja. SDP:n tulee nostaa esille liikenneinvestointeja, joilla on elinkeinoelämän lisäksi myönteinen vaikutus puhtaaseen liikkumiseen ja ympäristöön. Itäinen rantarata on juuri tällainen hanke.
Esitän, että
SDP selvittää uuden itäisen rantaradan rakentamisen vaikutuksia niin taloudellisesti kuin liikenteenkin osalta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 245
Heinäkuu 2020
Aiempaa parempien raideyhteyksien kehittäminen on Marinin hallituksen ohjelmassa keskeisimpiä keinoja toimivan liikenteen infrastruktuurin luomisessa sekä päästövähennystavoitteisiin vastaamisessa. Tällä hetkellä suurten raidehankkeiden suunnittelu etenee Helsinki—Tampere ja Helsinki—Turku -yhteydet edellä, mutta myös Helsingistä itään suuntautuvan raideyhteyden kehittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan.
Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti syksyllä 2019 selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta – itäinen rantarata on käytännössä yksi kolmesta mahdollisesta vaihtoehdosta. Väyläviraston tekemä selvitys valmistui keväällä 2020. Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulta Lahden ja Kouvolan kautta kulkevien vanhojen ratojen kehittäminen olisi kannattavin vaihtoehto. Uusi itäinen oikorata ei tällä hetkellä vaikuta kannattavalta, mutta tilanne voi selvityksen mukaan muuttua pidemmällä aikavälillä. Uusista raidelinjauksista selvityksessä todettiin pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan Itäradan olevan kustannus-hyötysuhteeltaan jonkin verran pääkaupunkiseudulta Porvooseen ja sieltä Kotkan kautta Luumäelle kulkevaa Itäistä rantarataa kannattavampi. Liikenne- ja viestintäministeriö on kesäkuussa 2020 käynnistänyt keskustelut kuntien kanssa itäisen raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiön perustamisen edellytyksistä. Hanketta edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kuten muidenkin liikennehankkeiden, myös raidehankkeiden suunnittelu kytketään 12-vuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun.