Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta toteaa aloitteessa nostettavan esille monia tärkeitä näkökulmia työperäisestä maahanmuutosta ja kotoutumisen merkityksestä.
SDP:n on edistettävä kestävää, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työperäisen maahanmuuton politiikkaa. Työperäistä maahanmuuttoa tullaan tarvitsemaan, koska Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja työikäisen väestön määrä laskee. Opetushallituksen ennakoinnin mukaan työvoiman poistuman korvaamiseen ja uusiin työpaikkoihin tarvitaan 1,25-1,37 miljoonaa työntekijää vuosina 2020-2040. Tuleva työvoima nuorten ikäluokasta tai syntyvyyden saaminen nousuun ei kuitenkaan riitä korjaamaan työikäisen väestön määrän vähenemistä. Työperäinen maahanmuutto on yksi keinoista, joilla osaavan työvoiman tarpeeseen voidaan vastata.
Kansainvälisistä osaajista käydään kilpailua monien länsimaiden kesken. Vetovoiman kasvattamisen lisäksi myös pitovoimaa, eli kansainvälisten osaajien Suomeen jäämistä, on vahvistettava. Pitovoiman lujittaminen edellyttää muun muassa osaajien ja heidän perheenjäsentensä tarvitsemien palveluiden saatavuudesta huolehtimista. Suomen maakuva ja sujuvat lupaprosessit ovat puolestaan keskeisiä tekijöitä vetovoiman rakentamisessa. Poikkihallinnollinen Talent Boost -ohjelma on toiminut eri hallituskausille työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon liittyvien toimenpiteiden ja tavoitteiden kokoajana, ja tätä työtä on tarpeen jatkaa.
Maahanmuuton pisteytysmalleista on puhuttu viime vuosina paljon ja Suomessakin erilaiset tahot ovat esittäneet omia pisteytysmallejaan. Maailmalla Kanadan pisteytysmalli lienee tunnetuin, mutta myös muissa valtioissa on vastaavia järjestelmiä käytössä. Orpon hallitus on tekemässä selvitystä työperusteisen maahanmuuton malleista ja erityisesti pisteytysmalleista, jonka arvioidaan valmistuvan kevääseen 2026 mennessä. Pisteytysmalleja on kannatettavaa selvittää, jotta voidaan saada selville, soveltuisiko malli myös Suomeen ja minkälaisilla ehdoilla.
Saatavuusharkinnan säilyttäminen on joka tapauksessa tärkeää, sillä se auttaa arvioimaan työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista ja suuntamaan työperäistä maahanmuuttoa sinne, missä sille on tarvetta.
Suomen on kannattavaa tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa osaajatarpeisiin vastaamiseksi. Monessa muussakin EU-maassa kärsitään samoista väestön kehityksellisistä haasteista. Keskinäisen kilpailun sijasta voimavarat pitäisi suunnata yhdessä toimimiseen. EU:n Talent Pool -ohjelma on esimerkki aloitteesta, jonka tavoitteet ja sisältö ovat pääasiallisesti hyviä. Suomi on osallistumassa EU:n Talent Pool –pilottiin, josta saatavien kokemusten perusteella ohjelmaan osallistumisesta voidaan päättää pysyvämmin.
Työperäisen maahanmuuton kestävyyden varmistaminen edellyttää työperäisen hyväksikäytön nykyistä tehokkaampaa torjuntaa. Ilmi tulleet hyväksikäyttötapaukset osoittavat työperäisen hyväksikäytön olevan Suomessa yleistä ja Suomeen pesiytyneen työntekijöiden hyväksikäyttöön pohjautuvaa liiketoimintaa. Liian moni tapaus jää kuitenkin edelleen piiloon, ja hyväksikäyttö on liian kannattavaa matalan kiinnijäämisriskin ja pienten rangaistusten vuoksi. Hyväksikäytön torjumiseksi pitäisi ottaa käyttöön laajempi keinovalikoima, jolla pystyttäisiin puuttumaan ja estämään työperäistä hyväksikäyttöä.
Kotoutuminen on jokaisen maahanmuuttajan oikeus ja velvollisuus. Aktiivisilla ja riittävästi resursoiduilla kotoutumispalveluilla tuetaan maahanmuuttajien Suomeen asettumista ja integroitumista osaksi yhteiskuntaa. Kotoutuminen on olennainen osa onnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Tavoitteena on kielen oppiminen ja mahdollisimman nopea työllistyminen tai opintoihin suuntaaminen. Työnantajien vastuuta työperusteisesti maahan muuttaneiden kielen oppimisesta ja kotoutumisesta on vahvistettava.
Lapset sekä työn ja perheen yhteensovittaminen ovat usein syynä, mikä saa kansainväliset osaajat jäämään Suomeen. Perhe on tärkeä tekijä myös ihmisen kotoutumisessa, ja perheen yhdessä oloa onkin syytä tukea.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
Suomi tarvitsee ennakoivaa, inhimillistä ja turvallista maahanmuuttopolitiikkaa, joka vastaa väestön ikääntymisen, työvoimapulan ja talouden rakennemuutoksen haasteisiin. Työperäinen maahanmuutto on keskeinen osa ratkaisua, mutta sen tulee olla osa laajempaa kokonaisuutta, joka huomioi myös perheenyhdistämisen ja kotoutumisen tukemisen.
Yhteiskuntapoliittinen sosialidemokraattinen yhdistys ry YPSY esittää puoluekokoukselle, että SDP:n tulee edistää aktiivista ja kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka perustuu seuraaviin periaatteisiin:
1. Työperäisen maahanmuuton vahvistaminen
Suomi tarvitsee pitkäjänteistä strategiaa, joka houkuttelee osaajia eri aloilta ja eri puolilta maailmaa. SDP:n tulee tukea toimia, jotka sujuvoittavat oleskelulupaprosesseja, vahvistavat työnantajien neuvontaa ja lisäävät yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen, oppilaitosten ja viranomaisten välillä. Lisäksi tulee selvittää Kanadan mallin mukaisen pisteytysjärjestelmän käyttöönotto Suomessa, räätälöitynä suomalaisen työelämän tarpeisiin. Pisteytysjärjestelmä voisi tukea kohdennetumpaa ja ennakoivampaa työperäistä maahanmuuttoa sekä parantaa lupakäsittelyn läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta.
Kanadan pisteytysmalli perustuu järjestelmään, jossa maahanmuuttajaehdokkaita arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella, kuten koulutuksen, työkokemuksen, kielitaidon, iän ja työllistymismahdollisuuksien mukaan. Hakijat saavat näistä tekijöistä pisteitä, ja korkeimman pistemäärän saavuttaneet kutsutaan hakemaan oleskelulupaa. Mallin etuna on sen läpinäkyvyys, ennakoitavuus ja kohdennettavuus – se mahdollistaa työvoiman tarpeisiin vastaavan maahanmuuton hallitusti ja tehokkaasti. Räätälöitynä Suomen oloihin vastaava pisteytysjärjestelmä voisi tukea osaajapulaa helpottavia ratkaisuja ja parantaa maahanmuuttopolitiikan vaikuttavuutta.
2. Perhesideperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen
Perheenyhdistämisen esteitä tulee purkaa ja lupaprosesseja yksinkertaistaa siten, että perhe-elämän oikeus toteutuu ja kotoutuminen vahvistuu. Perheiden yhtenäisyys tukee työssäkäyvien maahanmuuttajien pysyvyyttä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.
3. Turvallinen ja hallittu maahanmuutto
SDP:n maahanmuuttopolitiikan tulee olla sekä avoin että vastuullinen. Maahanmuuton lieveilmiöitä, kuten hyväksikäyttöä, harmaata taloutta ja ihmiskauppaa, tulee ehkäistä määrätietoisesti. Tämä edellyttää viranomaisten välistä yhteistyötä, valvonnan tehostamista sekä työntekijöiden oikeuksien vahvistamista.
4. Panostus EU:n ja kansallisiin osaajaohjelmiin
SDP:n tulee aktiivisesti edistää Suomen osallistumista EU:n Talent Pool -ohjelmaan ja vahvistaa kansallista Talent Boost -toimintaohjelmaa. Näiden kautta Suomi voi houkutella kansainvälisiä osaajia, parantaa kansainvälistä näkyvyyttään ja tukea alueellista elinvoimaa.
5. Kotoutumisen vahvistaminen maahanmuuttopolitiikan ytimessä
Kotoutuminen on onnistuneen maahanmuuttopolitiikan tärkein väline. Erityisesti kielenopetuksen saatavuus ja laatu ovat keskeisiä tekijöitä maahanmuuttajien työllistymisessä ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kielenopetuksen ei tule olla resursseista kiinni, vaan jokaiselle maahanmuuttajalle on taattava mahdollisuus osallistua laadukkaaseen ja tarpeita vastaavaan opetukseen. Lisäksi työnantajille tulee asettaa velvoitteita tukea työntekijöidensä kotoutumista ja kielenoppimista, esimerkiksi työajalla järjestettävän kielikoulutuksen tai siihen kannustavien tukimuotojen kautta. Vahva kotoutuminen lisää yhteiskunnallista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee turvallista, eheää yhteiskuntaa.
Yhteenvetona:
SDP:n tulee profiloitua puolueena, joka edistää aktiivista, vastuullista ja inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa. Työperäisen maahanmuuton kehittäminen ja perheenyhdistämisen sujuvoittaminen ovat osa samaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen taloutta, yhteiskunnallista eheyttä ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry esittää, että
SDP ryhtyy valmistelemaan poliittista ohjelmalinjausta aktiivisen ja kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti, ja että osana tätä työtä selvitetään Kanadan mallin mukaisen pisteytysjärjestelmän soveltuvuus Suomen oloihin.