Puoluekokous yhtyy aloitteessa mainittuihin tavoitteisiin. Puoluekokous tukee rakennetun ympäristön tutkimuslaitoksen perustamista. Puoluekokous kehottaa puoluehallitusta harkitsemaan rakennetun ympäristön työryhmän perustamista, sekä sitä, miten rakennettua ympäristöä käsitellään puolueen työryhmissä.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa mainittuihin tavoitteisiin. Puoluekokous tukee rakennetun ympäristön tutkimuslaitoksen perustamista. Puoluekokous kehottaa puoluehallitusta harkitsemaan rakennetun ympäristön työryhmän perustamista, sekä sitä, miten rakennettua ympäristöä käsitellään puolueen työryhmissä.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa mainittuihin tavoitteisiin. Puoluekokous tukee rakennetun ympäristön tutkimuslaitoksen perustamista. Puoluekokous kehottaa puoluehallitusta harkitsemaan rakennetun ympäristön työryhmän perustamista.
Aloitteessa esitetään, että SDP:n tulisi tarkastella rakennettua ympäristöä yhtenä kokonaisuutena ja tukea rakennetun ympäristön kokonaisuutta tarkastelevan, riippumattoman tutkimuslaitoksen perustamista sekä perustaa rakennetun ympäristön kokonaisuutta tarkasteleva pysyvä työryhmä.
Kuten aloitteessa todetaan, rakennettu ympäristö on merkittävä osa muun muassa kansallisvarallisuuttamme ja se tuottaa huomattavan osuuden Suomen kokonaispäästöistä. Rakennetun ympäristön merkitys on siis joka tapauksessa keskeinen Suomelle.
Rakennettua ympäristöä koskeva tutkimustieto on vähäistä nykyisellään, ja sitä koskevat resurssit ovat hajallaan niin valtionhallinnossa kuin eri korkeakouluissa. Kuten aloitteessa todetaan, yksikään nykyisistä valtion tutkimuslaitoksista ei ole erikoistunut rakennettuun ympäristöön. Suomen ympäristökeskuksella on tosin myös rakennettua ympäristöä palvelevaa tutkimus- ja tiedontuotantotoimintaa.
SDP katsoo, että olisi tarpeen vahvistaa rakennettua ympäristöä koskevaa tutkimustoimintaa.
SDP:n sääntöjen mukaan puoluehallitus päättää perustettavista työryhmistä kullekin puoluekokouskaudelle. Rakennetun ympäristön toimiala kokonaisuudessaan olisi kuitenkin liian laaja hallittavaksi puolueessa vain yhden työryhmän kautta. On myös perusteltua arvioida säännöllisin väliajoin työryhmärakennetta asiasisältöjen ja käytännön toimivuuden kannalta.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry
Miksi rakennetulla ympäristöllä on väliä?
Rakennettu ympäristö kattaa useita politiikan sektoreita.
Tällä hetkellä puhutaan erikseen asumistuesta, asuntopolitiikasta, ARAsta ja kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta, erikseen kaupunki-, elinkeino- ja investointipolitiikasta, erikseen kiinteistöjen ja maan omistuksesta tai kuntien kiinteistö- ja maapolitiikasta, erikseen liikennejärjestelmistä ja -investoinneista tai TEN-T -solmukohdista, erikseen kaupunkipolitiikasta, MAL-verkostosta ja kaupunkialuesuunnittelusta, erikseen rakennusmateriaalien tai rakennusten hiilijalanjäljestä ja kierrätyksestä tai korjausrakentamisesta, erikseen energia- ja luonnonvarapolitiikasta tai virkistysalueista, erikseen työllisyydestä, ammattitaitoisesta työvoimasta ja koulutuksesta, erikseen hyvinvointivaltion palveluiden tiloista – päiväkodeista, kouluista, sairaaloista, kirjastoista ja metroasemista tai puistikoista ja liikenneympäristöistä. Jos satutaan muistamaan, saatetaan mainita rakennetun ympäristön inhimillinen ja kulttuurinen merkitys ja rakennussuojelu.
Rakennettu ympäristö ei toki ole ainoa sektori, joka hajoaa poliittisessa keskustelussa palasiksi ja päällekkäisyyksiksi muiden sektoreiden kanssa. Olisiko nyt aika koota tämä palapeli? SDP voisi olla suunnannäyttäjä.
Viisaat poliittiset valinnat edellyttävät tutkittua tietoa!
Suomessa on 12 valtion tutkimuslaitosta, jotka toimivat seitsemällä erityisalalla. Yksikään näistä ei ole erikoistunut rakennuskantaan, kaupunkirakenteeseen, korjausrakentamiseen ja rakennuskulttuuriin.
Tarvitsemme nykyistä enemmän kiinteistö- ja rakennusalaan liittyvää riippumatonta tutkimustietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja alan kehittämiseksi. Erikoisosaamista vaativat sekä uudisrakentaminen että olemassa olevan rakennuskannan ylläpito ja korjaaminen. Samalla suojellaan Suomen taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista pääomaa.
Rakennusalan eri järjestöt esittävät Rakennetun ympäristön tutkimuslaitoksen perustamista ja kolmevuotisen rahoituksen varaamista sen käynnistämisvaiheeseen. Minimivaihtoehto olisi rakennetun ympäristön paneeli ilmastopaneelin ja luontopaneelin mallin mukaan.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry esittää, että
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 72
Puoluekokous yhtyy aloitteessa mainittuihin tavoitteisiin. Puoluekokous tukee rakennetun ympäristön tutkimuslaitoksen perustamista. Puoluekokous kehottaa puoluehallitusta harkitsemaan rakennetun ympäristön työryhmän perustamista, sekä sitä, miten rakennettua ympäristöä käsitellään puolueen työryhmissä.
Kannattajat