Puoluekokous yhtyy aloitteeseen yhteistoimintalain toimivuuden selvittämisestä ja pitää perusteltuna tavoitetta irtisanomissuojan parantamisesta edelleen niin, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin turvataan.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen yhteistoimintalain toimivuuden selvittämisestä ja pitää perusteltuna tavoitetta irtisanomissuojan parantamista edelleen niin, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin turvataan.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen yhteistoimintalain toimivuuden selvittämisestä ja pitää perusteltuna tavoitetta irtisanomissuojan kehittämisestä edelleen niin, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin turvataan.
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 24–25
Aloitteissa esitetään yhteistoimintalain ja irtisanomissuojan kehittämistä ja toimivuuden selvittämistä. Vertailukohtana käytetään Saksassa sovellettavia käytäntöjä.
Puoluehallitus toteaa, että kussakin maassa voimassaolevat työmarkkinakäytännöt ja -säädökset pohjautuvat kansallisiin olosuhteisiin ja ovat kytköksissä sosiaaliturvan ja työvoimapalveluiden kansallisiin ratkaisuihin. Työelämän ja –markkinoiden toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta eri maissa on tarkasteltava näiden pohjalta rakentuvana kokonaisuutena.
Puoluehallitus toteaa, että yhteistoiminta ja yritysdemokratia toteutuvat työpaikoilla hyvin eritasoisesti. On yrityksiä, joissa nämä on toteutettu yhteistoimintalain hengen mukaisesti, mutta aivan liian usein yhteistoiminta on työnantajan puolelta vain näennäistä tai lakia suoranaisesti rikotaan. YT-laki ei ole tarkoitetulla tavalla ohjannut työnantajia luomaan yhteistoiminnallisia käytäntöjä, joissa toteutuisi lain hengen mukainen jatkuva ja tiivis yhteistyö. YT-laissa kuvataan yhteistoiminnallinen prosessi, mutta laki ei velvoita yhteiseen näkemykseen pääsemistä työpaikalla.
YT-menettelyssä pitäisi arvioida jo hyvissä ajoin ennalta henkilöstösuunnitelmia, koulutustavoitteita ja erilaisia vaihtoehtoja muutostilanteiden varalta. Lainsäädännön henki pitäisikin saada toteutumaan niin, että YT-neuvottelu on aito ja avoin neuvottelutilanne, jolla on todellista merkitystä myös työntekijöille. On ilmeistä, että puutteita YT-lain tarkoituksen toteutumisessa ei ole merkittävästi korjattavissa pelkästään parantamalla tiedon jakamista.
Työehtosopimukset ja työelämää koskevat säädökset muodostavat kokonaisuuden. Yritykset etsivät joustavuutta toimintaansa työvoiman ulkoistuksilla ja siksi olisi tarpeellista, että yhdessä YT-lain kanssa kehitettäisiin myös tilaajavastuulakia kokonaisuutena, joka parantaisi palkansaajien asemaa ja lisäisi työelämän ennakoitavuutta.
Kanta-Espoon Sosialidemokraatit ry:n aloite
Suomalainen palkansaajaväestö ei ole ollut 1950 luvun jälkeen näin alistettu kuin mitä se nyt on. Vuosikymmeniä, aina 1960 luvun alusta lähtien noin 30 vuotta konsensushengessä kehitetty maamme palkansaajien asema ja suomalainen työelämä sekä työmarkkinoiden pelisäännöt ovat nyt pääomapiirien ja niitä tukevien poliittisten suuntausten romutushalun kohteina.
Työnantajat haluavat tulkita yksipuolisesti työelämää koskevia normeja ja pelisääntöjä. Työntekijöiden asemaa heikennetään työehtosopimuksista ja lainsäädännöstä välittämättä ja tätä pidetään oikeudenmukaisena toimintana. Kun palkansaajat vastustavat työnantajien mielivaltaisia yksipuolisesti tekemiä työntekijöiden oikeuksia loukkaavia päätöksiä, palkansaajat syyllistetään median ja tietenkin palkansaajien oikeuksien vähentämistä vaativien työnantajajärjestöjen toimesta. Työnantajat ja pääomapiirit ovat luopuneet reilusta pelistä.
Suomeen säädettiin konsensus aikakaudella myös yhteistoimintalaki. Lainsäädännöltä odotettiin yrityskohtaisen hyvän yhteistyön toteutumista ja yrityksen yhteistä kehittämistä laissa säädetyn tarkoituspykälän mukaisesti. Työnantajat ovat hylänneet täysin lain tarkoituksen mukaisen soveltamisen ja yhteistoimintamenettelystä on muodostunut pelätty asia palkansaajille, sillä työnantajat soveltavat yhteistoimintaa vain työntekijöidensä vähentämistilanteissa, ja silloinkin vain muodollisesti ilman todellista yhteistoimintatavoitetta.
Työsuhdeturvattomuus ja toimeentulo-ongelmat aiheuttavat pelkoa ja hätää yleisesti palkansaajien keskuudessa. Yleinen pelko palkansaajaväestöllä työpaikan menettämisestä vaikuttaa laajasti väestön hyvinvointiin, myös vakavaa sairastavuutta lisäävästi ja kansantaloutta vahingoittavasti.
Suomalaisen palkansaajan muita Euroopan teollisuusmaita heikompi irtisanomissuoja ja muihin Euroopan teollisuusmaihin verraten kelvoton yritysdemokratia vaikuttaa myös ylikansallisten konsernien valintoihin vähennettäessä tuotantoa Euroopassa. Suomessa on suurpääoman ahneudelle Euroopan teollisuusmaiden heikoimmat suitset ja siitä kärsivät nyt vakavasti Suomen väestö ja kansantalous.
Kanta-Espoon Sosialidemokraatit ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, puolueen ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän toimimaan välittömästi lainsäädännön kehittämiseksi maamme palkansaajien irtisanomissuojan parantamiseksi sekä YT-lain muuttamiseksi toimivaksi yritysdemokratialaiksi, molemmat vähintään Saksassa sovellettavalle normitasolle.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 42
Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry:n aloite
Lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (334 / 2007) sovelletaan yrityksiin, joissa työntekijäin määrä on säännöllisesti vähintään 20. Julkisilla aloilla, käsittäen laajasti valtio- ja kuntasektorit, on omat yhteistoimintalakinsa.
Nykyinen yhteistoimintalainsäädäntö on ollut voimassa riittävän kauan, jotta voidaan selvittää, mikä on yhteistoiminnan tila yrityksissä, valtiolla ja kunta-alalla. Selvityksen perusteella on arvioitava, mihin mahdollisiin toimiin nykylainsäädännön muuttamiseksi on ryhdyttävä kolmikantaperiaatteella (palkansaajakeskusjärjestöt – työnantajakeskusjärjestöt – valtiovalta).
Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry esittää, että
SDP:n puoluekokous asettaa tavoitteekseen, että valtiovalta lähitulevaisuudessa käynnistää selvityksen/tutkimuksen suomalaisen yhteistoimintalainsäädännön epäkohdista ja toimivuudesta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 42
Tammikuu 2017
Nyt erityisen tärkeää pitää huolta vrt. Sipilän hallitusohjelma.