Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. SDP:n tulee toimia vammaisten sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi puuttumalla vammaispalvelulain mukaisiin sekä sote-kuljetuksiin liittyviin epäkohtiin.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. SDP:n tulee toimia vammaisten sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi puuttumalla vammaispalvelulain mukaisiin sekä sote-kuljetuksiin liittyviin epäkohtiin.
Aloitteessa esitetään, että vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalvelukyyteihin luotaisiin niin sanottu turvamekanismi varmistamaan vammaisen henkilön liikkumisen oikeutta. Tämä turvamekanismi käytännössä tarkoittaa sitä, että tilanteessa, jossa vammainen henkilö on tilannut alueensa voimassa olevien ohjeiden mukaan kuljetuspalvelukyydin, ja kyyti ei saavukaan tilattuna aikana, henkilöllä olisi oikeus tilata niin sanottu korvaava kyyti siten, että hyvinvointialue vastaisi kuljetuksen kustannuksista.
Vuosikausia jatkuneet ongelmat kuljetuspalveluiden kanssa, ja etenkin kuljetuspalvelukyytejä välittävien välityskeskusten toiminnan kanssa ovat johtaneet siihen, että vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelukyydit eivät enää toimi kunnolla, jos lainkaan monin paikoin Suomessa. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelukyydit ovat lakisääteisiä palveluita, jotka tulee järjestää. Ne tulee järjestää, eli kilpailuttaa, myös sellaisella tavalla, että palvelu toimii. Sairaanhoitopiirien loppuvaiheissa ennen siirtymää hyvinvointialueille oli joka puolella Suomea huolestuttavalla tavalla yleistymässä ilmiö, jonka myötä etenkin vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käytettiin säästökohteina. Käytännössä tämä tarkoitti ja tarkoittaa sitä, että kilpailutus hoidettiin tavoilla, mikä on johtanut siihen, että kuljetuspalvelujärjestelmä ei toimi. Lopputulos on se, että asiakas joka kyydin on tilannut, odottaa kyytiä, joka ei saavu. Usein asiakas ei saa edes ilmoitusta siitä, että kyyti ei saavu.
Aloitteessa ehdotettu niin sanottu turvamekanismi on spesifisti tähän kohtaan tarkoitettu mekanismi. Tällä mekanismilla eli oikeudella soittaa taksi tavallisesta taksikeskuksesta, jonka kulut korvaisi hyvinvointialue tilanteessa, jossa tilattu kuljetuspalvelukyyti ei saavu, varmistettaisiin ja turvattaisiin vammaisten henkilöiden oikeus itsenäiseen liikkumiseen sekä siihen, että arjen elämä kuten työssäkäynti, opiskelu, asiointi ja muu tarvittava liikkuminen onnistuu sovittujen aikataulujen puitteissa.
Kela on turvannut asiakkaiden liikkumista koskevan perusoikeuden tällaisella turvamekanismilla. On perusteltua se, että tällainen turvamekanismi luotaisiin myös lakisääteisiin vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalvelukyyteihin koskemaan koko Suomea.
Eduskuntavaalien 2023 vaalitavoitteissa SDP ilmoitti haluavansa, että Suomi on vammaismyönteinen maa, ja että vammaisten henkilöiden oikeutta osallisuuteen tulee parantaa.
Liikkumisen palvelut kuten lakisääteiset kuljetuspalvelukyydit ovat perustavaa laatua oleva kriittinen tekijä, ja avain, vammaisten ihmisten osallisuuteen. Panostamalla liikkumisen palveluihin siten, että oikeus liikkua turvataan, panostetaan myös mahdollisuuteen osallistua.
On tärkeää, että erityisryhmien kuljetuspalveluita koskevaa sääntelyä kehitetään viipymättä ja toteutetaan tarvittavat muutokset, jotta pystytään puuttumaan kuljetuksissa ja niiden saannissa havaittuihin puutteisiin ja epäkohtiin. Kuljetusten toimivuus on tärkeää niin haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden oikeuksien ja yhdenvertaisuuden kuin myös taksitoimialan toimintaedellytysten, palvelujen saatavuuden ja tasapuolisten kilpailuedellytysten kannalta.
Vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten toteuttamisesta ei säädetä liikennealan lainsäädännössä, vaan ne kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
Liikennepalvelulain markkinaehtoisia taksipalveluita koskeva lainsäädäntö on muutettu melko hiljattain Sanna Marinin hallituskaudella. Tuolloin havaittiin, että taksimarkkinoiden muuttumisen myötä myös julkisesti hankittujen taksi- ja kuljetuspalveluiden osalta STM:n lainsäädäntö pitäisi muuttaa. Tällä on myös merkittävä vaikutus taksipalveluiden saamiselle, kun julkisesti hankitut kyydit muodostavat pienemmillä paikkakunnilla vähintään puolet kuljetusyritysten liikevaihdosta. Asiaa viivyttänyt samaan aikaan käynnissä ollut siirtyminen hyvinvointialueisiin.
Enonkosken Työväenyhdistys ry:n jäsen Maria Loikkanen, Laitilan Työväenyhdistys Sampo I ry:n jäsen Pertti Pokki, Nokian Työväenyhdistys ry:n jäsen Tanja Hakala, Tohmajärven demarit ry:n jäsen Tero Lepola, Koillis-Helsingin sosialidemokraatit ry:n jäsen Arzu Caydam-Lehtonen, Valkeakosken Työväenyhdistys ry: n jäsen Joni Kumlander, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Karin Rinne-Halme, Sastamalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Merja Helander ja Vesilahden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsen Kristiina Kantola
Suomessa on jo pitkään tehty töitä aidosti yhdenvertaisen yhteiskunnan puolesta. Tehdystä työstä huolimatta on selvää, että epäkohtia on edelleen paljon. Näistä yksi on vammaisten henkilöiden mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen tekemiseen monitahoisesti, mm työssä käynnin, opiskelun, päätöksenteossa mukana olemisen kautta. Monille vammautuneille henkilöille itsenäinen liike on haasteista suurin, ja osallistuminen mahdollistuu tuetun liikkumisen kautta ja avulla. Liikkumisen palveluiden tarkoitus on mahdollistaa myös vammaisen henkilön muu vapaa-ajan liikkuminen. Kaikki tämä edellyttää sitä, että vammautunut henkilö pääsee liikkumaan silloin kun hänellä on siihen tarve. Vammaispalvelulaissa on säädetty lakisääteisistä kuljetuspalvelukyydeistä eli vpl-kyydeistä.
On käynyt ilmeiseksi, että huolimatta siitä, että nämä palvelut ovat lakisääteisiä, ja että niiden järjestämisvastuu, joka ennen oli kunnilla, ja joka on siirtynyt nyt hyvinvointialueille, palvelujen järjestämistapa on valitettavan usein kestämättömällä pohjalla esimerkiksi huonosti hoidetuista kilpailutuksista johtuen. Kyytijärjestelyissä, joita eri puolilla Suomea kunnissa on tehty, ja jatkossa hyvinvointialueilla tullaan tekemään, on valitettavan usein tapahtunut siten, että nämä järjestelyt eivät aidosti ole palvelleet vammaisten henkilöiden osallistumista tai hänen vapaa-ajalla tapahtuvaa liikkumistaan. Räikeimpinä esimerkkeinä asiakkaat, joiden työmatkajärjestelyissä toistuu samat ongelmat päivistä ja viikoista toiseen. Sekä asiakkaat, jotka eivät ole päässeet oman lähimmäisensä tai jopa puolisonsa juhliin tai muistotilaisuuksiin, kuten hautajaisiin, sen vuoksi, koska hyvissä ajoin tilaisuutta varten tilattu taksi ei ole tullut ajoissa, tai ei ole koskaan saapunut.
Kela-kyytien osalta on olemassa nk. turvamekanismi niitä tilanteita varten, joissa tiettyyn kellon aikaan lähtemään tilattu Kela-kyyti ei saavu asiakkaan luokse ajoissa. Noissa tapauksissa asiakkaalla on oikeus tilata itselleen Kela-kyyti tavallisen taksikeskuksen kautta, ja laittaa kyydistä lasku Kelaan ja tällä tavoin hakea kyydistä korvaukset jälkikäteen.
Ottaen huomioon ne monipuoliset ja koko Suomen laajuiset ongelmat, joita vammaispalvelun kuljetuspalvelukyydeissä on ilmennyt vuosikymmenten varrella, on syytä olla huolissaan vammaispalvelulain mukaisten kyytien toimivuudesta. On myös selvää se, että vpl-kyyteihin tulisi luoda samantyyppinen, koko maan laajuinen turvamekanismi kuin mitä Kela-kyydeissä on. Jos tällainen mekanismi olisi olemassa, vpl-kyyti asiakas voisi tilata itselleen vaihtoehtoisen kyydin tavallisesta taksikeskuksesta, mikäli tilattu vpl-kyyti ei saavu asiakkaan luokse 15 minuutin kuluessa tilatusta lähtöajasta.
Aloitteen esitys puoluekokoukselle:
Enonkosken Työväenyhdistys ry:n jäsen Maria Loikkanen, Laitilan Työväenyhdistys Sampo I ry:n jäsen Pertti Pokki, Nokian Työväenyhdistys ry:n jäsen Tanja Hakala, Tohmajärven demarit ry:n jäsen Tero Lepola, Koillis-Helsingin sosialidemokraatit ry:n jäsen Arzu Caydam-Lehtonen, Valkeakosken Työväenyhdistys ry: n jäsen Joni Kumlander, Pornaisten Kirkonseudun Työväenyhdistys ry:n jäsen Karin Rinne-Halme, Sastamalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Merja Helander ja Vesilahden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsen Kristiina Kantola esittävät, että
SDP toimii sen puolesta, että vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalvelukyyteihin luodaan maan laajuinen yhtenäistetty käytäntö, jonka mukaan vammaispalvelukyyteihin oikeutettu asiakas voisi tarvittaessa tilata, vpl-kyydin ollessa myöhästynyt tai estynyt, kyytinsä myös tavallisen taksikeskuksen kautta, siten että kulut voi jälkikäteen periä takaisin hyvinvointialueelta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 149