Partikongressen instämmer med oron, som framförs i motionen, över hur den åldrande räddningspersonalen ska orka i sitt arbete.
Partikongressen hänvisar till tidigare partikongressers linjedragningar, enligt vilka brandmännens pensionsålder bör sänkas till 58 år.
Den här målsättningen bör granskas om det sker verkliga förändringar i räddningsverkets arbetsvillkor och i organiseringen av arbetet. Dessutom är det viktigt att värna om de åldrande arbetstagarnas arbetsförmåga genom satsningar på arbetshälsovården, yrkesmässiga rehabiliteringen, utbildningen och omfördelning av arbetsuppgifter samt genom att utveckla åldersledarskapet inom räddningsväsendet.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen ikääntyvän pelastushenkilöstön jaksamisesta työssään.
Puoluekokous viittaa edellisten puoluekokousten linjauksiin, joiden mukaan palomiesten eläkeikä tulee laskea 58 vuoteen.
Tätä tavoitetta on syytä tarkistaa, mikäli pelastustoimen työnkuvassa ja työn organisoinnissa tapahtuu todellisia muutoksia. Sen lisäksi on tärkeää huolehtia sekä ikääntyvien työntekijöiden työkyvystä panostamalla työterveyshuoltoon, ammatilliseen kuntoutukseen, koulutukseen ja työjärjestelyihin että ikäjohtamisen kehittämiseen pelastuslaitoksessa.
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
Beslutsförslag
Partistyrelsen instämmer med oron, som framförs i motionen, över hur den åldrande räddningspersonalen ska orka i sitt arbete.
Partikongressen hänvisar till tidigare partikongressers linjedragningar, enligt vilka brandmännens pensionsålder bör sänkas till 58 år.
Den här målsättningen bör granskas om det sker verkliga förändringar i räddningsverkets arbetsvillkor och i organiseringen av arbetet. Dessutom är det viktigt att värna om de åldrande arbetstagarnas arbetsförmåga genom satsningar på arbetshälsovården, yrkesmässiga rehabiliteringen, utbildningen och omfördelning av arbetsuppgifter samt genom att utveckla åldersledarskapet inom räddningsväsendet.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen ikääntyvän pelastushenkilöstön jaksamisesta työssään.
Puoluekokous viittaa edellisten puoluekokousten linjauksiin, joiden mukaan palomiesten eläkeikä tulee laskea 58 vuoteen.
Tätä tavoitetta on syytä tarkistaa, mikäli pelastustoimen työnkuvassa ja työn organisoinnissa tapahtuu todellisia muutoksia. Sen lisäksi on tärkeää huolehtia sekä ikääntyvien työntekijöiden työkyvystä panostamalla työterveyshuoltoon, ammatilliseen kuntoutukseen, koulutukseen ja työjärjestelyihin että ikäjohtamisen kehittämiseen pelastuslaitoksessa.
Partistyrelsens utlåtande
I motionen föreslås att räddningsverkets arbetsuppgifter anpassas till arbetsförmågan eller att pensionsåldern sänks till en nivå som är förenhetlig med de föreskrifter om arbetsförmåga som räddningsverket har.
Regeringen har senast fattat ett beslut om brandmännens pensionsålder år 2009, då man beslöt att inte sänka pensionsåldern. Regeringen motiverade beslutet med den allmänna målsättningen att förlänga yrkeskarriärerna samt med att en sänkning av brandmännens pensionsålder skulle öka trycket att sänka pensionsåldern även i andra yrkesgrupper.
Partistyrelsen anser att man borde utveckla räddningspersonalens och brandmännens möjligheter att förkovra sig i sitt yrke och då kunde arbetsuppgifterna inom organisationen bytas ut till fysiskt mindre belastande uppgifter, som ändå är meningsfulla med tanke på räddningsväsendet, t.ex. förebyggande arbete. Man måste också satsa på äldre arbetstagares arbetshälsovård och yrkesmässiga rehabilitering.
Partistyrelsen upprepar sin ståndpunkt i enlighet med utlåtandet till partikongressmotionen år 2012.
Aloitteessa esitetään pelastustoimen työtehtävien sopeuttamista työkyvyn mukaisiksi tai eläkeiän alentamista pelastustoimen edellyttämän työkyvyn mukaiseksi.
Palomiesten eläkeiästä on viimeksi tehty hallituksessa päätös vuonna 2009, jolloin päätettiin, ettei eläkeikää lasketa. Hallitus perusteli päätöstä yleisellä työurien pidentämistavoitteilla sekä sillä, että palomiesten eläkeiän laskeminen aiheuttaisi paineita laskea eläkeikää muissakin ammattiryhmissä.
Puoluehallitus katsoo, että pelastushenkilöstön ja palomiesten mahdollisuuksia ammatissa kehittymiseen tulisi kehittää ja näin iän myötä työtehtävät voisivat organisaatiossa vaihtua fyysisesti vähemmän rasittaviin, mutta kuitenkin pelastustoimen kannalta mielekkäisiin töihin, esim. ennaltaehkäisyyn. Myös ikääntyvien työntekijöiden työterveyshuoltoon sekä ammatilliseen kuntoutukseen pitää erityisesti satsata.
Puoluehallitus toistaa kantansa vuoden 2012 puoluekokousaloitteeseen annetun lausunnon mukaisesti.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion
Pensionsåldern för personal inom brand- och räddningsväsende var länge 55 år. I början på 1990-talet beslöt man att avskaffa den yrkesbaserade pensionsåldern och att alla kommunalt anställda skulle omfattas av den allmänna pensionsåldern. Den som hade en anställning 1994 fick möjlighet att välja mellan en s.k. vägd pensionsålder eller den allmänna. Valde man den allmänna pensionsåldern fick man rätt att gå i individuell förtidspension vid 58 års ålder. Efter några år höjdes den till 60 år och nu är den 62 år. Många som valt det nya systemet kände sig lurade eftersom valet de gjort var oåterkalleligt.
Att pensionsåldern skulle höjas så drastiskt för räddningspersonal väckte farhågor om kommande problem med tanke på de höga krav som ställs på personalens fysiska och psykiska förmåga, samtidigt som ålderns inverkan på prestationerna gör sig gällande. Att farhågorna var berättigade har blivit mer och mer uppenbart desto fler som närmat sig eller överskridit 60-årsåldern och börjat få problem med att klara de fysiska testen för räddningsdykning. Testerna måste göras varje år, vilket skapar oro och stress bland personalen. Vad händer om man inte klarar testen? Innebär det att man är helt förbrukad för räddningsverksamhet eller finns det möjlighet att ändå sköta vissa uppgifter? Enligt de rekommendationer som Inrikesministeriets räddningsavdelning utfärdat skall en brandman, som inte klarat testet, ändå kunna delta i räddningsoperationer som exempelvis chaufförer. Tyvärr följs denna rekommendation inte inom alla räddningsområden. Istället har man börjat tala om att föra över dem till kommunernas övriga verksamhet, samtidigt som brandmannen ifråga fortfarande sitter inne med stora kunskaper i räddningsarbete, vilket borde tas till vara.
Efter att ha jobbat i 30-40 år som brandman och utsatt sig för de risker och faror som yrket medför så borde man ha rätt att gå i pension som brandman. Ett okvalificerat och lägre avlönat arbete i slutet av arbetskarriären kommer att betyda en sämre pension.
Allt eftersom räddningspersonalen blir äldre ökar även skadorna och sjukskrivningarna. Det har också visat sig att de årliga fysiskt krävande testen kan leda till skador, som försäkringsbolagen inte accepterar som arbetsrelaterade! Trots att de är obligatoriska och arbetstagaren därmed tvingad att utföra dem!
Om lagstiftarna anser att räddningspersonal skall kunna fungera i sin normala verksamhet fram till 63-68 års ålder är det upp till kommunerna som arbetsgivare att se till att arbetsförhållandena och arbetsuppgifterna är sådana att detta i praktiken är möjligt. När hälsan inte längre medger detta och insatt rehabilitering inte ger resultat skall arbetstagaren i fråga ha rätt att gå i pension/sjukpension, som brandman.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår, att
– SDP får i uppgift att via kommunernas intresseorganisation Kommunförbundet verka för att arbetsuppgifterna inom räddningsväsendet anpassas till arbetsförmågan eller
– ifall detta inte är möjligt verka för att pensionsåldern för räddningspersonal fås på en sådan bog att räddningspersonalen har en realistisk möjlighet att kvarstå i räddningsverksamhet fram till sin pensionering, samt
– se till att räddningspersonalen har ett fullgott försäkringsskydd för skador som kan uppstå i arbetet eller vid de obligatoriska fysiska testen.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite
Palo- ja pelastuslaitoksen henkilökunnan eläkeikä oli kauan 55 vuotta. 1990-luvun alkupuolella päätettiin ammattiperusteisen eläkeiän poistamisesta ja yleisen eläkeiän ulottamisesta kaikille kuntatyöntekijöille. Vuonna 1994 virassa olevat henkilöt saivat valita ns. painotetun eläkeiän ja yleisen eläkeiän välillä. Yleisen eläkeiän valinneet henkilöt saivat oikeuden henkilökohtaiseen varhaiseläkkeeseen 58 vuoden iässä. Muutaman vuoden jälkeen ikäraja nostettiin 60 vuoteen ja nyt se on 62 vuotta. Monet uuteen järjestelmään siirtyneet kokivat tulleensa petetyiksi, sillä heidän aikanaan tekemänsä päätös on peruuttamaton.
Pelastushenkilökunnan eläkeiän voimakas nostaminen herätti huolta, mihin ongelmiin uudistus johtaa. Miten iäkkäämmät henkilöt selviävät henkilökunnalle asetetuista korkeista vaatimuksista koskien fyysistä ja psyykkistä kyvykkyyttä? Huoli on osoittautunut aiheelliseksi, sillä monella 60-vuotta lähestyvillä tai rajapyykin ylittäneillä henkilöillä on ongelmia selvitä pelastussukellusta koskevista fyysistä testeistä. Testit suoritetaan joka vuosi, mikä aiheuttaa huolta ja stressiä henkilökunnan keskuudessa. Mitä tapahtuu jos testissä reputtaa? Tarkoittaako se, että henkilöllä ei ole mitään edellytyksiä työskennellä pelastustoiminnassa vai voiko hän hoitaa joitakin tehtäviä? Sisäministeriön pelastusosaston suositusten mukaan testin reputtanut palomies voi osallistua pelastusoperaatioihin esimerkiksi kuljettajan tehtävässä. Valitettavasti tätä ohjeistusta ei noudateta kaikilla pelastustoimialoilla. Sen sijaan on alettu puhua näiden henkilöiden siirtämisestä kunnan muuhun toimintaan, vaikka palomiehillä on paljon osaamista pelastustyöstä, joka pitäisi hyödyntää.
Kun henkilö on työskennellyt 30–40 vuotta palomiehenä ja asettanut itsensä alttiiksi ammattiin kuuluville riskeille ja vaaroille, tulisi hänellä olla oikeus siirtyä eläkkeelle palomiehenä. Matalapalkkainen työ, joka ei edellytä tiettyä pätevyyttä, työuran lopussa merkitsee pienempää eläkettä.
Pelastushenkilökunnan ikääntyessä vammat ja sairauspoissaolot lisääntyvät. On myös käynyt ilmi, että vuosittaiset testit voivat aiheuttaa vammoja, joita vakuutusyhtiöt eivät tulkintansa mukaan pidä työhön liittyvinä vammoina! Vaikka testit ovat pakollisia ja työntekijä siten on velvollinen suorittamaan ne!
Jos lainsäätäjä on sitä mieltä, että pelastushenkilökunnan on pystyttävä toimimaan normaalissa työtehtävissä 63–68 ikävuoteen asti, on kuntien velvollisuus työnantajina huolehtia siitä että työolosuhteet ja -tehtävät myös mahdollistavat sen. Kun terveys ei enää anna myöden eikä kuntoutus auta, tulee työntekijällä olla oikeus siirtyä eläkkeelle/sairauseläkkelle palomiehenä.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että
– SDP saa tehtäväksi toimia kuntien edunvalvontajärjestön Kuntaliiton kautta sen puolesta, että pelastuslaitoksen työtehtävät sovitetaan työkyvyn mukaan tai
– jos se ei ole mahdollista, niin toimia sen puolesta, että pelastushenkilökunnan eläkeikä saadaan sellaiselle tasolle että pelastushenkilökunnalla on realistinen mahdollisuus pysyä työssään eläkkeelle siirtymiseen asti, sekä
– huolehtia, että pelastushenkilökunnalla on aukoton vakuutusturva työstä tai pakollisista testeistä aiheutuvien vammojen varalta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 98
Tammikuu 2017
Asia ei ole edennyt.