Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin vanhuspalveluiden kehittämisestä.
Väestörakenteen murros vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintaan, talouden kestävyyteen ja yksilöiden hyvinvointiin. Palvelujen tarve kasvaa tulevina vuosina suurten ikäluokkien alkaessa käyttää palveluja yhä enemmän ja säännöllisemmin. Ikääntyneiden määrän kasvu näkyy paineina erityisesti perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, ja sosiaalihuollon osalta kotona asumisen tuen ja asumispalvelujen tarve kasvaa.
Ikääntyneiden määrän kasvu edellyttää investointeja nykyiseen palvelujärjestelmään, mutta samalla tarvitaan uusia innovatiivisia ja tasa-arvoisia tapoja vahvistaa ikääntyvien ihmisten terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta.
Jokaiselle on turvattava oikeus hyötyä teknologian hyvinvointia tukevista ja turvallisuutta vahvistavista vaikutuksista. Samalla on tiedostettava sosiaalisten kontaktien merkitys ja se, että ikääntyneillä on oikeus sellaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin, joita teknologia ei voi korvata. Tämä tulee korostumaan erityisesti muistisairaiden asiakkaiden kohdalla, kun teknologian käytön suostumus sekä teknologisten hoiva- ja hoitopalvelujen tarkoituksellisuus voi muuttua nopeasti.
Väestön ikääntymisestä johtuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua tulee pyrkiä taittamaan kestävällä tavalla, investoimalla väestön terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Ikääntyneiden osalta on tarpeen vahvistaa palveluketjujen varhaisia vaiheita, vähentää yksinäisyyttä ja madaltaa kotona asumista tukevien palveluiden käyttöä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetut ammattilaiset ovat palveluiden tärkein voimavara. Samalla on tunnistettava, että esimerkiksi sosiaalihuollon asumispalveluissa on asiakkaan oikeuksien ja palveluiden laadun näkökulmasta myös muita, kuin sosiaali- ja terveydenhuollollisia tapahtumia, jotka voivat lisätä palvelun laatua ja vahvistaa asiakkaan hyvinvointia. Alalla tarvitaan monialaista osaamista, joka turvaa moninaisiin palvelutarpeisiin vastaamisen.
Puoluehallitus yhtyy aloitteen 281 tavoitteeseen siitä, että ulkoilun toteutumista seurataan osana hoivapalveluiden laadun valvontaa. Sosiaalihuollon asumispalveluissa järjestöt, vapaaehtoisuus ja omaisten läheisapu tulee nähdä voimavarana, jota kannattaa tukea. Oikeutta ulkoiluun edistetään niin lainsäädännössä kuin hyvinvointialueiden ja sekä Helsingin kaupungin päätöksenteolla.
Puoluehallitus yhtyy aloitteen 314 tavoitteisiin. Väestön ikääntymisestä johtuvaa sosiaali- ja terveyenhuollon kustannusten kasvua tulee pyrkiä taittamaan kestävällä tavalla, investoimalla väestön terveyteen, toimintakyykyyn ja hyvinvointiin. Ikääntyneiden osalta on tarpeen vahvistaa erityisesti palveluketjujen varhaisia vaiheita, vähentää yksinäisyyttä ja madaltaa kotona asumista tukevien palveluiden käyttöä.
Puoluehallitus yhtyy aloitteen 320 tavoitteeseen siitä, että turva-auttamispalveluita, kuten muitakin sosiaalihuollon palveluita, tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla. Jokaisella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi omassa kodissaan ja omassa kodissa asumista tulee tukea aina ensisijaisena palveluna.
Monipuolisten ja kehittyvien turvapalvelujen käyttöönottoa edistetään kehittämällä lainsäädäntöön puitteet tälle. Lainsäädäntöön myös tehdään selväksi ihmisten oikeus yksityisyyteen.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Uudenkaupungin Sosialidemokraatit ry
SDP ryhtyy toimenpiteisiin ikääntyneiden ulkoilun vahvistamiseksi hoitokodeissa. Tämä olisi osana laadukasta ja inhimillistä vanhustenhoitoa. Ulkoilu tulee nähdä kuuluvaksi perushoivaan ja se tulee sisällyttää hoidon laatukriteereihin ja valvontaan. Ulkoilun toteutumista tulee seurata ja raportoida osana hoivan vaikuttavuuden arviointia.
Ulkoilun terveyshyödyt: Ulkoilu tukee ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä. Ulkoilu edistää mielenterveyttä ja vähentää yksinäisyyttä. Ulkoilu parantaa myös unenlaatua.
Inhimillinen vanhuus: Ulkoilu on osa ihmisarvoista elämää. Ulkoilu ei saa olla riippuvaista henkilöstöresurssien riittävyydestä tai sääolosuhteista.
Henkilöstön riittävyys: Ulkoilun toteutuminen vaatii riittävästi hoitohenkilökuntaa. Ulkoilua voidaan toteuttaa myös vapaaehtoisten, omaisten ja järjestöjen tuella. Vastuu ei saa kuitenkaan siirtyä heille.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Uudenkaupungin Sosialidemokraatit ry esittää, että
SDP.n tulee edistää lainsäädäntöä ja ohjeistusta, jossa ulkoilu määritellään hoitokodeissa asuvien perusoikeudeksi.
SDP.n tulee vaikuttaa hyvinvointialueisiin siten, että ulkoilu sisällytetään hoivan laatukriteereihin ja valvontaan.
SDP.n tulee edesauttaa päätöksillään hoitohenkilökunnan resursointia ja koulutusta ulkoilun toteuttamiseksi.
SDP.n tulee edesauttaa/ vahvistaa yhteistyön toteuttamista järjestöjen, omaisten ja vapaaehtoisten kanssa ulkoilun mahdollistamiseksi.
Mervi Helander-Kuisma, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry, Nina Kallio, Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry
Perustelut aloitteelle ovat: Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Moni vanhus jää yksin, ei vain palveluiden, vaan myös sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Yksinäisyys on vakava hyvinvointihaaste, joka heikentää terveyttä ja elämänlaatua. Vanhusten oikeuksien turvaaminen, palveluiden saavutettavuus, osallisuuden vahvistaminen ja yksinäisyyden torjunta ovat keskeisiä hyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhteiskunnan kestävyyden kysymyksiä.
Aktiivivanhuksilla on valtavasti osaamista, elämänkokemusta ja yhteisöllisyyttä, joita ei aina hyödynnetä riittävästi. He voivat toimia vapaaehtoisina, mentoreina, osa-aikaisina työntekijöinä ja järjestötoimijoina. Erityisen arvokkaita ovat sukupolvia ja kulttuureja yhdistävät kohtaamiset, jotka voivat samalla lievittää yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Ikäihmisiä ei saa yleistää yhtenäiseksi ryhmäksi. Osa tarvitsee vahvaa tukea arjessa ja palveluissa, kun taas monilla on voimavaroja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan vapaaehtoistyön, kulttuurin ja yhteisöllisyyden kautta. Juuri siksi palveluiden ja osallisuuden ratkaisut on rakennettava joustaviksi ja monimuotoisiksi niin, että jokainen ikäihminen kohdataan yksilönä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai voimavaroja selviytyä kotona loppuun asti. Silloin tarvitaan laadukkaita, inhimillisiä ja saavutettavia ympärivuorokautisia palveluja, joissa ikäihmisen arvokas elämä turvataan.
Yhdessä voimme rakentaa ikäystävällisen Suomen, jossa jokainen vanhus saa elää arvokasta, osallistuvaa ja turvallista elämää.
Mervi Helander-Kuisma, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry, Nina Kallio, Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry esittävät, että
1. Vahvistetaan vanhusten oikeutta tulla kuulluksi heitä koskevissa päätöksissä ja palveluissa, tunnistaen että ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan yksilöitä, joilla on erilaisia tarpeita ja voimavaroja.
2. Kehitetään aktiivivanhuusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia osallistua erilaisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin.
3. Luodaan sukupolvia ja kulttuureja yhdistäviä kohtaamisia, jotka torjuvat yksinäisyyttä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.
4. Tuetaan kuntia ja järjestöjä rakentamaan ikäystävällisiä ja yhteisöllisiä toimintamalleja, joissa yksinäisyyden torjunta on keskeinen tavoite.
5. Kehitetään alueellisia liikkuvia palvelutiimejä, jotka ennaltaehkäisevät päivystystarpeita ja tukevat ikäihmisten kotona selviytymistä.
6. Perustetaan matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluja vanhuksille arjen ympäristöissä.
7. Varmistetaan, että silloin kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista, tarjolla on riittävästi laadukkaita ja inhimillisiä ympärivuorokautisia palveluja, joissa ikäihmisen oikeus arvokkaaseen elämään toteutuu.
Näillä toimenpiteillä vahvistetaan vanhusten oikeuksia, lisätään osallisuutta, torjutaan yksinäisyyttä ja hyödynnetään heidän osaamistaan koko yhteiskunnan hyväksi.
Hämeen Sosialidemokraatit ry – Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y.
Vanhusten turvapalvelut eivät kuulu hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin. Turvapalveluilla on kuitenkin merkittävä rooli kotona asumisen turvaamisessa. Tämä koskee erityisesti yksin asuvia vanhuksia, joilta läheisten tukiverkko puuttuu.
Turvapalveluita ovat muun muassa asiakkaiden kotonaan käyttämät turvapuhelimet ja lisälaitteet, niiden asennus, hälytysten vastaanotto ja mahdolliset auttajakäynnit. Turvapalveluiden myöntämisen kriteerit ja laajuus vaihtelevat hyvinvointialueittain ja niiden sisällä. Esimerkiksi turvarannekkeen hankinta- ja käyttökustannukset kuukaudessa voivat erota eri puolilla hyvinvointialuetta useilla kymmenillä euroilla, vaikka palvelu olisi hyvinvointialueen järjestämä. Yksityiset turvapalvelut maksavat yleensä vielä julkisia palveluja enemmän.
Hämeen Sosialidemokraatit ry – Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että
SDP ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vanhuksille taataan lainsäädännöllä yhtäläiset ja kohtuuhintaiset turvapalvelut asuinpaikasta riippumatta.