Partikongressen instämmer med behovet att utveckla insjöfarten som framförs i motionen. Målsättningen att öka insjöfartens roll som en del av trafiksystemet är enhetlig med SDP:s trafikpolitiska linje. För att lyckas med detta behövs nya lösningar som ökar insjöfartens effektivitet, lönsamhet och miljövänlighet samt säkerhet. Medel riktade till insjöfartens uppehåll bör hållas minst på nuvarande nivå.

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tarpeeseen kehittää sisävesiliikennettä. On SDP:n liikennepoliittisen linjan mukaista, että sisävesiliikenteen rooli kasvaa osana liikennejärjestelmää.  Tämän onnistumiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka lisäävät sisävesiliikenteen tehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta.  Vesiväylien ylläpitoon osoitettujen määrärahojen suuruus on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.

Beslutsförslag

Partikongressen instämmer med behovet att utveckla insjöfarten som framförs i motionen. Målsättningen att öka insjöfartens roll som en del av trafiksystemet är enhetlig med SDP:s trafikpolitiska linje. För att lyckas med detta behövs nya tekniska lösningar som ökar insjöfartens effektivitet, lönsamhet och miljövänlighet.

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tarpeeseen kehittää sisävesiliikennettä. On SDP:n liikennepoliittisen linjan mukaista, että sisävesiliikenteen rooli kasvaa osana liikennejärjestelmää.  Tämän onnistumiseksi tarvitaan uusia teknisiä ratkaisuja, jotka lisäävät sisävesiliikenteen tehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Partistyrelsens utlåtande

Insjöfartens möjligheter utnyttjas inte nära på fullt ut, som det framgår ur motionen. Insjöfarten borde utvecklas för den gynnar turismen, skapande av arbetsplatser inom servicebranschen samt näringslivets transporter. Med hjälp av vattentrafiken kan man göra bioenergin mera tillgänglig.

I övriga Europa är vattenfarlederna i effektivare användning, men hos oss har insjöfarten hamnat i skuggan av andra trafikformer. Transporterna har ordnats till största delen med långtradare, även om det inte är den renaste, mest ekonomiska, säkraste eller effektivaste transportformen. Finlands utbredda – cirka 8000 kilometers – insjöfarleder bör utnyttjas bättre.

Insjötransporterna lär dra nytta av att svaveldirektivet höjer priset på havstransporter.

Att öka insjöfarten förutsätter att vattenlederna hålls i skick. Man måste rikta tillräckligt med resurser till underhåll av vattenlederna. Det måste finnas uppdaterade kostnad-nytta-kalkyler om kanalprojekten.

I motionen fäster man alldeles riktigt uppmärksamhet vid betydelsen av innovationer inom insjöfarten. Den nämnda VATT rapporten innehåller många utvecklingsförslag. Det mest betydelsefulla förslaget är biofartyget, som möjliggör ett logistiskt system för transport av flis i enlighet med hållbar utveckling året runt. Det är värt att utreda om det är möjlighet att få EU-finansiering till innovationerna samt om det finns exportmarknader för dem.

Puoluehallituksen lausunto

Sisävesiliikenteen mahdollisuuksia ei hyödynnetä likimainkaan täysimääräisesti, kuten aloitteesta selvästi ilmenee. Sisävesiliikennettä pitää kehittää, koska siitä on hyötyä matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle sekä elinkeinoelämän kuljetuksille. Vesiliikenteen avulla voidaan muun muassa tehostaa bioenergian saatavuutta.

Muualla Euroopassa vesiväylät ovat tehokkaassa käytössä, mutta meillä sisävesiliikenne on jäänyt muiden liikennemuotojen varjoon. Kuljetusten hoito on rakennettu suurimmaksi osaksi rekkaliikenteen varaan, vaikka se ei ole aina puhtain, taloudellisin, turvallisin eikä tehokkain kuljetusmuoto. Suomen laaja – noin 8 000 kilometrin – sisävesiväylästö pitää ottaa paremmin hyötykäyttöön.

Sisävesikuljetukset saanevat kilpailuetua myös sen vuoksi, että rikkidirektiivi nostaa suorien merikuljetusten hintoja.

Vesiliikenteen käytön lisäys edellyttää, että vesiväylät pidetään kunnossa.  Väylien peruskunnossapitoon ja ylläpitoon on osoitettava riittävästi määrärahoja.  Kanavahankkeista on oltava käytettävissä ajantasaiset kustannus/hyöty -laskelmat.

Aloitteessa kiinnitetään aivan oikein huomiota sisävesiliikenteen innovaatioiden tärkeyteen. Mainittu VTT:n raportti sisältää useita kehittämisajatuksia. Niistä merkittävin on biolaiva, joka mahdollistaa täysin uuden logistisen ympärivuotisen kestävän kehityksen mukaisen hakekuljetusjärjestelmän Suomeen. Mahdollisuudet saada innovaatioille EU-rahoitusta kannattaa selvittää, samoin se, onko innovaatioille vientimarkkinoita.

130 Insjöfart bör utvecklas

Vanda Svenska Socialdemokrater rf:s motion

Finland sjökluster innehåller såväl sjöfart, den industri som lever av sjöfarten och de företag och institutioner som producerar och utför forskning inom detta område.

Forskning och utveckling inom sjöklustern har traditionellt slagit ihop all sjöfart, såväl havs- som insjöfart.

Utvecklandet av vår insjöfart har inte lyckats genom den politik som förts efter 1970.

Statens politik har formats och genomförts i samarbete närmast med industrins, kusthamnarnas och havsrederiernas, spår- och landsvägstrafikens intressenter inom olika ministerier, som inte varit beroende av insjöfarten annat än ifråga om transportunderstödsförfarandet.

Detta kan vi läsa direkt ur resultatet:

1)    Transporterna inom insjötrafiken sköts till 80 % med utländskt tonnage, och sjöfarten på våra insjöar, till ex Stora Enso, styrs till 100 % från utlandet. Det vill säga att vi i praktiken förlorat möjligheterna att utveckla inlandssjöfarten.

2)    Insjötrafikens struktur befinner sig fortfarande på samma nivå som på 1960-talet

3)    Finlands logistiska kostnader är två gånger större än motsvarande länders, vi transporterar till.ex. med långtradare lika mycket som Sverige trots av vår transport endast är bara hälften av Sveriges volymer.

Samhällsutvecklingen inom samhället i övrigt, dvs. insjöfartens ersättande med enbart långtradartrafik och dess tillväxt under 1900-talet har nått sin slutpunkt.

Vårt land har inte mera råd att enbart stöda dyr spår- och miljöförstörande landsvägstrafik, utan bör igen utveckla och ta i bruk den mest förmånligaste trafikformen – insjötrafiken.

Energin och klimatförändringen i början av 2000-talet lyfte äntligen fram de förmåner insjöfarten ger i enlighet med hållbar utveckling. Nya material för skeppsbygge, innovationer och klimatuppvärmningen möjliggjorde inledande av planering av isbrytande fartyg för trafik året runt. Sådana insjöfartyg, med vilka man kan såväl ekonomiskt och i enlighet med hållbar utveckling, kan ersätta den överdrivet växande lastbilstrafiken.

De nämnda nya materialen och innovationerna möjliggörs även bland annat i rapporten från VTT 37/73/2009 för skapande av ett nytt logistiskt system i enlighet med hållbar utveckling för att ersätta lastbilstrafiken i inlandstrafiken. VTT:s rapport från 2009 konstaterade att systemet kan tas i bruk för nyttoanvändning av landets export inom framtidens insjö- och flodtrafik för industrins och för handelns behov såväl i Europa som i Finland.

Vanda Svenska Socialdemokrater rf föreslår, att

Finlands Socialdemokratiska Parti förutsätter att nämnda förändringar beaktas inom forskning och utveckling samt vid behövliga ändringsåtgärder vid kommande trafikpolitiska redogörelser i enlighet med EU trafikstrategi från år 2011.

Insjöfarten bör beaktas inom all forskning i ministerierna gällande trafik, arbete och näringspolitik, utvecklingsprogram och riktlinjer för budgetmedel för olika statsorgan.

Statens forskning bör ta insjötrafiken i beaktande vid utvecklande av strukturen för trafik och vid givande av företagsstöd samt reglering av sjöfartens låne- och skeppsbyggnadsstöd.

 

Sisävesistöliikennettä kehitettävä

Vanda Svenska Socialdemokrater rf:n aloite

Suomen meriklusteriin kuuluvat sekä merenkulku, merenkulusta elävä teollisuus että yritykset ja yhteisöt, jotka tuottavat ja harjoittavat tämän sektorin tutkimusta. Meriklusterin tutkimus- ja kehitystoiminnassa on perinteisesti yhdistetty kaikki vesiliikenne, niin meri- kuin sisävesiliikennekin.

Sisävesiliikenteen kehittäminen ei ole onnistunut vuoden 1970 jälkeen harjoitetulla politiikalla. Valtion politiikkaa on toimeenpantu lähinnä yhteistyössä teollisuuden, rannikon satamien, merivarustamoiden sekä eri ministeriöiden rata- ja tieliikenteen etuja ajavien tahojen kanssa. Nämä yhteistyötahot eivät ole riippuvaisia sisävesiliikenteestä kuin korkeintaan avustavien kuljetusten osalta.

Tämän voimme lukea suoraan tuloksista:

1)    Sisävesistöjen kuljetuksista 80 % hoidetaan ulkomaisella tonnistolla ja sisävesiliikenne, esim. Stora Enso, ohjataan 100 % ulkomailta käsin. Käytännössä olemme menettäneet mahdollisuuden kehittää sisävesiliikennettä.

2)    Sisävesiliikenteen rakenne on edelleen samalla tasolla kuin 1960-luvulla

3)    Suomen logistiset kustannukset ovat kaksi kertaa suuremmat kuin vastaavissa maissa. Kuljetamme esim. rekoilla yhtä paljon tavaraa kuin Ruotsi, vaikka kuljetustemme volyymi on vain puolet Ruotsin tasosta.

Sisävesiliikenteen korvaaminen yksinomaan rekkaliikenteellä – joka on kasvanut koko 1900-luvun – on tullut tiensä päähän.

Maallamme ei ole varaa tukea ainoastaan kallista raideliikennettä ja ympäristöä tuhoavaa maantieliikennettä, vaan nyt tulee taas kehittää edullisinta liikennemuotoa, eli sisävesiliikennettä.

Keskustelu energian tuotannon ja ilmaston muutoksesta 2000-luvun alussa nosti esille sisävesiliikenteen edut kestävän kehityksen kannalta. Laivanrakennuksen uudet materiaalit, innovaatiot ja ilmaston lämpeneminen mahdollistivat jäänmurtoalusten ympärivuotisen liikennöinnin suunnittelun. Uusilla sisävesistöjen liikenteeseen soveltuvilla laivoilla voidaan korvata osa ylimitoitetusta rekkaliikenteestä taloudellisella ja kestävän kehityksen mukaisella tavalla.

Uudet materiaalit ja innovaatiot mahdollistavat mm. VTT:n raportin (37/73/2009) mukaan uuden logistisen järjestelmän luomisen korvaamaan sisämaan rekkaliikennettä. VTT:n raportti toteaa, että teollisuus ja kauppa voisivat hyötyä tulevaisuuden sisävesi- ja jokiliikennejärjestelmästä ja lisäksi näille aluksille voisi olla kysyntää myös Euroopan sisävesiliikenteessä.

Vanda Svenska Socialdemokrater rf esittää, että

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue edellyttää että aloitteessa mainitut muutokset huomioidaan alan tutkimus- ja kehitystyössä ja tekee tarvittavat muutosesitykset tulevien liikennepoliittisten selontekojen yhteydessä, EU:n vuoden 2011 liikennepoliittisen selonteon hengessä.

Sisävesiliikenne on huomioitava ministeriöiden liikennettä, työtä ja elinkeinopolitiikkaa koskevissa tutkimuksissa sekä kehitysohjelmissa, joissa annetaan suuntaviivoja budjettivarojen käytölle.

Valtion on huomioitava sisävesiliikenne kun liikenteen järjestelmiä kehitetään, kun yritystukia annetaan sekä kun merenkulun laina- ja laivanrakennustukia annetaan.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 175

  • Tammikuu 2017

    Sisävesiliikenteen osalta ei ole vielä tapahtunut edistystä liikennepoliittisen keskustelun fokuksen ollessa nyt henkilö- ja joukkoliikenteessä. Liikenteen rahoitus menee tällä kaudella pääosin väyläverkon korjausvelan taittamiseen. Asiaa seurataan ja edistetään tavoitteiden mukaan.


Kommentoi

Tietosuoja