Puoluekokous yhtyy aloiteen kohtiin 1, 2, 3 ja 5. Aloiteen kohdan neljä suhteen puoluekokous toteaa, ettei nykyisessä julkisen talouden tilanteessa ja EU:n finansipoliittisten sääntöjen velvoitteiden takia ole mahdollista sulkea pois suoria sopeutustoimia.
Puoluehallitus kiittää aloitteen tekijöitä ja yhtyy aloitteen peruslinjaan, jonka mukaan Suomen talouden ja hyvinvointivaltion keskeisin haaste on pitkään jatkunut heikko kasvu ja siitä seurannut heikko työllisyyskehitys. Täystyöllisyys on sosialidemokraattisen yhteiskuntapolitiikan ydintä: se vahvistaa talouden kantokykyä, kaventaa eriarvoisuutta ja turvaa hyvinvointivaltion rahoituksen.
Puoluehallitus korostaa, että kasvu ja työllisyys ovat paras ja oikeudenmukaisin tapa vahvistaa julkista taloutta, mutta samalla on tunnistettava, että velkaantumisen taittaminen ja rahoitusaseman vahvistaminen edellyttävät myös päätösperäisten politiikkatoimien uskottavuutta: menojen ja tulojen kokonaisuus on rakennettava niin, että se lisää luottamusta, hillitsee korkomenojen kasvua ja jättää liikkumavaraa suhdannevaihteluihin.
Puoluehallitus toteaa, että tulevalla vaalikaudella täystyöllisyyteen tähtäävää politiikkaa on toteutettava julkisen talouden erittäin tiukassa tilanteessa sekä EU:n uudistuneiden finanssipoliittisten sääntöjen asettamissa reunaehdoissa. Tämä ei tarkoita kasvupolitiikasta luopumista, vaan edellyttää entistä vahvempaa vaikuttavuus- ja ajoitusajattelua: kasvua ja työllisyyttä vahvistavat toimet tulee mitoittaa niin, että ne ovat sekä taloudellisesti että rahoituksellisesti kestäviä, ja että ne voidaan sovittaa EU:n edellyttämään keskipitkän aikavälin julkisen talouden suunnitelmaan eli nettomenopolkuun.
SDP on myös sitoutunut parlamentaariseen ylivaalikautiseen työhön julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Talouspolitiikan uskottavuuden merkitys korostuu riskialttiissa geopoliittisessa tilanteessa, jossa epäluottamus voi nopeasti näkyä myös maakohtaisissa valtionvelkakirjojen koroissa.
Puoluehallitus kannattaa, että SDP määrittelee täystyöllisyyden talouspolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi ja asettaa sen talous-, työllisyys- ja investointipolitiikan läpileikkaavaksi periaatteeksi.
Samalla puoluehallitus linjaa, että täystyöllisyysstrategia toteutetaan tavalla, joka on yhteensopiva EU:n finanssipoliittisten sääntöjen kanssa: pysyvät menolisäykset ja veronkevennykset edellyttävät pysyvää rahoitusta tai selkeästi osoitettua pitkän aikavälin vahvistusta, ja suhdanneluonteiset toimet ajoitetaan niin, että ne voidaan perustella ja tarvittaessa kohdentaa mahdollisimman tarkasti heikkoihin suhdanteisiin.
Puoluehallitus pitää tärkeänä, että SDP kykenee esittämään täystyöllisyyslinjan yhteydessä myös uskottavan rahoitus- ja velkapolun: vahva työllisyys on paras keino vahvistaa julkista taloutta, mutta uskottavuus syntyy siitä, että päätökset ovat rahoitettuja, vaikuttavia ja EU-sääntöjen puitteissa toteuttamiskelpoisia.
Kaisa Vatanen, Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Tampereen Työväenyhdistys r.y., Matias Mäkynen, Vaasan Työväenyhdistys ry, Antton Rönnholm, Naantalin Työväenyhdistys ry, Jenny Suominen, Myllypuron Sosialidemokraatit ry, Maria-Riitta Mällinen, Jokivarsien Sosialidemokraatit Valo r.y., Henrik Haapajärvi, Suur-Leppävaaran Demarit ry, Maria Mäkynen, Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry, Mika Häkkinen, Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Aslak Haarahiltunen, Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Samuli Sinisalo, Nuorsosialidemokraatit NUS ry
Suomen talouden suurin ongelma on liian heikko kasvu, joka on johtanut pitkäaikaisesti huonoon työllisyyskehitykseen. Kun talous ei kasva riittävästi, veropohja jää kapeaksi ja julkisen talouden vakauttaminen vaikeutuu. Tästä syystä sosialidemokraattien historiallinen tavoite täystyöllisyydestä – eli tilanteesta, jossa kaikilla halukkailla on mahdollisuus työhön – on yhä välttämätön tavoite Suomen talouden ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamiseksi.
Täystyöllisyys vaatii talouspolitiikkaa, joka yhdistää talouden kokonaiskysynnän aktiivisen säätelyn, suhdanteisiin reagoivan finanssipolitiikan sekä pitkäjänteisen investointipolitiikan. Kysynnän riittävä taso on työllisyyden perusedellytys: kun kulutus, investoinnit ja vienti vetävät, yritykset työllistävät ja uusia työpaikkoja syntyy. Tämä edellyttää talouspolitiikkaa, joka tukee taloudellista aktiviteettia erityisesti matalasuhdanteissa ja ehkäisee työttömyyden pitkittymiä.
Täystyöllisyys vaatii panostuksia ihmisten työkykyyn, osaamiseen ja arjen edellytyksiin, jotta kaikki voivat osallistua työelämään tilanteensa mukaan. Koulutukseen, mielenterveyteen, työhyvinvointiin, lastenhoitoon ja palvelujen saavutettavuuteen kohdistuvat investoinnit ovat suoraan yhteydessä siihen, kuinka laajasti ja kestävästi ihmiset voivat olla työelämässä mukana. Näitä ei tule nähdä työvoiman tarjontaa lisäävinä instrumentteina, vaan työn edellytyksiä vahvistavina hyvinvointipolitiikan ja talouspolitiikan perustoina.
Täystyöllisyyden edellytyksenä on myös kunnianhimoinen tulevaisuusinvestointien ohjelma. T&K-panostukset, koulutuksen vahvistaminen, vihreän siirtymän edistäminen, turvallisuuden lisääminen ja infrastruktuurin uudistaminen nostavat tuottavuutta, luovat uusia kasvualoja ja lisäävät työpaikkoja koko maahan. Näin ne muodostavat yhtä aikaa kasvupolitiikan, työllisyyspolitiikan ja julkisen talouden vahvistamisen kivijalan.
Täystyöllisyyden tavoittelu on sosialidemokraattisen yhteiskuntapolitiikan ydintä: se vähentää eriarvoisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa alueiden elinvoimaa ja takaa hyvinvointivaltion rahoituksen tulevaisuudessa. Siksi täystyöllisyys on SDP:n talouspolitiikan luontevin ja vaikuttavin päätavoite.
Kaisa Vatanen, Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Tampereen Työväenyhdistys r.y., Matias Mäkynen, Vaasan Työväenyhdistys ry, Antton Rönnholm, Naantalin Työväenyhdistys ry, Jenny Suominen, Myllypuron Sosialidemokraatit ry, Maria-Riitta Mällinen, Jokivarsien Sosialidemokraatit Valo r.y., Henrik Haapajärvi, Suur-Leppävaaran Demarit ry, Maria Mäkynen, Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry, Mika Häkkinen, Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Aslak Haarahiltunen, Nuorsosialidemokraatit NUS ry, Samuli Sinisalo, Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittävät, että
puoluekokous päättää, että:
SDP määrittelee täystyöllisyyden talouspolitiikkansa päätavoitteeksi, ja asettaa sen talous-, työllisyys- ja investointipolitiikan läpileikkaavaksi periaatteeksi. Tämän saavuttamiseksi sitoudutaan seuraaviin askeliin:
1. SDP edistää kokonaiskysynnän aktiivista ja suhdanneherkkää säätelyä, jotta talouspolitiikka ehkäisee taantumia, tukee investointeja ja varmistaa, että työpaikkoja syntyy kaikissa olosuhteissa.
2. SDP vahvistaa ihmisten työkykyä ja työn edellytyksiä panostamalla koulutukseen, osaamiseen, mielenterveyteen, työhyvinvointiin, lastenhoidon saatavuuteen ja palveluihin, jotka mahdollistavat työn ja arjen yhteensovittamisen.
3. SDP rakentaa pitkäjänteisen investointipolitiikan, joka painottaa T&K:ta, koulutusta, vihreää siirtymää, infrastruktuuria ja turvallisuutta, koska juuri näiden alojen investoinnit luovat tulevaisuuden työpaikat ja nostavat tuottavuutta, sekä kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan, joka tähtää investointien johtavan kotimaisen teollisuuden elpymiseen ympäri koko Suomen.
4. SDP linjaa, että julkisen talouden vahvistaminen perustuu ensisijaisesti talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseen, ei leikkauspolitiikkaan, joka heikentää kasvun edellytyksiä.
5. SDP tekee täystyöllisyydestä selkeän poliittisen vaihtoehdon suhteessa oikeistolaiseen talouspolitiikkaan, ja osoittaa, että vahva työllisyys on paras ja oikeudenmukaisin tapa turvata hyvinvointivaltio ja Suomen talouden kestävyys.