Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja tukee pyrkimyksiä edellytysten luomiseksi ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi vielä tämän hallituskauden aikana.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja tukee pyrkimyksiä edellytysten luomiseksi ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi vielä tämän hallituskauden aikana.
Puoluekokous katsoo, että vaalikauden loppupuolella on vakavasti pyrittävä löytämään yhteinen perusta, joka mahdollistaa ILO 169 -sopimuksen ratifioimisen.
Saamelaisten itsehallinto on jo johdonmukaisesti laajentunut Suomessa. Luontaiselinkeinot eivät ole vakavasti uhattuna saamelaisalueella, eikä esimerkiksi kaivoshankkeita olla käynnistämässä siellä. Vaikka poronhoidon merkitys on vähentynyt mm. saamelaisten muuttoliikkeen vuoksi etelään, sillä on erityistä merkitystä alkuperäisen identiteetin säilyttämisessä. ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen tämän vaalikauden aikana on mainittu hallitusohjelmassa ja tämä sitoumus on pyrittävä täyttämään. Tämä edellyttää kuitenkin kohtuullista yksimielisyyttä eri osapuolien välillä. Valitettavasti ILO 169 -sopimuksen tiimoilla esiintyy liioiteltuja pelkoja ja suorastaan epätosia väitteitä. Norjan esimerkki osoittaa, että sopimuksen vahvistaminen ei olennaisesti muuta vallitsevaa tilannetta.
Eurooppademarit-Tähti ry:n aloite
Yksi Suomen politiikan keskeisiä tavoitteita on ollut ihmisoikeuksien toteutuminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomella on pohjoismaana ollut korkea profiili esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien, Kansainvälisen työjärjestön ja Euroopan unionin roolin vahvistamisessa ihmisoikeuksien edistäjänä.
Suomi ei kuitenkaan ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusta 169, joka koskee alkuperäiskansojen oikeuksia. Tämä asettaa Suomen korkean profiilin kansainvälisissä yhteyksissä merkilliseen valoon. Voiko olla niin, että globaalilla kentällä korostetaan ihmisoikeuksien merkitystä, mutta näitä sopimuksia ei toimeenpantaisi omassa maassa? Suomen alueella asuu Euroopan unionin ainut alkuperäiskansa, saamelaiset.
ILO 169 -sopimuksen ratifiointi ei huomattavasti muuttaisi Suomen lainsäädäntöä. Suurin pelko sopimusta kohtaan johtaa harhaluulosta, että Lapin maat joutuisivat saamelaisille ja suomalaiset häädettäisiin jopa omista kodeistaan. ILO on useasti todennut, että sopimuksen ratifiointi ei sinänsä johda maaoikeuksien muuttamiseen ja alkuperäiskansan perinteisesti asuttaman alueen luovuttamista takaisin kyseessä olevalle kansalle.
ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen vahvistaisi saamelaisten oikeutta omaan kieleen ja oman kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen. Se lisäisi jonkin verran saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja oikeutta vaikuttaa asioihin saamelaisalueen neljässä kunnassa. Suuri vastustus sopimusta vastaan johtuu siitä, että se saattaisi vähentää esimerkiksi kaivosteollisuuden mahdollisuuksia rakentaa kaivoksia saamelaisalueelle.
Joka tapauksessa sopimuksen ratifiointi tapahtuu niin, että Suomi itse määrittää ne mahdolliset lakien ja asetusten muuttamiset, joita se kokee ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin vaativan. Toki näiden täytyy olla sopimuksen mukaisia.
Eurooppademarit-Tähti ry esittää, että
SDP vaatii, että Suomen täytyy noudattaa ihmisoikeuksia myös kotimaassa ja että se kannattaa ILO 169 -sopimuksen ratifiointia.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 180
Tammikuu 2017
ILO 169 –sopimus ei edennyt edellisen hallituksen aikana SDP:n sille antamasta tuesta huolimatta, ja se tuskin etenee myöskään tämän hallituksen aikana.