Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta pitää tärkeänä, että maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita kehitetään yhdenvertaisesti ja tarpeisiin pohjautuen.
Maahanmuuttajilta pitää edellyttää omaa vastuuta kotoutumisesta, mutta kotoutumisen onnistumiseksi on tarjottava tehokkaita kotoutumista edistäviä palveluita. Marinin hallitus teki kotoutumispalveluihin kokonaisuudistuksen, jonka tarkoituksena oli vahvistaa maahanmuuttajien työllisyyttä, työllistymisvalmiuksia, kielitaitoa ja osallisuutta yhteiskuntaan. Uudistuksen yhteydessä vahvistettiin kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisestä.
Uudistus astui voimaan tammikuun 2025 alussa, mutta alun perin suunniteltua ja hyväksyttyä lakia heikompana. Orpon hallitus on tehnyt kotoutumiseen muutoksia ja leikkauksia, jotka ovat heikentäneet kotoutumisen tukea ja edellytyksiä saavuttaa alkuperäiset uudistuksen tavoitteet. Muutokset eivät myöskään ole pitäneet sisällään sellaisia uudistuksia, jotka todellisuudessa veisivät järjestelmää eteenpäin.
Esimerkiksi laskennallisen kotoutumiskorvaukseen tehty leikkaus on johtanut kunnat pattitilanteeseen, jossa ne ovat joutuneet valitsemaan, järjestetäänkö kotoutumista tukevia palveluita ja ohjausta aiempaa vähemmän vai katetaanko korvausten vähentyminen muualta kunnan menoista. Tämä voi eriyttää kuntien kotoutumispalveluita.
Kunnissa tulisi olla kotoutumista tukevia palveluita ja ohjausta yhtäläisesti tarjolla, jotta kotoutumisen onnistuminen ei riippuisi siitä, mihin kuntaan maahanmuuttaja muuttaa. Samalla kuntien saamaa tietoa alueelleen saapuvista maahanmuuttajista on lisättävä, jotta kaikille heille voitaisiin tarjota tietoa kunnassa olevista palveluista eikä kotoutumispalveluiden piiriin pääsy jäisi kiinni maahanmuuttajan omasta aktiivisuudesta. Työn perässä maahanmuuttaville tulee säätää oikeus kotoutumispalveluihin ja luoda heidän tarpeisiinsa sopivia palvelukokonaisuuksia.
Kotoutumispalveluita tulisi järjestää myös siten, että niihin osallistuminen on mahdollisimman matalan kynnyksen takana. Kotona lasta hoitavien vanhempien ja erityisesti maahanmuuttajanaisten palveluihin osallistumista voidaan tukea järjestämällä niitä lasten päivähoidon ja koulunkäynnin yhteyteen.
Kotoutumista ja kotoutumispalveluiden laatua on tärkeä seurata ja lisätä toimivia mittareita luotettavan tiedon tuottamiseksi.
Kotimaisten kielten osaaminen on keskeinen osa yhteiskuntaan kiinnittymistä. Työperäisesti saapuvien maahanmuuttajien kohdalla on vahvistettava työnantajien roolia kotoutumisessa ja kielen oppimisessa. Työperäiset maahanmuuttajat saapuvat erilaisiin työtehtäviin ja on tärkeää pystyä yhdistämään kielen opinnot töiden kanssa. Myös englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa on lisättävä suomen kielen opetuksen tarjontaa ja osuutta. Suomen kielen osaaminen parantaa ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen valmistumisen jälkeen. Myös työttömäksi jäävän työperäisen maahanmuuttajan on helpompi löytää uusia töitä, jos hän osaa suomea.
Työyhteisöjen monimuotoisuudella on monia hyötyjä, mutta sitä pitää osata johtaa siten, että hyöty saadaan otettua käyttöön. Marinin hallituskaudella aloitettiin Työelämän monimuotoisuusohjelma, joka sisälsi muun muassa viestintäkampanjoita ja hyvien käytäntöjen levittämistä julkisella sektorilla ja järjestöissä. Tämänkaltaiset ohjelmat voivat auttaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistymisessä, kun ne lisäävät ymmärrystä monimuotoisuuden hyödyistä, vähentävät syrjintää ja tuovat saataville konkreettisia keinoja monimuotoisuuden edistämiseen.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry
Kotoutuminen on koko yhteiskunnan ja jokaisen perheen yhteinen prosessi, joka vaikuttaa laajasti yhteiskunnan hyvinvointiin, turvallisuuteen ja taloudelliseen kestävyyteen. Tällä hetkellä kotoutumisen toteutus Suomessa on kuitenkin liian hajanaista ja epätasa-arvoista: eri kunnissa on hyvin erilaisia käytäntöjä, resursseja ja palveluita.
Nykyjärjestelmän merkittävä ongelma on se, että kunnat eivät saa tietoa kaikista alueelleen muuttaneista maahanmuuttajista. Tieto välittyy pääsääntöisesti vain työttömistä työnhakijoista, jolloin suuri osa kotoutumisen tarpeessa olevista kuten työssäkäyvät, opiskelijat, perheiden mukana muuttavat ja kotiäidit, jäävät kokonaan kotoutumispalveluiden ulkopuolelle. Tämä johtaa siihen, että kotoutumisen tuki ei kohdistu kaikille, jotka sitä tarvitsisivat.
Lisäksi kotoutumisen arviointi ja seuranta eivät tällä hetkellä ole riittävän systemaattisia. Kotoutumista tulisi arvioida säännöllisesti ja tukea lisättävä silloin, kun edistymistä ei tapahdu. On tärkeää, että kotoutumisen tavoitteet, palvelut ja mittarit olisivat standardoidut ja rakenteellisesti selkeät kaikissa kunnissa, kuitenkin yksilölliset tarpeet huomioiden.
Erityisesti äitien ja kotiin jäävien vanhempien tukeminen on ratkaisevaa koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Ilman yhteyttä yhteiskuntaan kotona olo voi johtaa eristäytymiseen, syrjäytymiseen ja lasten heikompaan integroitumiseen.
Onnistunut kotoutuminen on investointi tulevaisuuteen. Tällä hetkellä monen suomalaisen kunnan väestönkasvu ja työvoiman lisääntyminen perustuvat pitkälti maahanmuuttajiin. Siksi kotoutumiseen panostaminen on sekä taloudellisesti että inhimillisesti välttämätöntä. Kun vanhemmat oppivat kieltä ja pääsevät työelämään, lapset integroituvat koulutukseen ja yhteiskuntaan paremmin ja yhteisöllisyys vahvistuu.
Kotoutuminen ei kuitenkaan tapahdu yksin. Kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset kohtaamiset ovat tärkeitä luottamuksen ja osallisuuden rakentamisessa. Samoin viranomaisten ja yhteisöjen välinen yhteistyö on keskeistä turvallisuuden tunteen ja luottamuksen lisäämiseksi.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry esittää, että
puolue edistää perhekokonaisuuden huomioivaa ja rakenteellisesti yhtenäistä kotoutumismallia, jossa:
1. Parannetaan kuntien tiedonsaantia kaikista alueelle muuttaneista maahanmuuttajista lisäämällä yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja viranomaisten välillä, jotta kukaan ei jää kotoutumisen ulkopuolelle.
2. Luodaan valtakunnallinen, strukturoitu kotoutumismalli, joka takaa yhdenvertaiset palvelut ja tuen kaikissa kunnissa.
3. Edistetään kaikkien kotoutuvien perheiden lasten varhaiskasvatukseen osallistumista, jotta vanhemmat voivat osallistua kielikoulutukseen, työhön tai opintoihin.
4. Edistetään työpaikkakielikoulutusta ja integroidaan kielen oppiminen osaksi työtä, työharjoitteluja, oppisopimuksia ja palkkatuettua työtä.
5. Edistetään perheystävällisiä kotoutumiskoulutuksia, esimerkiksi osa-aikaisina, moduuleina tai etämuotoisina, yhdistäen samalla lasten päivähoitopalvelut.
6. Tuetaan työnantajia palkkaamaan kotoutumiskoulutuksessa olevia vanhempia ja tarjotaan työnantajille koulutusta monimuotoisen työyhteisön johtamiseen.
7. Edistetään vammaisten ja mielenterveyshaasteista kärsivien maahanmuuttajien kotoutumista varmistamalla palveluiden esteettömyys, kulttuurisensitiivisyys ja yksilöllinen tuki.
8. Edistetään kotoutumisen arvioinnin ja mittareiden kehittämistä (työllistyminen, kielitaito, koulutus ja osallisuus) sekä vahvistetaan seurantaa erityisryhmät huomioiden.