Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään, että tahattomasti lapsettomia tuetaan eri tavoin ja sijaissynnytyksestä tulee säätää Suomessa. Sijaissynnytys mahdollistaa perheellistymisen muun muassa ilman kohtua syntyneille tai kohdun menettäneille, itsellisille miehille, miespareille, transtaustaisille ja toistuvia keskenmenoja kokeville. Nykyinen hedelmöityshoitolaki kieltää hoidot, joiden seurauksena syntynyt lapsi annetaan adoptoitavaksi, minkä vuoksi sijaissynnytysjärjestelyt eivät ole Suomessa mahdollisia.
Vakavin ongelma tällä hetkellä sijaissynyntysjärjestelyssä on sääntelyn puute. SDP edistää yhdenvertaisten lapsitoiveiden toteutumista. On perusteltua, että sijaissynnytysjärjestelyjen yhdenvertaista lainsäädäntöä sekä palvelujärjestelmän tukea edistetään ja lapsettomuus- ja hedelmöityshoitojen määrärahoja nostetaan ja lähipalveluperiaatteeseen kiinnitetään huomiota. Lähipalveluperiaatetteen lisäksi on erityisen tärkeä huolehtia osaavan, ammattitaitoisen ja pysyvän henkilökunnan saatavuutta lapsettomuus- ja hedelmöityshoidoissa koko Suomessa.
Adoptiojärjestelmässä on huomattava, että Haagin sopimus säätelee asiaa ja kyseessä on kansainvälinen laki. Adoptiomailla on omat lainsäädännöt, joihin Suomi ei voi vaikuttaa. Adoptioprosessissa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu ja pysyvä adoptio. Haagin sopimuksen sallimissa rajoissa on syytä saada selvityksiin erityisesti selkeämpi vastuunjako ja parempi tiedonjako.
Muu yhteisö – Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf
Tahaton lapsettomuus koskettaa arvioiden mukaan noin 300 000 suomalaisia. Jokaisella on oikeus toivoa lasta riippumatta terveydentilasta, parisuhdetilanteesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta tai elämäntilanteesta. Yhdenvertainen mahdollisuus vanhemmuuteen on sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta tärkeä osa hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Sijaissynnytys mahdollistaa perheellistymisen muun muassa ilman kohtua syntyneille tai kohdun menettäneille, itsellisille miehille, miespareille, transtaustaisille ja toistuvia keskenmenoja kokeville. Nykyinen hedelmöityshoitolaki kieltää hoidot, joiden seurauksena syntynyt lapsi annetaan adoptoitavaksi, minkä vuoksi sijaissynnytysjärjestelyt eivät ole Suomessa mahdollisia. Epäviralliset ja ulkomailla tapahtuvat järjestelyt ovat kuitenkin tosiasia. Vuosittain kymmeniä suomalaisia perheellistyy ulkomailla toteutettujen sijaissynnytysten kautta, usein suurin taloudellisin ja juridisin kustannuksin. Suomeen tarvitaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaa ei-kaupallisen, eettisesti ja turvallisesti toteutetun sijaissynnytyksen, jossa suojellaan kaikkien osapuolten oikeuksia.
Hedelmöityshoitojen saatavuudessa ja yhdenvertaisuudessa on edelleen merkittäviä eroja. Julkisen sektorin palvelut ovat rajallisia ja yksityisten hoitojen kustannukset voivat nousta tuhansiin euroihin, mikä rajaa monia pois hoitojen piiristä. Hedelmöityshoitojen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla kaikille.
Myös adoptio on monille tahattomasti lapsettomille tärkeä ja toivottu vaihtoehto vanhemmuuteen, mutta prosessi on usein pitkä, raskas ja byrokraattinen. Adoptioprosessien sujuvoittaminen, tuen vahvistaminen ja kansainvälisen adoption eettisen ja juridisen varmuuden parantaminen ovat keskeisiä toimia lapsen ja vanhempien oikeuksien turvaamiseksi. On tärkeää, että kotimainen adoptio säilyy toimivana ja turvallisena vaihtoehtona, ja että kansainvälisen adoption sääntelyä ja palveluita kehitetään siten, että lapsen etu ja adoptiovanhempien tuki toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Kansainväliset adoptiot ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Syitä ovat muun muassa lähtömaiden omien lastensuojelujärjestelmien vahvistuminen sekä kansainväliset eettiset vaatimukset, jotka ovat tiukentuneet. Kehitys on sinänsä myönteistä. Kansainvälisten adoptioiden kustannukset ovat kuitenkin nousseet merkittävästi, mutta kustannusraportoinnit eivät aina ole yksiselitteisiä.
Viimeisimpänä havaintona perhemuodot ovat monimuotoistuneet, ja tämän myötä oikeudellinen vanhemmuus kahden huoltajan perinteisessä mallissa ei enää vastaa kaikilta osin perheiden todellisuutta. Suomessa oikeudellinen vanhemmuus määräytyy edelleen pitkälti perinteisten perhemallien kautta, mikä voi aiheuttaa epäselvyyksiä esimerkiksi uusperheissä, kumppanuusvanhemmuudessa, sateenkaariperheissä ja tilanteissa, joissa lapsi syntyy hedelmöityshoitojen avulla. Oikeudellisen vanhemmuuden selkiyttäminen ja laajentaminen tukee lapsen asemaa ja oikeuksia. Kun kaikkien lapsen tosiasiallisten vanhempien oikeusasema voidaan tunnistaa, se vähentää hallinnollisia ja oikeudellisia riskejä sekä turvaa lapsen arjen jatkuvuuden esimerkiksi huoltajuuden, koulunkäynnin ja terveydenhuollon näkökulmasta.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf esittää, että
SDP sitoutuu:
1) Edistämään ei-kaupallisen sijaissynnytyksen mahdollistamista.
2) Edistämään lapsettomuus- ja hedelmöityshoitojen määrärahojen nostoa sekä lähipalveluperiaatteen toteutumista hedelmöityshoidoissa.
3) Työskentelemään sujuvamman ja lapsen etua tukevan adoptiojärjestelmän puolesta. Kotimaisten adoptioiden osalta lyhennetään selvitys- ja käsittelyaikoja, jotka ovat nykyisellään pitkiä ja lisäävät prosessiin epävarmuutta, byrokratiaa ja perheiden kuormitusta. Selvitysten määräaikoihin tulee asettaa tiukemmat aikarajat ja selkeämpi vastuunjako viranomaisten kesken. Kansainvälisten adoptioiden osalta SDP edistää järjestelmän eettisyyttä ja läpinäkyvyyttä muun muassa kustannuksia kohtuullistamalla ja kustannusraportointia lisäämällä. Nykyiset korkeat hinnat eivät aina ole perusteltavissa, mikä lisää kansainvälisten adoptioiden eettisiä riskejä. Lisäksi esitetään, että SDP edistää yhdenvertaisia adoptio-oikeuksia sekä Suomessa että kansainvälisesti, muun muassa samaa sukupuolta olevien parien mahdollisuuksina toimia lapselle turvallisena perheenä.
4) Päivittämään tasa-arvolain ja vanhemmuuslain neutraalin vanhemmuuden tunnistamisella sekä kokonaisvaltaisella tarkastelulla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
5) Tukemaan oikeudellisen vanhemmuuden laajentamista vastaamaan monimuotoisia perheitä ja lasten tarpeita.