Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta ja esittää poliittisessa ohjelmassaan keskeiset näkemykset asuntopoliittisista puolueentavoitteista. Puoluekokous ei yhdy erillisen ohjelman laatimiseen.
Aloitteessa ehdotetaan pitkän tähtäyksen vision laatimista oikeudenmukaisesta asuntopolitiikasta. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan, että SDP sisällyttäisi hallitusohjelmatavoitteisiinsa asiantuntijoiden valmisteleman yksityiskohtaisen asuntopoliittisen ohjelman. Edelleen aloitteessa ehdotetaan, että SDP:n asuntopoliittisen ohjelman tavoite on varmistaa, että alueiden eriarvoistuminen kaupungeissa ei lisäänny.
SDP yhtyy aloitteessa esitettyihin näkemyksiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen epäonnistuneesta asuntopolitiikasta ja niiden vaikutuksista.
Aloitteessa viitataan yksityiskohtaiseen, asiantuntijoiden laatimaan asuntopoliittiseen ohjelmaan KOTI 2075. SDP:ssä on tehty periaatepäätös erillisten ohjelmien tekemisestä siinä kohtaa, kun ensimmäinen poliittinen ohjelma on hyväksytty vuonna 2020. SDP esittää poliittisessa ohjelmassaan keskeiset näkemykset asuntopoliittisista tavoitteistaan.
SDP pitää erittäin tärkeänä, että kunnallisin päätöksin ehkäistään kaupunkialueiden sisäistä eriarvoistumista ja että myös pienituloisille ihmisille riittää hyviä asuntoja hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden ääreltä. Tämä pitkälti kuntien elinvoiman kehittämistä. SDP pitää tärkeänä, että seuraava hallitus käynnistää uudelleen lähiöohjelman, jolla tuetaan kuntien työtä eriarvoistumisen torjunnassa.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
Taustaa: valtion asuntopolitiikka on nyt raunioina
– Orpon hallitus on lakkauttanut Asuntorahaston (ARA), jonka varallisuus on siirretty valtion yleiskatteiseen budjettiin ja hallinnon miniorganisaatio ympäristöministeriöön
– Orpon hallitus on lakkauttanut myös asumisoikeusasuntojärjestelmän
– Myös kuntatasolla, esimerkiksi Helsingissä markkinauskoinen enemmistö lakkautti HITAS-järjestelmän, jolla rakennutettiin kaupungin vuokratonteille asuntoja urakoitsijan minimikatteella. HITASin korvaavaksi järjestelmäksi esitetty ”Vuokralla omaksi” -malli on jo toisaalla osoittautunut konkurssikypsäksi.
Seurausvaikutukset kasvavilla kaupunkiseuduilla
– Pelkästään Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Turussa yhteenlaskettu karkea kasvuennuste vuoteen 2050 mennessä on 400 000 asukkaan suuruusluokkaa. Uusien asuntojen tarve ei lopu, vaikka olemassaolevia rakennuksia samalla muutettaisiin asumiskäyttöön. Kasvavilla kaupungeilla ei kuitenkaan ole jatkossa mitään valtion antamia välineitä oikeudenmukaisen asuntopolitiikan tukemiseen.
– Kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon rahoitukseen ei vuonna 2028 ole enää varattu senttiäkään julkista rahaa. ARA-tuotanto loppuu.
– Markkinat ratkaisevat vain niiden asumiskysymyksiä, joilla on varaa omistusasuntoon tai kovan rahan vuokra-asuntoon. Markkinoiden ratkaisu 2000-luvun alussa oli, että kiinteistösijoittajat investoivat pienten vuokra-asuntojen massatuotantoon niin kauan kuin raha oli poikkeuksellisen halpaa.
– Puuttuvaa asuntopolitiikkaa ei voi korvata sosiaalipolitiikalla. On suuri riski, että kaupunkiseutujen sisäinen segregaatio saa vauhtia: hyvin toimeentulevat asuvat yhtäällä, huono-osaisemmat toisaalla, alueilla, joissa huonot tai puuttuvat liikenneyhteydet ja palvelut pitävät tonttihinnat matalina.
– ARAn laatuohjauksen loppumisen myötä ei ole enää mitään tahoa, joka määrittelisi hyvän asumisen minimiraamit. Markkinat määrittelevät oman minimitasonsa etenkin kovan rahan vuokra-asuntotuotannossa.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry esittää, että
– SDP:n puolueohjelmaan ja samalla kuntapäättäjien ohjenuoraksi kootaan pitkän tähtäyksen visio oikeudenmukaisesta asuntopolitiikasta ja sen vaatimista välineistä.
– SDP sisällyttää hallitusohjelmatavoitteisiinsa asiantuntijoiden valmisteleman yksityiskohtaisen asuntopoliittisen ohjelman KOTI 2075, joka sisältää myös kestävän rahoitusmallin.
– SDP:n asuntopoliittisen ohjelman tavoite on varmistaa, että kasvavien kaupunkialueiden sisäinen eriarvoistuminen ei lisäänny ja että myös pienituloisille ihmisille riittää hyviä asuntoja hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden ulottuvilla.