| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 142 | Sitovat kansanäänestykset Suomeenkin |
Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Aloitteessa esitetään sitovien kunnallisten ja valtakunnallisten kansanäänestysten mahdollistamista Suomessa.
Vuoden 2010 puoluekokous otti kielteisen kannan sitoviin kansanäänestyksiin korostamalla sen sijaan kansalaisaloitteen merkitystä. Vuoden 2008 puoluekokous linjasi, ettei aloite sitovien kansanäänestysten järjestämisestä kuntaliitosten kohdalla anna aihetta toimenpiteisiin. Vuoden 2005 puoluekokous linjasi kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisen keskeiseksi tavoitteeksi.
Suomen perustuslaki mahdollistaa neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämisen, mikäli niistä päätetään erikseen lailla. Sitovaa kansanäänestystä Suomen lainsäädäntö ei tunne. Neuvoa-antava kansanäänestys on Suomessa järjestetty tähän asti kahdesti: kieltolain lakkauttamisesta sekä Euroopan unioniin liittymisestä. Kummassakin tapauksessa kansanäänestys puolsi lopullista eduskunnan päätöstä. Lisäksi Suomessa on järjestetty lukuisia paikallisia kansanäänestyksiä esimerkiksi kuntaliitoksista. Suomessa kunnalliset kansanäänestykset ovat, valtiollisten kansanäänestysten tapaan, neuvoa-antavia, eivät sitovia. Kunnallinen kansanäänestys eroaa valtiollisesta kansanäänestyksestä siten, että kuntalaisilla on kuntalain mukaan mahdollisuus tehdä kansanäänestysaloite kunnanvaltuustolle. Aloitteen tekemiseen vaaditaan vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista. Valtuusto tekee lopullisen päätöksen kansanäänestyksen pitämisestä. Kunnalliseen kansanäänestykseen tähtäävän aloitteen voi tehdä myös sähköisesti.
Maaliskuusta 2012 lähtien Suomessa on ollut käytössä kansalaisaloite. Kansalaisaloitteen vireillepanijana voi olla yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. Kansalaisaloite sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä sekä ehdotuksen perustelut. Kansalaisaloite tulee eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli siihen on kerätty kuuden kuukauden aikana kansalaisaloitteen vireillepanosta 50 000 nimeä. Tähän asti kolme aloitetta on saavuttanut vaadittavan määrän nimiä: aloite turkistarhauksen kieltämiseksi, aloite tekijänoikeuslain muuttamiseksi ja aloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Aloite turkistarhauksen kieltämiseksi käsiteltiin maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka antoi aloitetta vastustavan mietinnön. Eduskunta äänesti asiasta mietinnön mukaisesti.
Kansanvalta on sosialidemokraateille keskeinen arvo. Suomessa kansanvalta nojaa vahvasti edustukselliseen parlamentarismiin, jossa vaaleilla valitut kansanedustajat edustavat kansaa valtiopäivillä. Suomessa suoran demokratian tarjoamat vaikutusmahdollisuudet on kytketty siis tukemaan vahvaa edustuksellisen demokratian perinnettä. Kunnallistasolla kuntalaisia edustavat vaaleilla valitut kunnanvaltuutetut. Kunnallinen päätöksenteko on edustuksellista lähidemokratiaa ja sellaisena kunnallinen itsehallinto on osa demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän perustaa.
Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäisen aloite
Sveitsissä ovat tiettyjen ehtojen täyttyessä mahdollisia sitovat valtakunnalliset kansanäänestykset kansalaisaloitteen perusteella. Saksassa ovat mahdollisia kansalaisaloitteen perusteella järjestettävät osavaltiotason sitovat kansanäänestykset. Esimerkiksi syksyllä 2013 järjestettiin kaksi kansanäänestystä (osavaltiostatuksen omaavien suurkaupunkien) yksityistetyn energiaverkon ottamisesta takaisin kunnan järjestettäväksi: Hampurissa 22.9. parlamenttivaalien yhteydessä ja Berliinissä 3.11. Saksassa kansanäänestyksen tulos on sitova, jos äänestysprosentti ylittää 1/4:n äänioikeuteutuista.
Toisin kuin Sveitsissä ja Saksassa, Suomessa ei ole mahdollista järjestää sitovia kansanäänestyksiä. Kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä voi järjestää, ja niitä onkin ollut kymmenittäin. Kansanäänestyksiä on järjestetty pääsääntöisesti kuntaliitoksista.
Ainoa merkittävä poikkeus oli vuonna 2006, jolloin Hämeenkyrön kunta järjesti neuvoa-antavan kansanäänestyksen siitä, rakennetaanko paikkakunnalle jätteenpolttolaitos. Jätteenpolttolaitosta kannatti 46,3 prosenttia ja vastusti 49,3 prosenttia. Koska äänestys oli vain neuvoa-antava, Hämeenkyrön kunnanvaltuusto päätti jätteenpolttolaitoksen puolesta vastoin äänestyksen tulosta.
Saksassa osavaltiotason sitovia kansanäänestyksiä pidetään tärkeänä ja onnistuneena tapana mahdollistaa suora demokratia suurissa päätöksissä.
Suomessa voitaisiin hyvin saattaa voimaan kunnallisten kansanäänestysten sitovuus ja päästää kuntalaiset itse päättämään, haluavatko he esimerkiksi kunnan vai yksityisen hoitavan kunnan toimintoja tai haluavatko esimerkiksi Uudenmaan pikkukuntien asukkaat mennä mukaan kaavailtuun metropolialuehallintoon. Myöskään valtakunnallisille sitoville kansanäänestyksille ei ole mitään estettä.
Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen esittää, että
SDP ja sen toimijat jatkavat ryhdikästä linjaansa kansalaisten suoran demokratian lisäämiseksi ja toimivat sen puolesta, että Suomessa tehdään mahdolliseksi sitovat valtakunnalliset ja kunnalliset kansanäänestykset, myös kansalaisaloitteen pohjalta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 194