Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen vahvistaa nepsy-sensitiivistä toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Aloitteessa esitetään, että SDP ottaa tavoitteekseen nepsy-sensitiivisen toimintakulttuurin edistämisen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa osana kuntien koulutus- ja sivistyspolitiikkaa.
Aloite on tarpeellinen ja siinä esitettyjä asioita tulee edistää. On syytä huomioida, että oppimisen tuki ei perustu yksinomaan pedagogisiin vaikeuksiin, vaan kaikkiin mahdollisiin haasteisiin, jotka heijastuvat oppimiseen. Erillisten nepsy-osaajien sijaan tulisi huolehtia siitä, että koko henkilökunta saa täydennyskoulutuksena osaamista nepsy-sensitiivisen toimintakulttuurin edistämisen.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry
Suomessa arviolta 10–15 prosenttia lapsista kuuluu neurokirjon piiriin. Se tarkoittaa kymmeniä tuhansia lapsia, joilla on esimerkiksi ADHD, autismikirjon piirteitä, Touretten oireyhtymä tai muita neuropsykiatrisia haasteita. Neurokirjon piirteet eivät ole sairauksia, vaan erilaisia tapoja hahmottaa, kokea ja toimia vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
Neurokirjon lasten ja nuorten arki on usein kuormittavaa, ja heidän tuen tarpeensa voi jäädä tunnistamatta varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Moni lapsi tarvitsee enemmän aikaa, rauhaa ja tukea toiminnanohjauksessa, aistikuormituksen hallinnassa ja vuorovaikutuksessa. Kun tukea ei saada ajoissa, seurauksena voi olla koulupudokkuutta, poissaoloja, oppimisvaikeuksia ja mielenterveyden ongelmia.
Varhaiskasvatuksella ja koululla on keskeinen rooli lasten hyvinvoinnin, oppimisen ja osallisuuden tukemisessa. Nepsy-sensitiivinen toimintakulttuuri tukee kaikkia lapsia – ei ainoastaan neurokirjon oppilaita – ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja psykologista hyvinvointia.
On huolestuttavaa, että lapsen tuen saaminen riippuu edelleen diagnoosista, paikkakunnasta ja koulun resursseista. Varhainen tunnistaminen, opettajien ja varhaiskasvattajien koulutus sekä perheiden ja koulujen yhteistyö ovat ratkaisevia tekijöitä, jotta jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ajoissa.
Nepsy-sensitiivinen arki on osa koulutuksen tasa-arvoa ja oppimisen yhdenvertaisuutta. Sosialidemokraattinen liike on aina puolustanut oikeutta oppimiseen, koulutukseen ja ihmisarvoiseen arkeen. Nyt on aika varmistaa, että nämä oikeudet toteutuvat myös neurokirjon lapsilla ja nuorilla.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen nepsy-sensitiivisen toimintakulttuurin edistämisen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa osana kuntien koulutus- ja sivistyspolitiikkaa.
Selvityksessä ja kehittämistyössä tulee tarkastella:
1. Mahdollisuutta sisällyttää opettajankoulutukseen ja varhaiskasvatuksen koulutuksiin neurokirjon erityispiirteiden tuntemusta ja käytännön tukikeinoja.
2. Mallia, jossa jokaisessa koulussa ja varhaiskasvatusyksikössä on nimetty nepsy-osaaja tai nepsyvalmentaja tukemassa henkilöstöä, lapsia ja huoltajia.
3. Toimia, joilla koulu- ja oppimisympäristöt tehdään aistiystävällisemmiksi ja rauhallisemmiksi.
4. Oppimisen tuen uudistuksen arviointia nepsy-näkökulmasta siten, että tuki ei perustu yksinomaan pedagogisiin vaikeuksiin, vaan myös toiminnanohjauksen ja vuorovaikutuksen haasteisiin.
5. Keinoja vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä sekä tukea vanhempien osallisuutta lapsen oppimisen tukemisessa.
Tavoitteena on rakentaa koulu ja varhaiskasvatus, joissa jokainen lapsi voi oppia, kasvaa ja kukoistaa omilla vahvuuksillaan, turvallisessa, ymmärtävässä ja kannustavassa ympäristössä.