Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta pitää tärkeänä, että meriliikenteen riittävä osaaminen turvataan.
Kuten aloitteessa todetaan, suhteessa kaupankäyntiin Suomi on kuin saari. Iso osa viennistä ja tuonnista tapahtuu meriteitse, kun muut pohjoismaat kytkeytyvät raide- ja maantieliikenteen kautta osaksi tiivistyvää Keski-Eurooppaa. Yhteiskunnan vakaus, korkea osaamistaso ja infrastruktuurin toimivuus ovat keskeisiä tekijöitä elinvoimaisen talouden ylläpitämiseksi. Toimiva merilogistiikka sekä nykyaikaiset lentokentät pitävät huolen siitä, että logistiikkakustannukset pysyvät kansainvälisesti kilpailukykyisinä. Suomen on jatkossa varmistettava meriliikenteen riittävä osaaminen ja henkilöstöpohja kokonaisvaltaisen koulutustarpeiden arvioinnin kautta sekä tehtävä investointeja Suomen kannalta poikkeuksellisen tärkeään teknologiaan. Merenkulun toimivuus on myös nähtävä huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymyksenä. Samalla EU:ssa rahoituksen ja päätöksenteon keskiössä on entistä vahvemmin fokuksessa rajat ylittävä raideliikenne. Suomen on ajettava erityisasemaa itsellensä sen erityisluonteisesta sijainnista johtuen niin, että Suomenlahti tai jopa Itämeri huomioidaan rajaylittävänä logistiikkaväylänä, jonka ylläpidosta myös EU:n on huolehdittava.
Joel Paananen, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry
Suomi on geopoliittiselta asemaltaan saari. Ulkomaankaupastamme noin 90 prosenttia kulkee meritse, mikä tekee toimivasta merilogistiikasta kansallisen elinehdon ja huoltovarmuuden kivijalan. Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttunut turvallisuusympäristö on entisestään korostanut kotimaisen tonniston ja suomalaisen merenkulkuosaamisen strategista merkitystä. Huoltovarmuusorganisaation selvitykset osoittavat kuitenkin hälyttävän trendin: merenkulun henkilöstötilanne on kriittinen, ja poikkeusoloissa ulkomaisen työvoiman saatavuus on epävarmaa.
Erityinen huoli kohdistuu merenkulun tekniseen päällystöön. Alalla vallitsee huutava pula merenkulun insinööreistä ja konemestareista. Osaajapulaa pahentavat suuret eläköitymisaallot sekä kilpailu maateollisuuden kanssa, joka rekrytoi aggressiivisesti merenkulun ammattilaisia laivanrakennusalan sekä voimalaitos- ja energiasektorin tehtäviin. Samaan aikaan merenkulun korkeakoulutus kärsii vetovoimaongelmista ja korkeista keskeyttämisluvuista. Koulutusjärjestelmän rahoitusmallit ja resurssit eivät tällä hetkellä tue riittävästi vaativia insinööriopintoja eivätkä pakollista ohjattua harjoittelua, joka on tutkintojen ja pätevyyskirjojen saamisen ehdoton edellytys.
Merenkulku on myös valtavan teknologisen murroksen edessä. Vihreä siirtymä, uudet polttoaineet (kuten ammoniakki ja vety) sekä digitalisaatio vaativat täysin uudenlaista osaamista, jota nykyiset koulutusresurssit eivät pysty täysimääräisesti kattamaan. Jos emme pysty kouluttamaan riittävästi päteviä suomalaisia osaajia, vaarannamme paitsi meriklusterimme kilpailukyvyn, myös meriturvallisuuden sekä Suomen kyvyn turvata omat kuljetuksensa kriisitilanteissa.
Tämä on kansallinen turvallisuuskysymys, joka vaatii valtiolta välittömiä panostuksia koulutuksen laatuun, resursseihin ja opiskelijoiden valmistumisen tukemiseen.
Joel Paananen, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP ryhtyy toimenpiteisiin seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:
Merenkulun koulutuksen resurssit turvataan. Valtion on osoitettava ammattikorkeakouluille täysin kattava rahoitus merenkulun insinöörikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi niin kotimaisista, kuin kansainvälisistä hakijoista. Rahoituksella tulee taata opetusresurssit ja sillä on varmistettava laadukas opetus ja laadukas ohjaus, jotta koulutuksen keskeyttämiset saadaan kuriin.
Nopeat muuntokoulutusväylät käyttöön. Luodaan ja rahoitetaan joustavia muuntokoulutusohjelmia, joilla kone-, sähkö- ja automaatioalan osaajia voidaan kouluttaa nopeutetusti merenkulun päällystötehtäviin akuutin päällystöpulan helpottamiseksi.
Merenkulun koulutus ja osaamisen ylläpito kirjataan kiinteäksi osaksi kansallista huoltovarmuusstrategiaa, ja alan vetovoiman parantamiseksi käynnistetään kansallinen hanke yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.