Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen turvata laadukkaat ja saavutettavat palvelut hyvinvointialueilla.
Puoluehallitus kiittää aloitteen tekijöitä ja pitää aloitteen käsittelemää kokonaisuutta erittäin tärkeänä. SDP on sitoutunut siihen, että suomalaisilla on yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimiva pelastustoimi koko maassa. Hyvinvointialueuudistus toteutettiin SDP:n johdolla, jotta palvelut voidaan järjestää vahvemmilla hartioilla, hoitoon pääsyä parantaa ja kustannusten kasvua hillitä vaikuttavuutta lisäämällä – ei palveluja heikentämällä.
Julkisen talouden vaikea tilanne pakottaa hakemaan keinoja, joilla hillitään kustannusten nousupaineita myös hyvinvointialuilla, vain näin on mahdollista turvata välttämättömät palvelut pitkällä aikavälillä.
Puoluehallitus yhtyy aloitteen huoleen siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmallin ja alijäämän kattamisvelvoitteen yhdistelmä voi käytännössä johtaa lyhytjänteiseen sopeuttamiseen, joka näkyy palveluverkossa, henkilöstön työoloissa ja palvelujen saavutettavuudessa. Palvelujen turvaaminen edellyttää, että ohjaus ja rahoitus tukevat pitkäjänteistä kehittämistä eikä aja hyvinvointialueita mekaanisiin, vaikuttavuudeltaan heikkoihin säästöihin.
Puoluehallitus korostaa, että hyvinvointialueiden onnistuminen on ennen kaikkea henkilöstökysymys: palveluja ei voi järjestää ilman riittävää, osaavaa ja jaksavaa henkilöstöä. Naisvaltaisten alojen – hoivan, sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon – työolot, työssäjaksaminen ja palkkakehitys ovat myös tasa-arvokysymys. On välttämätöntä, että päätöksenteossa arvioidaan vaikutukset henkilöstön saatavuuteen, kuormitukseen ja työhyvinvointiin, ja että säästöjen sijaan painopiste siirretään toiminnan vaikuttavuuteen, hoidon oikea-aikaisuuteen ja ennaltaehkäisyyn.
Puoluehallitus pitää perusteltuna, että säästöpäätöksiä tarkastellaan myös sosiaalipoliittisesti: palvelujen karsinnat ja asiakasmaksujen nousu kohdistuvat usein raskaasti ikääntyneisiin, pienituloisiin ja niihin, joiden toimintakyky on heikko. Tämä lisää omaisten vastuuta ja hoivakuormaa – käytännössä usein erityisesti naisten kuormaa. SDP:n lähtökohta on, että hyvinvointivaltion tehtävä on turvata arjen turvallisuus ja palvelut silloin, kun niitä tarvitaan.
Puoluehallitus katsoo, että hyvinvointialueiden rahoitusmallia ja ohjausta on kehitettävä niin, että ne turvaavat peruspalvelujen saatavuuden ja oikea-aikaisuuden, kannustavat ennaltaehkäisyyn ja vaikuttavuuteen, huomioivat alueiden erilaiset tarpeet (väestörakenne, sairastavuus, pitkät etäisyydet) ja vähentävät lyhytjänteistä leikkauspainetta, mikä kohdistuu helposti henkilöstöön ja palveluverkkoon.
Puoluehallitus painottaa, että julkisen talouden reunaehdoissa, myös EU:n finanssipoliittisen kehikon puitteissa, pitää turvata perustason palvelut, jotka vähentävät raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta: hoitoon pääsy oikeaan aikaan, sujuvat hoitopolut, perusterveydenhuollon vahvistaminen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus, ikääntyneiden palvelujen toimivuus sekä sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon yhteentoimivuus.
Muu yhteisö – Sosialidemokraattiset Naiset - Socialdemokratiska Kvinnor
Hyvinvointialueiden rahoitus ja järjestämismalli uudistettiin SDP:n johdolla vuosien valmistelun ja erilaisten mallien arvioimiseen jälkeen. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, joten niiden koko rahoitus tulee valtiolta. Nykyinen rahoitusmalli ja alijäämän kattamisen velvoite eivät tue palvelujen pitkäjänteistä järjestämistä. Hyvinvointialueet ovat ryhtyneet säästöihin, mikä näkyy palvelujen karsimisena, toimipisteiden sulkemisena ja henkilöstön vähentämisenä.
Suomalaisten palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa ovat vaarassa heikentyä, kun yhä pienempi henkilöstömäärä vastaa vaativammista tehtävistä aikana, jolloin sosiaaliturvaa on heikennetty merkittävästi ja työttömyys on korkealla. Sosiaalibarometri 2025 osoittaa, että säästötoimet kohdistuvat tärkeisiin palveluihin ja iskevät erityisesti ikääntyneisiin: ympärivuorokautista hoivaa on vähennetty, palvelujen saantikriteereitä kiristetty ja asiakasmaksuja korotettu. Tämä lisää hoivaköyhyyttä ja omaisten vastuuta sekä usein juuri naisten hoivavastuuta.
Naisvaltaiset alat, kuten hoiva- ja sosiaalipalvelut, ovat kärsineet erityisen rajusti oikeistohallituksen leikkauspolitiikasta. Säästöpäätöksiä tulisi arvioida sekä sosiaalipoliittisesti että henkilöstön näkökulmasta. Terveysteknologian käyttöön ottaminen voi pitkällä aikavälillä parantaa henkilöstön työolosuhteita niin, että palvelut tulevat toteutetuksi laadukkaina ja saavutettavina, mutta mekaanisesti asetetut säästöt eivät saa entisestään heikentää tilannetta.
Sosialidemokraattiset Naiset – Socialdemokratiska Kvinnor esittää, että
SDP varmistaa, että syksyllä 2025 päätetty velkajarrumenettely ei heikennä palveluja eikä henkilöstön työmahdollisuuksia hyvinvointialueilla. Puolue kehittää rahoitusmallia niin, että se turvaa hyvinvointialueiden kyvyn järjestää laadukkaat ja saavutettavat palvelut sekä huomioi naisvaltaisten alojen aseman ja työolosuhteet.