Aloitteessa ehdotetaan, että ulosmittauksen kohteena olevan henkilön asemaa parannetaan perintäprosenttia alentamalla sekä kiristämällä veronpalautusten ulosmittauskelpoisuutta.

Asiasta ei ole aiempaa puoluekokouspäätöstä.

Voimassa olevan Ulosottokaaren mukaan palkkaa voidaan ulosmitata. Siitä jätetään ulosmittaamatta kohtuullinen korvaus matkakuluista, omassa omistuksessa olevien työvälineiden käyttämisestä sekä työn tekemisen kannalta välttämättömistä kustannuksista. Sellainen omaisuus, jonka arvo perustuu joko pörssinoteeraukseen (esimerkiksi osakkeet) tai sattumanvaraiseen seikkaan (esimerkiksi lottovoitto), voidaan ulosmitata kokonaan. Palkkaan liittyvät säädökset pätevät myös eläkkeeseen ja sairauspäivärahaan, tekijänoikeudesta tai patentista tai muusta vastaavasta maksettavaan korvaukseen sekä apurahaan. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia. Veronpalautus ulosmitataan ilman ennakkoilmoitusta. Se voidaan ulosmitata kokonaan, mutta määrä rajoitetaan kuitenkin velallisen ulosottovelkojen kokonaismäärään.

Sellaiseen palkkaan, joka maksetaan velalliselle määräajoin ja joka on ulosmitattavissa, jätetään suojaosuus. Se on velallisen kohdalla hänelle 22,59 euroa päivässä. Lisäksi jos velallisella on hänen elatuksensa varassa olevia omia lapsia, puolison lapsia tai puoliso, heistä kustakin jätetään suojaosuus 8,11 euroa per päivä. Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden määrään tuli korotus vuoden 2014 alusta. 1,3 prosentin tarkistus perustuu kansaneläkeindeksin muutokseen. Yksinäisen velallisen suojaosuus on siten 677,70 euroa kuukaudessa. Jos velallisella on yksi huollettava, on suojaosuus 921,00 euroa kuukaudessa.

Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.

Aloitteessa todetaan, että palkasta voidaan ulosmitata 1/3. Tämä väite ei täysin pidä paikkaansa. Palkan ulosmittauksen maksimimäärä mitataan Suomessa progressiivisesti seuraavasti

Ulosmitattava määrä:

1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.

Joka tapauksessa palkasta on mahdollista ulosmitata enintään puolet.

Ulosmittauksen kohteena olevan velallisen on mahdollista hakea toimeentulotukea. Ulosmittaus huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa, eli ulosmitattavat tulot vähennetään käytettävissä olevista tuloista.  Ulosotto voi olla velalliselle järkevä vaihtoehto, koska ulosmittaus voi johtaa oikeuteen saada toimeentulotukea. Ulosmittauksessa velkaa oli vuoden 2011 lopussa noin 240 000 ihmisellä. Tämä kertoo siitä, että velalliset työttömät tai pienituloiset elävät usein erittäin vaikeassa talousahdingossa. Ulosoton asiakkaista suuri osa on myös toimeentulon asiakkaita. Jos velka ei ole ulosmittauksessa vaan vapaamuotoisessa perinnässä, toimeentulotukea ei myönnetä, vaikka elämiseen ei jäisi rahaa pakollisten lyhennysten jälkeen.