Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen turvata lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta avainasemassa olevien, työvoimapulasta kärsivien alojen riittävä koulutus. Mikäli korkeakoulut eivät sopimuskaudella 2021-2024 kohdenna uusia aloituspaikkoja riittävässä määrin näiden alojen koulutukseen, on tavoitteen saavuttamiseksi koulutuksen laajentamiseen kohdennettava lisärahoitusta.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen turvata lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta avainasemassa olevien, työvoimapulasta kärsivien alojen riittävä koulutus. Mikäli korkeakoulut eivät sopimuskaudella 2021-2024 kohdenna uusia aloituspaikkoja riittävässä määrin näiden alojen koulutukseen, on tavoitteen saavuttamiseksi koulutuksen laajentamiseen kohdennettava lisärahoitusta.
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen turvata lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta avainasemassa olevien, työvoimapulasta kärsivien alojen riittävä koulutus. Mikäli yliopistot eivät sopimuskaudella 2021-2024 kohdenna uusia aloituspaikkoja riittävässä määrin näiden alojen koulutukseen, on tavoitteen saavuttamiseksi koulutuksen laajentamiseen kohdennettava lisärahoitusta.
Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry ja Karhulan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys esittää aloitteessa, että SDP:n tulee ryhtyä pikaisiin toimiin työvoimapulasta kärsivien, lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa työskentelevien alojen koulutuspaikkojen lisäämiseksi.
Ammattibarometrin mukaan aloitteessa mainituista ammattiryhmistä lastentarhanopettajista, puheterapeuteista ja psykologeista on pulaa koko Suomessa.
Korkeakoulujen tavoitteellisista koulutusmääristä sovitaan korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välisissä sopimusneuvotteluissa keväällä 2020. OKM on esittänyt sopimuskaudelle 2021-2024 kasvatusaloille yliopistoihin noin 170 tutkinnon lisäystä sekä yhteiskuntatieteisiin ja humanistisille aloille 230 tutkinnon lisäystä verrattuna vuosien 2016-2018 toteutuneisiin tutkintoihin. Nämä koulutusalat kattavat myös aloitteessa mainitut työvoimapula-alat. Uusien aloituspaikkojen kohdentaminen yliopistojen sisällä on niiden autonomian piiriin kuuluva päätös.
Tutkintomäärien sopimusperustaisen sääntelyn lisäksi työvoimapula-alojen koulutukseen voidaan kohdentaa erillistä hanke- tai lisärahoitusta. Näin toimittiin esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015, kun lisärahoitusta myönnettiin hakijasuman purkamiseksi, sekä syksyllä 2019, kun OKM myönsi yliopistoille ja korkeakouluille erityisrahoitusta sellaisten koulutusten toteuttamiseen, joilla vastataan osaajapulaan eri aloilla.
Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry ja Karhulan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry
Suomessa on tahtotila tukea mahdollisimman varhain lapsia ja nuoria kasvamisessa, kehittymisessä ja hyvinvoinnissa. Kuitenkin meiltä puuttuu monia ammattiryhmiä ympäri Suomea, jotka voisivat tätä tukea oikea-aikaisesti antaa. Työvoimapulaa on mm. varhaiskasvatuksen opettajista, puheterapeuteista, psykologeista ja toimintaterapeuteista.
Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry ja Karhulan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittävät, että
SDP ryhtyy pikaisesti toimiin työvoimapulaa kärsivien alojen koulutuspaikkojen lisäämisestä niin, että lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan varhain tukea entistä paremmin.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 215
Kesäkuu 2023
Korkeakouluihin lisättiin alkaviin koulutuksiin noin 12 000 aloituspaikkaa vuosina 2020–2023. Lisäksi mm. Kestävän kasvun ohjelmaan on sisällytetty kertaluonteinen aloituspaikkojen lisäys kohdennettuna aloille, joissa on suurin työvoimapula.
Muutos:
Puoluehallituksen päätösesityksessä sana “yliopistot” korvataan sanalla “korkeakoulut”