Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään, että opiskelijaviisumiprosessiin sisällytetään luottamuksellinen ja ei-syrjivä päihdehistoriakartoitus, vahvistetaan oppilaitosten, kuntien ja opiskelijaterveydenhuollon varhaisen tuen rakenteita, toteutetaan valtakunnallinen monikielinen päihdekasvatuskampanja sekä vahvistetaan kunnallisten lasten ja nuorten lautakuntien roolia myös kansainvälisten nuorten ennaltaehkäisevässä työssä. Aloitteen esitykset ovat pääasiassa kannatettavia.
Puoluehallitus suhtautuu kuitenkin kriittisesti ulkomaisten opiskelijoiden pakollista päihde- tai huumehistorian selvittämistä maahantulon ehtona. Puoluehallitus painottaa yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja ennaltaehkäisevää tukea koko opiskelijaväestölle. Puuttuminen ongelmiin tulee kohdentaa palveluiden vahvistamiseen ja tiedolla johtamiseen, ei maahantulon kynnyksen nostamiseen yksittäistä ryhmää kohtaan.
Pakollinen päihdehistoriakartoitus vain ulkomaisille opiskelijoille olisi herkästi leimaava ja syrjivä toimenpide, joka asettaisi heidät eri asemaan kuin suomalaiset opiskelijat, vaikka päihdeongelmat koskettavat kaikkia taustoja. Lisäksi terveys- ja päihdetiedot ovat hyvin arkaluonteisia, ja niiden keräämiseen maahantulon ehtona liittyy myös yksityisyydensuojan ja tietosuojan periaatteellisia ongelmia sekä riski, että apua tarvitsevat alkavat vältellä viranomaiskontakteja. Lisäksi riski, että yksittäinen huumekokeilu tai menneisyyden huumeongelma muodostuu esteeksi maahanpääsylle, on mahdollinen. Puoluehallitus ei näe oikeudenmukaisena rankaista opiskelijoita menneisyyden virheistä. Puoluehallitus korostaa päihdekasvatuksen ja riittävän tuen saatavuuden ja saavutettavuuden kehittämistä opiskelijoiden palveluissa.
Sen sijaan muut esitetyt toimenpiteet ovat kannatettavia. Puoluehallitus korostaa, että opiskelijaterveydenhuoltoa, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä varhaisen tuen rakenteita tulee vahvistaa niin, että ne ovat aidosti saavutettavissa myös kansainvälisille opiskelijoille useilla kielillä. Lisäksi korkeakouluissa tulee kehittää valtakunnallista, monikielistä ehkäisevää päihdetyötä, kuten kampanjoita, vertaistukea ja matalan kynnyksen neuvontaa, yhteistyössä oppilaitosten, kuntien ja opiskelijajärjestöjen kanssa siten, että ulkomaiset opiskelijat voivat olla tässä yksi keskeinen kohderyhmä. Toimien perustaksi voitaisiin panostaa tutkittuun tietoon tuottamalla säännöllistä, anonyymia seurantatietoa päihteiden käytöstä ja hyvinvoinnista myös kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa, jotta palvelut ja toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein ilman yksilöiviä tai maahantuloon sidottuja seulontoja.
Puoluehallitus siis pitää esityksen tavoitetta nuorten hyvinvoinnin turvaamista ja päihdehaittojen vähentämistä erittäin tärkeänä ja kannatettava. Samalla se katsoo, että pakollinen päihdehistorian selvittäminen vain ulkomaisille opiskelijoille maahantulon yhteydessä ei ole oikeasuhtainen, yhdenvertainen eikä tarkoituksenmukainen keino tavoitteen saavuttamiseksi.
Puoluehallitus pitää tärkeänä vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäistä päihdehaittoja parantamalla opiskelijaterveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta sekä ehkäisevää päihdetyötä opiskelijoiden palveluissa.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry
Suomeen saapuu vuosittain tuhansia ulkolaisia opiskelijoita, joista moni on nuori aikuinen ja siten ikäryhmässä, jossa päihteiden kokeilu ja käyttö ovat yleisiä. Tällä hetkellä Suomen ulkomaanedustustot tai Maahanmuuttovirasto eivät tarkista järjestelmällisesti opiskelijaviisumihakemusten yhteydessä hakijan päihdehistoriaa. Vaikka terveystodistuksia voidaan vaatia, huumausaineiden käyttötausta ei kuulu vakiintuneisiin tarkastelukäytäntöihin.
Käytännön kokemusten ja nuorisotyön näkökulmasta on havaittavissa, että osa opiskelijoista jatkaa päihteiden käyttöä Suomessa ja saattaa ajautua huumausainekauppaan tai sen lieveilmiöihin. Tämä kasvattaa riskiä nuorten hyvinvoinnille, turvallisuudelle ja yhteiskunnalliselle eheydelle. Lisäksi päihteiden saatavuus voi houkutella mukaan myös sellaisia nuoria, joilla ei aiemmin ole ollut yhteyttä huumeisiin. Näin huumemarkkinat kasvavat ja ongelmat syvenevät. Vuonna 2023 Suomessa kuoli huumeisiin 310 ihmistä, joista 91 oli alle 25-vuotiaita. Yliannostus on nyt yleisin nuorten kuolemaan johtava tapaturma. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa päihteiden käyttö on yleistä, mutta kansainvälisistä opiskelijoista ei ole kattavaa tilastotietoa. Tämä on merkittävä puute ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta.
Ehdotus:
SDP:n tulee edistää seuraavia toimia:
1. Ulkoministeriön ja Maahanmuuttoviraston käytäntöjen arviointi: Selvitetään mahdollisuus sisällyttää opiskelijaviisumiprosessiin luottamuksellinen ja ei-syrjivä päihdehistoriakartoitus, jonka tarkoituksena on tarjota tukea, ei sulkea ketään ulos.
2. Yhteistyö oppilaitosten ja kuntien kanssa: Vahvistetaan varhaisen tuen ja ohjauksen rakenteita, erityisesti opiskelijaterveydenhuollossa ja nuorisotyössä, myös kansainvälisille opiskelijoille.
3. Tietoisuuden lisääminen: Kehitetään valtakunnallinen kampanja, joka tukee nuorten päihteettömyyttä ja tarjoaa matalan kynnyksen apua opiskelijoille eri kielillä.
4. Lasten ja nuorten lautakuntien roolin vahvistaminen: Varmistetaan, että kunnalliset lautakunnat voivat osallistua ennaltaehkäisevän työn suunnitteluun ja toteutukseen myös kansainvälisten nuorten osalta.
Tavoitteena ei ole rajoittaa opiskelumahdollisuuksia, vaan turvata nuorten hyvinvointi, ehkäistä päihdeongelmia ja vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry esittää, että
ulkomaisille opiskelijoille tulee tehdä ennaltaehkäisevä päihdehistorian kartoitus maahantulon yhteydessä.