Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen joukkoliikenteen arvonlisäveron alentamisesta. Toimenpiteiden ajankohtaa ja suuruutta määritettäessä tulee ottaa huomioon julkisen talouden tila sekä muut tarpeet.
Aloitteessa esitetään, että puoluekokous velvoittaisi SDP:n toimimaan alkavalla puoluekokouskaudella joukkoliikenteen arvonlisäveron laskemiseksi 14 prosentista takaisin 10 prosenttiin. Lisäksi esitetään, että SDP kirjaa eduskuntavaaliohjelmaansa tavoitteen joukkoliikenteen arvonlisäveron laskemisesta 10 prosenttiin.
Petteri Orpon hallitus nosti joukkoliikenteen arvonlisäveron 10 prosentista 14 prosentin vuoden 2025 alusta. Korotus koski myös esimerkiksi kirjoja, lääkkeitä, liikunta- ja majoituspalveluja sekä urheilu-, kulttuuri- ja viihdetapahtumien lippuja. Vuoden 2026 alusta hallitus päätti alentaa 14 prosentin verokantaan kuuluneiden tuotteiden ja palvelujen arvonlisäveron 13,5 prosenttiin. Edellä mainittujen hyödykkeiden lisäksi veronalennus koski muun muassa elintarvikkeita ja ravintolaruokailua.
Arvonlisäveron alennettuja verokantoja voidaan pitää verotukina, joihin on yleensä perusteltua suhtautua kriittisesti. Kuten aloitteessa tuodaan esiin joukkoliikenteen julkista järjestämistä ja tukemista voidaan kuitenkin pitää perusteltuna monesta syystä. Kuten esityksessä tuodaan esiin, se on etenkin monille pienituloisille, vanhuksille ja lapsille ainut liikkumismuoto pidemmillä matkoilla. Se on useissa tilanteissa myös edullisin ja tehokkain tapa järjestää liikkuminen. Esimerkiksi kaupunkien työmatkaliikenteessä julkinen liikenne on välttämätöntä ja se voi jopa edistää työllistymistä. Julkinen liikenne on myös välttämätöntä, kun halutaan vähentää liikenteen päästöjä ja muita ympäristöhaittoja.
Alempaa arvonlisäverokantaa voidaan pitää perusteltuna ja hyvänä tapana tukea julkista liikennettä. Se osaltaan myös kannustaa kuntia järjestämään julkista liikennettä alueellaan, sillä alempi arvonlisäverokanta on valtion tukea julkiselle liikenteelle. Julkisen liikenteen tukeminen myös hyödyttää ennen muuta pienituloisia.
Verotuen kokoa määritettäessä on kuitenkin otettava huomioon sen vaikutus julkiseen talouteen sekä julkisen talouden tila ja muut tarpeet. Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen liikenteen alennetun arvonlisäverokannan verotuki vuonna 2026 on 176 miljoonaa euroa. Toisin sanoen veroa kertyisi näin paljon enemmän, jos julkisen liikenteen arvonlisäverokanta olisi yleisen arvonlisäverokannan mukaisesti 25,5 eikä nykyinen alennettu 13,5 prosenttia. Prosenttiyksikköä kohden verotuki on siis noin 15 miljoonaa euroa.
Joukkoliikenteen arvonlisäveron ja verotuen tasolle ei ole mitään yhtä oikeaa tasoa, vaan se tulee määrittää suhteessa etenkin julkisen talouden ja julkisen liikenteen tilaan sekä niitä koskeviin tavoitteisiin. EU:n arvonlisäverouudistuksen jälkeen Suomella on aiempaa laajemmat mahdollisuudet hyödyntää alempia verokantoja esimerkiksi julkisen liikenteen tukemiseen. Julkisen liikenteen arvonlisäverokanta voitaisiin siis periaatteessa laskea jopa nollaan.
Verotuen korottaminen heikentäisi julkista taloutta ainakin lyhyellä aikavälillä, millä on merkitystä ainakin nykyisessä julkisen talouden tilanteessa. Tällä hetkellä näyttää, että seuraavalla hallituskaudella julkista taloutta on sopeutettava merkittävästi. Toisaalta on otettava huomioon myös se, että mahdollinen lisääntynyt julkinen liikenne voi lisätä työllisyyttä ja vähentää kustannuksia koko kansantaloudessa, millä voi olla positiivisia vaikutuksia myös julkiseen talouteen ainakin pidemmällä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä voi syntyä myös muita positiivisia vaikutuksia.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Kuljetusalan Demarit ry
Petteri Orpon johtama hallitus päätti nostaa henkilökuljetusten, mukaan lukien joukkoliikenteen arvonlisäveron 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alusta alkaen. Päätöksen seuraukset ovat olleet henkilökuljetusalan, kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta negatiivisia: monilta osin veronkorotukset on jouduttu viemään asiakashintoihin täysimääräisinä tai kysynnän hintajouston takia jopa veromuutosta suurempana.
Hinnankorotuksilla on ollut vaikutusta joukkoliikennepalveluiden kysyntään, kansalaisten liikkumiskustannuksiin ja henkilökuljetusalan elinvoimaan.
Veromuutosten aiheuttamat hinnankorotukset ovat erittäin ongelmallisia nykytilanteessa, jossa joukkoliikenteen hintoihin kohdistuu muutenkin korotuspaineita. Etätyön lisääntymisen myötä joukkoliikenteen kysyntä ei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Samalla operointikustannukset ovat kasvaneet. Lisäksi hiilidioksidipäästöjä vähentävät toimet vaativat investointeja joukkoliikenneinfrastruktuuriin ja -kalustoon, lisäten kustannuksia. Joukkoliikenne on myös usein kunnan tai valtion subventoimaa toimintaa. Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa subventioasteen ei voida odottaa kasvavan. Joukkoliikenteen hinnankorotukset ja palveluverkon heikkeneminen tai lakkauttaminen ovatkin kaikkien näiden vaikutusten seurausta. Voimaan tullut veromuutos pahentaa tätä kehityskulkua.
Raskaimmin joukkoliikenteen hinnankorotukset osuvat kansalaisiin, joille joukkoliikenne on ainut toimiva liikkumismuoto. Etenkin kaupunkiseuduilla asuu paljon ihmisiä, jotka eivät omista autoa tai eivät voi sitä ajaa, kuten pienituloisia, alaikäisiä tai vanhuksia. Harvaan asutuilla alueilla vaikutukset kohdistunevat erityisesti palveluverkkoon ja liikkumismahdollisuuksiin: verotuksesta johtuva kysynnän vähentyminen heikentää henkilökuljetusalan elinvoimaa ja supistaa palvelutarjontaa. Veromuutoksen voidaankin nähdä lisäävän liikenneköyhyyttä ja epäsuorasti myös negatiivista segregaatiokehitystä.
Joukkoliikenne osana muuta kestävää liikennettä, kuten kävelyä ja pyöräilyä, on ympäristöystävällinen ja tehokas liikkumismuoto, joka edistää valtiollisten sekä alueellisten päästötavoitteiden saavuttamista.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Kuljetusalan Demarit ry esittää, että
SDP toimii alkavalla puoluekokouskaudella joukkoliikenteen arvonlisäveron laskemiseksi 14 prosentista takaisin 10 prosenttiin. Lisäksi esitetään, että SDP kirjaa eduskuntavaaliohjelmaansa tavoitteen joukkoliikenteen arvonlisäveron laskemisesta 10 prosenttiin.