Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen vahvistaa hyvinvointialueilla nepsy-lasten ja -nuorten hoitopolkuja sekä perheiden tuke.
Aloitteessa esitetään, että puolue ottaa tavoitteekseen vahvistaa hyvinvointialueilla nepsy-lasten ja -nuorten hoitopolkuja sekä perheiden tukea.
Suurin osa aloitteen sisältämistä ehdotuksista koskee hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevia palveluja. Monet aloitteessa mainituista asioista ovat kannatettavia, kuten yhden luukun palvelut, moniammatillinen yhteistyö, yhtenäiset hoitopolut. Näillä samoilla periaatteilla tulee ylipäätään tarjota palveluita niitä enemmän tarvitseville. Nepsy-perheiden lisäksi esimerkiksi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten perheet ja lapset tarvitsevat erityisen sujuvia hoitopolkuja, joissa sekä terveydenhuolto että sosiaalipalvelut on oikea-aikaisesti saatavilla.
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kuntoutuksen tarve on viime vuosikymmenen ajan ollut kasvussa. Esimerkiksi hyperkineettisten häiriöiden (sis. mm. ADHD) perusteella kuntoutuksen saajien määrä 12-kertaistui vuosina 2012–2022.
Hallitus osoitti neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten Kela-kuntoutukseen 25 miljoonan euron lisärahoituksen vuodelle 2024, kun vammaispalvelulain voimaantulo lykkääntyi hallituksen leikkausten vuoksi. Viime hallituskaudella päätetyn uuden vammaispalvelulain on tarkoitus kattaa aiemmin väliinputoajan asemaan jääneet, kuten autismi- ja neurokirjon henkilöt sekä lievästi kehitysvammaiset henkilöt. Kuitenkin on jo tiedossa, että vammaispalveluiden saaminen on vaikeutunut hyvinvointialueiden säästöjen vuoksi. Kelan toteuttaman neuropsykiatrisen kuntoutuksen ohella hyvinvointialueiden järjestämä tuki on tärkeää, sillä sitä voi saada ilman diagnoosia.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry
Neurokirjon lasten ja nuorten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Arviolta 10–15 prosenttia lapsista ja nuorista tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä neuropsykiatrista tukea. Kyse on laajasta joukosta lapsia, nuoria ja perheitä, joiden arki kuormittuu ilman oikea-aikaista ja koordinoitua apua.
Nykyinen palvelujärjestelmä on monimutkainen ja pirstaleinen. Perheet joutuvat soittamaan kymmeniin eri numeroihin saadakseen apua, ja vastuu palveluiden yhteensovittamisesta jää liian usein vanhemmille. Kun apua ei saada ajoissa, ongelmat kasautuvat ja voivat johtaa mielenterveysongelmiin, koulupudokkuuteen, perheen uupumiseen ja jopa lastensuojelullisiin toimenpiteisiin.
Nepsy-lasten ja nuorten hoitopolkujen tulisi olla selkeitä, yhdenvertaisia ja katkeamattomia. Tuen on ulotuttava varhaiskasvatuksesta kouluterveydenhuoltoon, mielenterveyspalveluihin ja perhekeskuksiin. Varhainen tuki on inhimillisesti oikein ja myös taloudellisesti järkevää ja se vähentää raskaampien palveluiden tarvetta ja perheiden kriisiytymistä.
Monilla hyvinvointialueilla, kuten Varsinais-Suomessa, on käynnissä työ “keskittymisen haasteiden palveluketjun” ja nepsy-hoitopolkujen kehittämiseksi. Työ on tärkeä, mutta vaatii resursseja, sitoutumista ja pysyvää koordinaatiota. Omaishoidon tuen järjestelmä ei myöskään tunnista riittävästi nepsy-perheiden todellista kuormitusta. Arviointi perustuu pääasiassa fyysisen hoivan määrään, vaikka monen vanhemman arki koostuu jatkuvasta ohjaamisesta, valvonnasta ja psyykkisestä vastuunkannosta. Näiden perheiden tukeminen edellyttää joustavampia tukimuotoja ja parempaa yhteistyötä palvelujen välillä.
Hyvinvointialueiden tulee vastata näihin tarpeisiin. SDP:n tulee puolustaa perheiden oikeutta saada apua ajoissa ja ilman byrokratian labyrinttia.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry esittää, että
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ottaa tavoitteekseen vahvistaa hyvinvointialueilla nepsy-lasten ja -nuorten hoitopolkuja sekä perheiden tukea seuraavin toimenpitein:
1. Selkeä ja yhtenäinen nepsy-hoitopolku kaikille hyvinvointialueille. Jokaisella hyvinvointialueella laaditaan ja toimeenpannaan yhtenäinen hoitopolku neurokirjon lasten ja nuorten tukemiseksi. Hoitopolku kattaa neuvolan, kouluterveydenhuollon, perhekeskukset, terapiapalvelut ja erikoissairaanhoidon.
2. Monialainen ja matalan kynnyksen tuki perheille. Perheiden tueksi kehitetään yhden yhteyspisteen (“yhden luukun”) palvelumalli, josta apua saa ilman lähetteitä. Matalan kynnyksen nepsy-palveluissa tulee olla mukana sosiaali-, terveys- ja kasvatuksen ammattilaisia.
3. Omaishoidon tuen kehittäminen nepsy-perheiden tarpeisiin. Omaishoidon tuen kriteerit uudistetaan siten, että ne tunnistavat psyykkisen ja ohjauksellisen hoivavastuun, eivät vain fyysistä hoivaa. Käyttöön otetaan välimuotoisia tukimuotoja, kuten osa-aikainen tai väliaikainen omaishoidon tuki kriisi- ja kuntoutusvaiheissa. Tuki mahdollistaa vanhempien joustavan työssäkäynnin ja perheiden jaksamisen.
4. Moniammatillinen yhteistyö ja osaamisen vahvistaminen. Hyvinvointialueet velvoitetaan varmistamaan, että kaikilla perheiden kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on riittävä koulutus ja osaaminen neurokirjon lasten tukemisesta. Kehitetään alueellisia nepsy-osaamiskeskuksia, jotka tukevat ammattilaisia ja perheitä.
5. Perheiden äänen ja kokemustiedon mukaan ottaminen kehittämistyöhön. Perheiden, vanhempien ja nuorten omia kokemuksia hyödynnetään palvelujen arvioinnissa ja suunnittelussa. Järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden roolia vahvistetaan osana palveluketjujen kehittämistä.
Nepsy-lasten ja -nuorten tukeminen on tulevaisuusinvestointi. Oikea-aikainen ja joustava tuki vahvistaa lasten hyvinvointia, vanhempien jaksamista ja ehkäisee syrjäytymistä.