Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen oppilaiden kouluvalinnan ohjaamisesta koulutuksellista tasa-arvoa edistävällä tavalla.

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen oppilaiden kouluvalinnan ohjaamisesta koulutuksellista tasa-arvoa edistävällä tavalla ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.

Aloitteessa esitetään, että SDP selvittää kouluvalintoja suurissa kaupungeissa ja tekee selvityksen pohjalta linjauksia hallitusohjelmatavoitteiksi ja kunnallispoliittisiksi tavoitteiksi.

Aloite kiinnittää huomiota koulutuksellisen tasa-arvon kannalta keskeiseen seikkaan. Oppimistuloksia selittäviä taustatekijöitä on kansainvälisesti tutkittu paljon, ja erityisesti PISA-tutkimukset ovat tuottaneet laaja-alaista tietoa oppilaiden perhetaustan ja oppimistulosten välisestä suhteesta. Vanhempien hyvä sosioekonominen asema, erityisesti korkea koulutustaso, on tyypillisesti yhteydessä hyviin oppimistuloksiin, kun taas maahanmuuttajataustaisuus ennustaa heikompia tuloksia.

Oppilaiden sosiaalinen tausta on tärkein koulujen tuloksia tilastollisesti selittävä tekijä myös Suomessa. Kasvatustieteilijä Jorma Kuusela on osoittanut, että jopa 80 prosenttia helsinkiläiskoulujen välisestä oppimistulosten vaihtelusta voidaan selittää tilastollisesti oppilaiden äitien keskimääräisellä koulutustasolla. Vastaavia korkeita selitysosuuksia saadaan myös muissa suurissa kaupungeissa.

Tärkein koulujen oppilaiden sosiaalista taustaa määrittävä tekijä on koulun sijainti. Suurissa kaupungeissakin koulut keräävät oppilaansa pääsääntöisesti omalta lähialueeltaan. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2008 noin 60 prosenttia yläkoulujen oppilaista ja hieman yli 70 prosenttia alakoulujen oppilaista tuli koulun omalta oppilaaksiottoalueelta.

Vanhempien halu valita lapsensa koulu ei näykään ainoastaan ns. vapaassa kouluvalinnassa, vaan myös perheen asuinalueen valinnassa. Useissa maissa on tyypillistä, että koulutusmotivoituneet lapsiperheet pyrkivät muuttamaan suoraan halutun koulun oppilasalueelle – tai pois torjutun koulun alueelta. Koulun merkitys asuinpaikan valinnassa korostuu, jos pääsy oman asuinalueen ulkopuoliseen kouluun on vaikeaa ja koulujen väliset erot ovat suuria. Koska monissa suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, väestön alueellinen jakautuminen on sosioekonomisesti hyvin eriytynyttä, kaikkien oppilaiden keskittäminen lähikouluunsa ei suinkaan poistaisi koulujen välisiä eroja oppilaiden sosioekonomisessa taustassa.

Oppilaiden jakautumiseen eri kouluihin vaikuttaa myös kouluvalinnan vapaus, joka vaihtelee kaupunkien välillä. Esimerkiksi Vantaalla kouluvalintaa rajoitetaan voimakkaasti ja muun kuin lähikoulun käyminen on harvinaista. Turussa taas alle puolet oppilaista käy koulua oman lähikoulunsa painottumattomassa opetuksessa.

Tutkimusnäyttö viittaa voimakkaasti siihen, että kouluvalinta on sosiaalisesti ja etnisesti valikoivaa ja siten kasvattaa koulujen välisiä eroja. Aihetta ovat tutkineet mm. Venla Bernelius, Piia Seppänen; Hanna-Leena Riitaoja, Sonja Kosunen. Suurissa kaupungeissa kouluvalinnan yhteys etnisiin eroihin on kasvavassa määrin merkityksellinen. Eurooppalaisissa tutkimuksissa etnisen ulottuvuuden on havaittu vaikuttavan kouluvalintapäätöksiin ja maahanmuuttajataustaisen väestön määrän kasvaessa erot maahanmuuttajien väestöosuudessa eri kaupunginosien välillä ovat kasvaneet voimakkaasti ja on tiiviissä yhteydessä alueiden sosioekonomiseen eriytymiseen.

Koulujen tasoeroista, kouluja eriyttävistä mekanismeista, koulujen maineesta ja perheiden kouluvalintapreferensseistä on tärkeää saada tietoa yhteiskunta- ja koulutuspoliittisten ratkaisujen löytämiseksi.

Kouluvalinnan eriyttävä luonne liittyy olennaisesti vanhempien perusteisiin valita koulu ja kouluvalinnan sosiaalisesti eriytyneeseen käyttöön. Meillä näkyy merkkejä koulutettujen vanhempien pyrkimyksestä varmistaa omalta kannaltaan toivottava sosiaalinen ympäristö lapsilleen. Kasvatustieteilijä Piia Seppäsen kouluvalintatutkimuksessa korkeasti koulutetut vanhemmat korostivat koulun oppilasaineksen ja painotetun opetustarjonnan merkitystä huomattavasti useammin kuin heikosti koulutetut vanhemmat. Myös painotettu opetustarjonta liitettiin tyypillisesti käsityksiin motivoituneista luokkakavereista.

Haitallisen eriytymiskehityksen kannalta tiettyjen koulujen torjuminen kouluvalinnoissa on merkittävä ilmiö. Erittäin torjutut suomalaiskoulut näyttävät vanhempien haastattelujen perusteella olevan torjuttuja lähes ainoastaan oppilaspohjaan, eivät suinkaan opetuksen tasoon, liittyvistä syistä. Havainto on yhdenmukainen kansainvälisten havaintojen kanssa, joiden mukaan kaupungeissa vältellään ennen muuta oppilaspohjaltaan huono-osaisia ja maahanmuuttajataustaisia kouluja.

Aihetta tutkineen Venla Berneliuksen mukaan ”Koulujen eriytymisen näkökulmasta alueiden väestörakenteen ja koulujen oppilaspohjan yhteys sekä näiden vaikutus kouluvalintoihin muodostavat itseään vahvistavan kehän. Kouluvalinnoissa aktiivisimpia ovat koulutusmotivoituneet perheet, joiden lasten oppimistulokset ovat keskimäärin hyviä. Koulutusrakenteeltaan edullisilla alueilla sijaitsevat koulut hyötyvät näin sekä sijainti alueensa oppilaiden taustoista että koulun suosiosta kouluvalinnoissa. Rakenteeltaan heikkojen alueiden koulujen oppilaspohja puolestaan heikkenee entisestään, kun koulut menettävät koulutusmotivoituneita oppilaita muiden alueiden kouluihin.”

Sosialidemokraatit ovat toimineet aktiivisesti sekä valtakunnallisesti että paikallisesti koulujen välisten erojen kaventamiseksi ajamalla koulujen toimintaympäristön haasteiden ottamista huomioon koulujen rahoituksessa, jotta muutoin torjutuksi tulevien koulujen houkuttelevuutta voidaan parantaa. Sosialidemokraattinen ajatus on, että niin kauan kuin vanhemmat lastensa etua palvellakseen omilla kouluvalinnoillaan kasvattavat koulujen välisiä sosioekonomisia eroja, koulujen edellytykset vastata toimintaympäristönsä haasteisiin ovat liian vähäiset. Tasa-arvo toteutuu silloin, kun ne vanhemmat, joilla on parhaat mahdollisuudet asumis- ja kouluvalinnoillaan vaikuttaa lapsen kouluun, eivät näe tarpeellisina tai kannattavina sellaisia valintoja, jotka kasvattavat koulujen välisiä sosioekonomisia eroja.

110 Koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen kouluvalintoja linjaamalla

Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite

Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että suurimmissa kaupungeissa peruskoulujen eriytyminen ja oppimistuloksien erojen kasvu seuraavat yleistä asuinalueiden eriytymiskehitystä (mm. Bernelius 2013). Kouluvalintapolitiikka lieneekin tulevaisuudessa koulujen eriytymistä eniten muovaava tekijä aluekehityksen ohella. Aluekehitykseen koulutusjärjestelmä ei yksin voi kovin paljon vaikuttaa, joten pyrkimykset kannattaa suunnata kouluvalintapolitiikan vaikutusten selvittämiseen ja järjestelmän kehittämiseen.Koulu-valintojen yksiselitteinen kieltäminen ei välttämättä edistä koulujen tasapainoista kehittämistä. Esimerkiksi Britanniassa on osoitettu, että kieltäminen johti lisääntyvään kaupunginosien väliseen segregaatioon, kun kouluvalinnat purkautuivat muuttoliikkeeseen. Muusta kansainvälisestä näytöstä tiedetään, että valinnat voivat eriyttää, mutta ne voivat olla mekanismina neutraalimpikin: jopa eroja tasoittava.

Tämänhetkinen suomalainen tutkimusnäyttö tukee oletusta siitä, että kouluvalinnat toimivat eriytymistä lisäävänä mekanismina ainakin Helsingissä (Bernelius 2013) ja mahdollisesti myös muissa suurissa suomalaiskaupungeissa (Seppänen 2006; Seppänen ym. 2012; Kosunen 2013).

Suomessa kouluvalintajärjestelmät on kuitenkin organisoitu keskenään täysin eri tavalla eri kaupungeissa. Onkin epäselvää, millaisia eroja kuntien välisessä kouluvalintapolitiikassa on, ja millaisia vaikutuksia näillä politiikkaratkaisuilla on koulujen välisten sosioekonomisten erojen ja oppimistulosten erojen kehitykseen. Onko valintojen vaikutus kaikkialla samanlainen? Löytyykö joistakin kunnista poikkeuksellisen hyviä käytänteitä, ja voidaanko valintoja kehittää koulujen tasa-arvoa lisäävään suuntaan?

Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että

SDP aloittaa työn, joka selvittää kouluvalintoja suurimmissa kaupungeissa. Tavoitteena on esittää suosituksia, joilla samanaikaisesti tuetaan koulujen tasapainoista kehittämistä ja mahdollistetaan oppilaiden valinnanvapaus harkitulla tavalla. Selvitystyön lähtökohtana on koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen ja lähikoulujen kehittäminen houkuttelevaksi kouluksi kouluvalinnoissa. Selvitystyön pohjalta tehdään linjauksia hallitusohjelmatavoitteiksi vuodelle 2015 sekä kunnallispoliittisiksi tavoitteiksi, joita SDP:n edustajat voivat viedä eteenpäin.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 148

  • Tammikuu 2017

    Asia ei ole edennyt. Perusopetuksen koulujen välisten erojen tasoittamiseen tarkoitettua tasa-arvoavustusta on leikattu.


Kommentoi

Tietosuoja