Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Aloitteessa halutaan kiristää yksityisten kasvatus- ja koulutuspalveluiden sääntelyä ja edistää voitontavoittelun kieltämistä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Aloitteessa kannetaan huolta siitä, miten voitontavoittelu heikentää toiminnan laatua, lisää alueellisia eroja ja eriytymistä ja luo tilanteen, jossa jokainen lapsi ei saa samanarvoisia mahdollisuuksia omalle koulupolulleen. Aloitteella halutaan vahvistaa julkisen koulutuksen asemaa ja säännellä selkeästi yksityisen koulutuksen toimintaa.
SDP haluaa, että jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen luotettavassa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukas varhaiskasvatus tasaa oppimismahdollisuuksia myöhemmin koulupolulla. SDP haluaa, että yksityiset varhaiskasvatuspalvelut toimivat samoilla laadullisilla kriteereillä ja asiakasmaksuilla kuin julkisten palveluiden. Eriarvoistumisen ehkäisyssä, laadukkaan varhais- ja esiopetuksen takaamisessa ja vahvan julkisen sektorin turvaamisessa tarvitsemme sääntelyä ja voitontavoittelun kieltämistä jo esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.
Muu yhteisö – Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf
Koulutus ja osaaminen ovat olleet Suomen tärkein menestystekijä. Silti osaamistason nousu on pysähtynyt, koulutuksen eriarvoisuus kasvaa ja osaajapula jarruttaa taloutta. Meidän on tehtävä laadukkaasta koulutuksesta jälleen tulevaisuuden tae ja kannettava vastuu periaatteesta, että koulutus kuuluu jokaiselle Suomessa elävälle lapselle, nuorelle ja aikuiselle. Julkisen koulutuksen asema on vahvistettava ja yksityisen koulutuksen toimintaa ohjattava selkeällä ja sääntelyllä.
Suomalainen koulutus on ollut perinteisesti tasa-arvoisuutta ja hyviä oppimistuloksia viljelevä järjestelmä, jossa jokainen oppilas ja opiskelija on laadukkaan opetuksen piirissä. Viime vuosina tilanne on heikentynyt koulutusjärjestelmässä. Oppimistulokset ovat heikentyneet, alueellinen ja sosioekonominen eriarvoisuus on kasvanut ja koulujen väliset erot ovat syventyneet entisestään. Tällainen kehitys uhkaa suomalaisen hyvinvointivaltion ydintä ja ylpeyttä julkisesta laadukkaasta koulutuksesta.
Samalla yksityisten toimijoiden rooli koulutuspalveluiden tuottajina on lisääntynyt eri koulutusasteilla. Yksityisiä palveluita hyödynnetään yhä enemmän julkisen opetuksen tukena, mutta ilman selkeää sääntelyä. Yksityiset oppilaitokset tuottavat perusopetuksen palveluita, varhaiskasvatukseen jaetaan kuntien palveluseteleitä ja yksityisen hoidon tuella toimivissa päiväkodeissa toteutetaan esiopetusta. Useilla alueilla yksityinen tarjonta on muotoutunut osaksi keskeistä palveluverkkoa, mikä vaikuttaa kuntien omiin investointi- ja palveluverkkopäätöksiin. Negatiivinen kehitys heijastuu erityisen selvästi tilanteissa, joissa yksityiset toimijat rajaavat ulkopuolelle erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, mikä siirtää vastuun lähes yksinomaan julkisille kouluille ja päiväkodeille lisäten segregaatiota lasten välillä.
Esiopetuksen rooli koulupolulle valmistavana vaiheena korostuu ja Suomessa tulisi laajamittaisesti siirtyä kaksivuotiseen esiopetukseen. Samalla esiopetus tulisi aina järjestää julkisen palveluntuottajana. Jo nyt havaitsemme mittavia eroja siinä, kuinka yksityinen varhaiskasvatus kykenee turvaamaan esimerkiksi erityisopetuksen resursseja.
Tällä hetkellä lainsäädännössä on kielletty perusopetuksen yhteydessä olevalla esiopetuksella voitontavoittelu, mutta voitontavoittelu on mahdollista varhaiskasvatuksen yhteydessä toimivassa esiopetuksessa. Tämä luo tarpeettomia eroja ja epäselvyyksiä, sillä esiopetus on luonteeltaan osa oppivelvollisuuden polkua ja sen pedagogiset tavoitteet ovat yhteneväiset perusopetuksen kanssa. On perusteltua, että varhaiskasvatustoiminta, kuten esiopetuskin, asetettaisiin voiton tavoittelun ulkopuolelle, jotta lasten yhdenvertaisuus ja palvelujen laatu turvataan.
Voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa heikentää usein toiminnan laatua, sillä taloudelliset kannustimet ohjaavat säästämään siellä, missä resurssit vaikuttavat eniten lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi voitontavoittelu lisää myös eriytymistä ja alueellisia eroja. Yksityiset toimijat sijoittuvat usein alueille, joissa palvelut ovat taloudellisesti kannattavia, ja pyrkivät markkinalogiikan mukaisesti valikoimaan asiakkaita. Julkinen, voittoa tavoittelematon järjestäminen turvaisi sen, että resurssit kohdistuvat lasten hyvinvointiin ja oppimiseen, eikä kate jää muualle.
Ruotsissa on jo pidemmän aikaa yksityistetty opetus- ja koulutuspalveluita, jonka seurauksena eriarvoisuus on lisääntynyt traagisella tavalla ja yritykset tavoittelevat voittoa. Koulutus ei saa muuttua Suomessa markkinoiden välineeksi sivistyksen sijaan.
Koulutus on ollut jo pitkään hyvinvointivaltion ytimessä. Se on lupaus, jonka jokainen sukupolvi on antanut seuraavalle.
Yksityistämisen lisääntyessä yhteiskunnassa, oppimistulosten laskiessa ja suomalaisten luottamuksen vähentyessä koulutusjärjestelmää kohtaan on sitouduttava uudistamaan koulutuksen palvelulupaus. Hyvinvointivaltion tulevaisuus riippuu siitä, kuinka koulutus pysyy tasa-arvoisena ja laadukkaana kaikille, koska koulutus on sukupolvien välinen lupaus ja edellytys hyvinvointivaltion elinvoimalle.
Julkisen koulutusjärjestelmän tulee säilyä koulutuksen pääasiallisena järjestäjänä. Koulutuksen vastuunkannossa panostetaan peruskoulun resursseihin, opettajien hyvinvointiin ja ryhmäkokojen pienentämiseen.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf esittää, että
SDP sitoutuu kiristämään yksityisten kasvatus- ja koulutuspalveluiden sääntelyä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen saralla sekä edistämään voitontavoittelun kieltämistä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.