Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen käyttövaran kehittämisessä yhteisöllisessä asumisessa.
Aloitteissa esitetään säädettäväksi käyttövara myös yhteisöllisen asumisen asukkaille.
Puoluehallitus tunnistaa yhteisöllisen asumisen haasteet asiakkaan taloudellisesta näkökulmasta verrattuna ympärivuorokautiseen asumiseen. Nykyisellään hyvinvointialueet panostavat enemmän yhteisölliseen asumiseen, kun taas ympärivuorokautiseen asumiseen siirrytään asiakkaan ollessa entistä huonokuntoisempi. Tästä johtuen asumisen kesto ympärivuorokautisessa asumisessa lyhenee samalla, kun sen jonotusajat pitenevät.
Puoluehallituksen näkemyksen mukaan yhteisöllistä asumista ei tule kuitenkaan samaistaa liikaa ympärivuorokautiseen asumiseen, sillä molemmat palvelut ovat luotu eri tarkoituksiin.
Puoluehallitus yhtyy aloitteiden tavoitteisiin siitä, että myös yhteisöllisessä asumisessa ihmisten oikeus omiin käyttövaroihin on turvattava. Tähän liittyen on tarpeen korjata lainsäädäntöä vastaamaan paremmin pienituloisten palvelujen käyttäjien asemaa, jolloin asiakasmaksut eivät muodostu esteeksi palvelujen saavutettavuudelle, tai heikennä merkittävästi yhteisöllisen asumisen piirissä elävien ihmisten toimeentuloa.
Puoluehallitus edellyttää, että käyttövaran asettamisesta laaditaan selvitys ja valmistellaan tarpeelliset muutokset asiakasmaksulakiin. Samalla puoluehallitus esittää, että SDP edistää ympärivuorokautisen asumisen saatavuutta alueilla ja Helsingissä.
Hämeen Sosialidemokraatit ry – Janakkalan Sosialidemokraatit ry.
Yhteisöllinen asuminen on lisääntynyt ja on osin korvaamassa aiempaa palveluasumista ja jopa ympärivuorokautista asumista.
Yhteisöllisessä asumisessa ei ole kuitenkaan lailla turvattu ns. käyttövaraa eli oman rahan osuutta, mikä tulee jäädä pakollisten palvelun maksujen jälkeen asiakkaan käyttöön.
Tällainen käyttövara on ympärivuorokautisessa asumispalvelussa ja oli aiemmin olleessa palveluasumisessa.
Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaat maksavat erikseen vuokran ja vuokrasopimuksessa määritellyt asumismaksut sekä yhteisöllisen toiminnan maksun, kotihoidon maksut sekä ateriapalvelun ja muun kotona asumisen tukipalvelun maksut. Yhteisöllisestä asumisen maksut ovat usein kohtuuttoman suuret.
Yhteisöllisessä asumisessa asuvilla on usein ravintokuluja, isoja lääkekulujen omavastuuosuuksia, silmälasi- ja hammashoitomenoja ynnä muita menoja, jotka maksavat itse. Myös yhteisöllisessä asumisessa asuvan henkilön vaate- ja muut arkiseen elämään kuuluvat menot ovat usein suurempia kuin ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä olevilla.
Yhteisöllisessä asumisessa asuvat ovat usein ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaita parempikuntoisia toimintakyvyltään, jolloin myös kulutustarpeet ja -mahdollisuudet ovat suuremmat. On siis perusteltua, että yhteisöllisessä asumisessa määriteltäisiin ympärivuorokautista asumispalvelua korkeampi minimikäyttövara.
Käyttövaraksi voisi asettaa esimerkiksi toimeentulotuen perusosaa vastaava summa, koska asiakkailla on itse maksettavana myös ruokakulut.
Valtakunnallisesti ympärivuorokautista asumispalveluissa ollaan vähentämässä merkittävästi ja yhteisöllinen asuminen on puolestaan lisääntymässä.
Jotta tämän suunnitelman mukaan voidaan edetä ja jotta palvelu olisi kaikkien ulottuvissa tasavertaisesti, on välttämätöntä määritellä tälle asumismuodolle myös käyttövara. Tästä tulee säätää lailla. On myös huomioitava, että asumisratkaisut tulee aina määrittyä asiakkaan tarpeista lähtöisin eikä yhteisöllinen asuminen sovi kaikille asiakasryhmille.
Hämeen Sosialidemokraatit ry – Janakkalan Sosialidemokraatit ry. esittää, että
puolue edistää käyttövaran säätämistä yhteisölliseen asumiseen.
Hämeen Sosialidemokraatit ry – Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y.
Hyvinvointialueiden järjestämässä vanhustenhoidossa perinteisestä laitoshoidosta luovutaan kokonaan ja se korvataan palveluasumisella ja yhteisöllisellä asumisella.
Hyvinvointialue voi periä lyhytaikaisesta ympärivuorokautisesta palveluasumisesta ja perhehoidosta kohtuullisen maksun. Maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen, perhehoidon ja laitoshoidon asiakasmaksu kuukaudessa voi olla enintään 85 prosenttia asiakkaan nettotuloista, joista on tehty laissa säädetyt vähennykset.
Asiakkaalta ei saa periä mitään erillisiä maksuja asumista tukevista palveluista, kuten aterioista.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksua määrätessä asiakkaan tuloista vähennetään lisäksi asiakkaan palveluasumisesta aiheutuvat asumismenot sekä lääkekustannukset. Lääkekustannukset vähennetään myös perhehoidossa. Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jää käyttövara, joka on vuonna 2025 ympärivuokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaalle vähintään 182 euroa kuukaudessa ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaalle vähintään 122 euroa kuukaudessa.
Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä alentuneen toimintakyvyn tai kohonneen hoidon ja huolenpidon tarpeen vuoksi johtuen korkeasta iästä, sairaudesta, vammasta tai muusta vastaavasta syystä.
Yhteisöllisessä asumisessa asiakas maksaa asunnon vuokran ja joutuu ostamaan erikseen palvelut, kuten siivouksen ja ateriat. Hoitaja tai ohjaaja on paikalla yleensä vain päiväsaikaan.
Vaikka yhteisölliseen asumiseen voi hakea Kelan eläkkeensaajan asumistukea ja hoitotukea, niin elämisen kalleus voi yllättää. Hyvinvointialueet pyrkivät vähentämään laitosasumisen ja pitkäaikaisen palveluasumisen asiakkaita ja osoittamaan heitä yhteisölliseen asumiseen, jolloin maksuja määrättäessä asiakkaalle ei tarvitse jättää käyttövaraa. Tällainen käyttövara olisi kuitenkin tarpeen myös yhteisöllisen asumisen asiakkailla.
Hämeen Sosialidemokraatit ry – Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että
SDP ryhtyy toimenpiteisiin, jotta yhteisölliseen asumiseen saadaan asiakkaille käyttövara samaan tapaan kuin pitkäaikaisessa palveluasumisessa.
Taru Salovaara, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Suur-Leppävaaran Demarit ry
Yhteisöllinen asuminen on viime vuosina yleistynyt uusi palveluasumisen muoto ikääntyville. Se on tarkoitettu heille, jotka eivät pärjää enää yksin kotona, mutta eivät hyvinvointialueiden kriteerien mukaan tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Käytännössä asiakkailla on oma asunto sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisiin tiloihin.
Toisin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, yhteisöllisessä asumisessa ei ole lakisääteistä käyttövaraa, joka asiakkaalle on jäätävä henkilökohtaisiin tarpeisiin. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jäävä käyttövara on 15 % asiakkaan nettotuloista tai vähintään 182 euroa (2025).
Parhaimmillaan yhteisöllinen asuminen on hyvä vaihto silloin, kun sen piiriin pääsee riittävän varhaisessa vaiheessa toimintakyvyn ollessa vielä kohtuullisella tasolla. Riskinä on kuitenkin se, että yhteisöllistä asumista lisätään säästöjen aikaansaamiseksi.
Yhteisöllisen asumisen tuottaminen on ympärivuorokautista palveluasumista edullisempaa, sillä asiakkaat maksavat erikseen hoidosta ja erilaisista palveluista, kuten säännöllisestä kotihoidosta, ateriapaketista, siivouksesta ja pyykinpesusta.
Jotta yhteisöllisen asumisen asiakkailla jäisi rahaa myös välttämättömiin henkilökohtaisiin tarpeisiin, käyttövara tulisi kirjata asiakasmaksulakiin, kuten ympärivuorokautisessa asumisessakin. Osa hyvinvointialueista toimii näin ilman lakisääteistä velvoitettakin, mutta hyvinvointialueiden ollessa keskenään hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa, tämä ajaa ikääntyneet eri alueilla keskenään eriarvoiseen asemaan.
Taru Salovaara, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Suur-Leppävaaran Demarit ry esittää, että
SDP edistää yhteisöllisen asumisen käyttövaran säätämistä lakiin ympärivuorokautisen palveluasumisen tavoin.