| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 138 | Säilytetään käräjäoikeudet lähellä |
Puoluekokous yhtyy aloitteen perusnäkemykseen. Käräjäoikeuksien ja niiden istuntopaikkojen tulee olla kohtuullisen etäisyyden päässä. Kansalaisten tarvitsemien oikeuspalveluiden saatavuutta ja oikeudenkäyntikustannusten hillitsemistä on pidettävä ensisijaisina tavoitteina tuomioistuinlaitosta uudistettaessa.
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
Puoluekokous yhtyy aloitteen perusnäkemykseen. Käräjäoikeuksien ja niiden istuntopaikkojen tulee olla kohtuullisen etäisyyden päässä. Kansalaisten tarvitsemien oikeuspalveluiden saatavuutta ja oikeudenkäyntikustannusten hillitsemistä on pidettävä ensisijaisina tavoitteina tuomioistuinlaitosta uudistettaessa.
Aloitteessa kannetaan huolta oikeudellisten palveluiden riittävyydestä sekä käräjäoikeusverkoston laajuudesta.
SDP:llä ei ole olemassa aiempia puoluekokouspäätöksiä asiasta.
Käräjäoikeuksien viimeisin rakenneuudistus toteutettiin vuonna 2010, jolloin käräjäoikeuksien määrää vähennettiin 51:stä 27:ään. Samalla kiinteistöjen kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokselle. Uudistuksen seurauksena käräjäoikeuksille jäi sivukanslioita, joita on jo lakkautettu tai ollaan lakkauttamassa, mutta joista osan on tässä vaiheessa tarkoitus jäädä pysyviksi.
Uudistuksesta saadut kokemukset ovat myönteisiä, ja uudistusta on yleisesti pidetty onnistuneena. Tuomioistuinten toiminnan keskittäminen on helpottanut tuomioistuinten tulosohjausta sekä henkilöstö- ja muiden voimavarojen oikeaa kohdentamista. Lisäksi se on luonut paremmat edellytykset erityisosaamisen syventämiselle ja tuomareiden ammattitaidon ylläpitämiselle.
Hallitusohjelman mukaan oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi laadittiin oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025. Ohjelma sisältää 57 kohtaa, joiden avulla pyritään välillisesti tai välittömästi edistämään oikeusturvaa sekä tuottamaan taloustilanteen edellyttämiä säästöjä. Valtioneuvoston kehyspäätöksessä vuosille 2013-2016 edellytetään oikeusministeriön vähentävän hallinnonalan menoja aiemmin asetetun 14 miljoonan euron säästötavoitteen lisäksi vuositasolla vähintään 8 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lähtien.
Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa esitetään, että käräjäoikeuksien rakenneuudistusta on tarkoituksenmukaista jatkaa ensi vaiheessa luopumalla sivukanslioista siten, että vain asiointimatkan pituuden johdosta välttämättömät säilytetään. Pidemmällä aikavälillä on tarpeen edelleen vähentää käräjäoikeuksien määrää nykyisestä noin puoleen siten, että tuomiopiirit mahdollisuuksien mukaan vastaavat poliisin ja syyttäjän toimialueita.
Käräjäoikeus on Suomessa ensimmäinen oikeusaste riita- ja rikosasioissa. Käräjäoikeuksien palveluihin turvautuvat niin elinkeinoelämä kuin tavalliset ihmisetkin. Monet oikeustoimet, joista asianosaiset eivät voi keskenään sopia, vaativat toteutuakseen tuomioistuimen päätöksen. Liian kaukana oleva oikeuslaitos tuo lisäkustannuksia ja vaivaa asianosaisten lisäksi myös todistamaan velvoitetuille. Mikäli käräjäoikeuksien määrää pudotetaan nykyisestä 27:stä oikeudenhoidon uudistamisohjelman esitysten mukaisesti, tarkoittaa se sitä, että kynnys saattaa oma asia tuomioistuimen tutkittavaksi kasvaa väistämättä.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
Käräjäoikeusverkkoa on jatkuvasti harvennettu. Vuoden 2010 alusta siirryttiin 27 käräjäoikeuden verkkoon – vuoden 2009 lopussa käräjäoikeuksia oli vielä 51. Oikeusministeriö on ajanut keskittämislinjaa jo pitkään, joten on vaarana että leikkauksia on edessä seuraavalla vaalikaudella.
Käräjäoikeus on paikka, jossa kansalaisten ja yhteisöjen rikos- sekä riita-asiat hoidetaan. Se on myös paikkakunnan oikeuselämän keskus. Ilman käräjäoikeutta ei paikkakunnalla ole paljon muitakaan oikeuden asiantuntijoita, kuten syyttäjiä ja asianajajia. Erityisesti asianajajapalvelut ovat vaarassa käräjäoikeuden lakkauttamisen jälkeen. Työmäärän vähentyminen voi johtaa toimiston sulkemiseen. Tästä kärsii erityisesti paikkakunnan elinkeinoelämä. Ilman kunnollisia asianajajapalveluita voi yritystoiminta vaikeutua huomattavasti.
Keskittämisestä on muutakin harmia. Esimerkiksi rikosasian todistaja saattaa joutua matkustamaan satojen kilometrien päähän – mahdollisesti useampanakin päivänä. Maksetut korvaukset eivät välttämättä kata edes ansionmenetystä, vaivannäöstä puhumattakaan. Myös asianosaiset matkustavat ja jutun hoitamisesta tulee täten huomattavasti raskaampaa.
Käräjäoikeus tulisi nähdä palveluna, jonka on oltava riittävän lähellä. Sen läsnäolo osoittaa, että valtio näkee alueen edelleen elinkelpoisena ja haluaa tarjota sen asukkaille oikeudellista palvelua. Liian harva käräjäoikeusverkko tarkoittaa sitä, että suurelle osalle kansasta palvelut ovat kaukana – jopa niin kaukana, ettei niitä vähäisemmissä riita-asioissa uskalleta hyödyntää. Tämä vaarantaa oikeusturvan.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että
SDP huolehtii siitä, että oikeudellisia palveluita on riittävässä määrin saatavissa kaikkialla maassa. Käräjäoikeuksien osalta tämä tarkoittaa sitä, ettei palveluverkkoa tule nykyisestään merkittävissä määrin supistaa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 188
Tammikuu 2017
Käräjäoikeuksien määrässä ei ole puoluekokouksen jälkeen tapahtunut muutoksia. Hallitus ilmoitti kuitenkin tuovansa eduskuntaan syksyllä 2016 esityksen käräjäoikeusverkon muutoksista, joka pitää sisällään käräjäoikeuksien määrän vähentämisen nykyisestä 27:stä 20:een sekä joidenkin toimipisteiden ja istuntopaikkojen lakkauttamisen. SDP:n eduskuntaryhmä on julkisesti ilmaissut huolensa tämän vaikutuksesta alueelliseen tasa-arvoon ja oikeuspalveluiden saatavuuteen eri puolilla maata. Eduskuntaryhmä tullee vastustamaan hallituksen esitystä käräjäoikeuksien vähentämisestä.
Hallituksen alkuperäisestä ilmoituksesta poiketen käräjäoikeuksien määrän vähentämistä koskevaa hallituksen esitystä ei annettu syksyllä 2016. Asiaa koskeva hallituksen esitys on kuitenkin odotettavissa heti kevään 2017 istuntokauden alussa.