Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään, että eläkkeiden tasojen tarkistus muutetaan euromääräiseksi ja tasasuuruiseksi.
Eläkkeiden indeksiturvan tavoitteena on varmistaa eläkkeelle siirtyvän henkilön aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkumäärä ja sen jälkeen maksussa olevan eläkkeen ostovoiman säilyminen.
Kansaneläkejärjestelmän etuuksia tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Se määrätään vuosittain elinkustannusindeksin perusteella eli se seuraa hintakehitystä.
Kela tarkistaa maksussa olevat kansaneläkkeet vuosittain tammikuun alussa kansaneläkeindeksin muutoksen mukaan. Indeksointi säilyttää kansaneläkkeiden ostovoiman suhteessa kuluttajahintatason muutokseen.
Eläkkeen ostovoima säilyy ennallaan, jos eläkettä tarkistetaan yhtä paljon kuin hintataso nousee. Kansaneläkkeitä tarkistetaan juuri kuluttajahintojen muutosten mukaan.
Vuonna 2014 kansaneläkeindeksi nousi edellisvuoteen verrattuna 1,3 prosenttia. Tiettyihin kansaneläkeindekseihin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin (mm. kansaneläke ja takuueläke) tehtiin lisäksi ylimääräinen, niin kutsuttu osittain aikaistettu 0,7 prosentin suuruinen indeksikorotus vuoden 2013 alusta. Lisäksi tehtiin normaali indeksitarkistus. Ylimääräisen indeksikorotuksen tavoitteena oli tasata kertaluonteisesti arvonlisäveron nousun vaikutusta erityisesti pienituloisille ihmisille.
Kansaneläkkeen tasoa turvataan myös poliittisin päätöksin tasokorotuksilla. Kansaneläkkeeseen on tehty viimeisimmät tasokorotukset vuosina 2001, 2003, 2007 ja 2008 (myös kuntakalleusluokituksen poisto). Vuonna 2011 otettiin käyttöön ns. takuueläke, joka ei sinänsä ollut kansaneläkkeen korotus, vaan uusi etuus, joka takaa kansaneläkkeen saajalle vähintään takuueläkkeen suuruisen eläkkeen. Kansaneläkkeen reaalinen kasvu vuosina 2000–2010 oli 13 prosenttia.
Alkavaa työeläkettä määrätessään eläkelaitos tarkistaa vakuutetun työuran aikaiset palkat ja työtulot palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimella tarkistaminen eli indeksointi varmistaa, että eläkkeelle siirtyvä saa eläkkeen alkaessa työuran aikaiseen tulotasoonsa suhteutetun eläkkeen.
Eläkkeelle siirtymisen jälkeen eläkelaitos tarkistaa maksussa olevan työeläkkeen vuosittain kunkin vuoden tammikuun alussa työeläkeindeksin muutoksen mukaan. Indeksointi työeläkeindeksillä turvaa eläkkeen ostovoiman säilymisen ja jopa parantaa sitä.
Työeläkeindeksi kompensoi kuluttajahintojen muutoksen ohella 20 prosenttia palkansaajien palkansaajien reaaliansiotason muutoksesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2011 työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Tässä työssä tuli sovittaa yhteen työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja kohtuullisina pysyvät työeläkemaksut.
Työryhmä luovutti työnsä tammikuussa 2013. Selvitysten pohjalta työryhmä päätyi siihen, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia. Työryhmä katsoo, että eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä ole riittäviä perusteluja esittää siihen muutoksia. Tämä koskee eläkkeensaajan näkökulmasta niin indeksin heikentämistä kuin sen parantamistakin.
SDP pitää tärkeänä suomalaisen eläkejärjestelmän perusteiden turvaamista ja maksurasituksen ja etuuksien oikeudenmukaista ja kestävää jakautumista.
Eläkkeiden ostovoima on turvattava jatkossakin hintakehitystä seuraavalla kansaneläkeindeksillä ja ansiotasoa heijastavalla työeläkeindeksillä.
Kansaneläkkeisiin tulee myös aika ajoin tehdä poliittisella päätöksellä tasokorotus, jotteivät ne jää kohtuuttomasti jälkeen ansiotason kehityksestä. Pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa on turvattava myös asumistukea ja palveluita kehittämällä.
Kanta-Espoon Sosialidemokraatit ry:n aloite
Suomen eläkeläisväestön eläkkeiden ostovoima kustannustasoltaan kalliissa Suomessa on suurella osalla eläkeläisistä riittämätön ihmisarvoisen kohtuullisen toimeentulon kannalta. Eläkeläisväestössä on erittäin paljon varsin pientä työeläkettä saavia tai pelkän takuueläkkeen varassa eläviä. Pitkäaikaisesti eläkkeellä olleen väestön eläkkeiden ostovoima ei ole seurannut myöskään riittävin eurokorotuksin toteutunutta asumiskustannusten, ruoan hinnan, lääkkeiden hinnan ja energian hinnan nousua. Tuoreen tutkimuksen mukaan köyhyysrajan alapuolelle on pudonnut enenevä määrä eläkeläisistä. Vuonna 2014 eläkeläisväestön ostovoima suorastaan romahtaa suurten asumiskustannusten nousun ja välttämättömien päivittäin tarvittavien elintarvikkeiden ja muiden pakollisesti tarvittavien hyödykkeiden suurten hinnankorotusten johdosta.
Nykyinen indeksitarkistusmenettely prosentuaalisena tarkistuksena ei anna pientä eläkettä saaville tarpeeksi euroja kulutustason säilyttämiseksi edes entisenä. Pelkkä asumiskustannusten nousu vuodesta 2013 vuoteen 2014 merkitsee moninkertaisesti enemmän pakollista euromenoa eläkeläiselle, kuin mitä eläkkeiden indeksitarkistus tammikuussa 2014 euroina nostaa esim. 900 – 2000 euron suuruista eläkettä.
Työeläkejärjestelmään tehtyjen muutosten johdosta myös uudet alkavat eläkkeet ovat suuruudeltaan alle 50 % viimeisimpien eläkkeelle siirtymistä edeltävien vuosien kuukausiansioista. Pieni- ja keskituloisten alkavat pienet eläkkeet aiheuttavat jo ensimmäisellä eläkevuodella tulojen romahtamisen ja taloudellisia ongelmia. Seuraavina vuosina heidän eläketulonsa alittavat varsin pian köyhyysrajan riittämättömien prosentuaalisesti laskettujen indeksitarkistusten johdosta, jotka eivät anna kustannusten nousua vastaavasti euroja.
Kanta-Espoon Sosialidemokraatit ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, puolueen ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän toimimaan ripeästi lainsäädännön muuttamiseksi siten, että eläkkeiden vuosittaisessa tasotarkistusmenettelyssä siirrytään eläkkeiden euromääräiseen tasasuuruiseen ostovoiman ja ansiokehitysseurannan tarkistusmenettelyyn.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 94