Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta pitää siinä nostettuja teemoja tärkeinä.
Aloitteessa esitetään Taitosilta-mallin käyttöönottoa uuden maahanmuuttojärjestelmän kehittämisen runkona. Ehdotuksen neljä osa-aluetta ovat työvoimatarpeisiin perustuva maahanmuuttokehys reaaliaikaisella datalla, taatut ”koulutuksesta työelämään”-polut kansainvälisille opiskelijoille palkallisten harjoittelujen kautta, kuntien kotouttamisrahoitus optimoituna kasvukeskuksille sidottuna työllistymistuloksiin, sekä parannettu palkkasuoja, joka varmistaa alakohtaiset työehtosopimuspalkat.
Työvoimapula-alojen huomioon ottaminen työperäisen maahanmuuton edistämisessä on tärkeää ja näiden alojen lupaprosessien sujuvoittaminen on myös yhteiskunnan toimivuuden etu. Aloitteessa esitetään nykyisen saatavuusharkinnan korvaamista hieman vastaavalla mallilla, mutta samaan aikaan asettaisi Maahanmuuttovirastolle laajemman velvollisuuden varmistaa työnantajien pyrkimys rekrytointiin EU/ETA-alueelta. Puoluehallitus katsoo, ettei nykyistä järjestelmää kannata korvata raskaammalla mallilla, vaan saatavuusharkinnasta vapautettujen alojen tulee jatkossakin olla byrokratialtaan kevyempiä.
Oppilaitosten ja työnantajien yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia ja niitä tulee edistää jatkossakin. Kuitenkin jo nyt opiskelijoiden on vaikea saada edes palkattomia harjoittelupaikkoja monella alalla ja tämä pahimmillaan aiheuttaa valmistumisen viivästymistä. Harjoittelut ja aito työelämäkokemus ovat tärkeitä oppimisen kanavia, mutta niiden lisääminen ei saa aiheuttaa opiskelijoille ongelmia opintojen loppuun suorittamisessa. Puoluehallitus katsoo, ettei harjoittelujen lisääminen ole tavoiteltava itseisarvo vaan opintojen kehittämistä tulee tehdä kokonaisvaltaisesti ja muun muassa suomen ja ruotsin kieliopintoja vahvistamalla, jotta valmistuvalla opiskelijalla on parhaat mahdolliset eväät suomalaisille työmarkkinoille työllistymiseen. SDP on myös esittänyt ammatilliseen koulutukseen taitotakuuta, joka auttaisi varmistamaan opiskelijan saavuttavan työelämässä ja jatko-opinnoissa tarvittavat tiedot ja taidot. Taitotakuu koskee kaikkia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, myös maahanmuuttajataustaisia.
Marinin hallitus teki kotoutumispalveluihin kokonaisuudistuksen, mutta Orpon hallitus teki ennen lain voimaan astumista siihen merkittäviä muutoksia ja leikkauksia. On tärkeää, että kotoutumista tuetaan siellä, missä ihmiset ovat. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että kotoutumispalvelujen taso ei vaihtele kunnittain, vaan laadukasta kotouttamista on tarjolla eri puolilla Suomea. Aloitteessa esitetty rahoituksen kohdentaminen kielikoulutuksiin, tutkintojen tunnustamiseen ja kulttuuriorientaatioon on kannatettavaa.
Palkkauksen tulee jo tällä hetkellä olla alan työehtosopimuksen mukainen, mikäli ihminen haluaa hakea oleskelulupaa työnteon perusteella. Ongelmia aiheuttavat työnantajat, jotka todellisuudessa eivät maksa lupaperusteena olevaa toimeentuloa tai muulla tavoin hyväksikäyttävät työntekijää. Lisäksi kaikilla aloilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, joka asettaisi alakohtaisen minimipalkan. Tällöin oleskeluluvan perusteena olevan toimeentulon tulee ylittää oleskelulupatyypeittäin määriteltyjen toimeentuloedellytysten alarajat. Puoluehallitus katsoo, että aloitteessa esitetty on jo pääsääntöisesti olemassa olevaa lainsäädäntöä. Esille tuodut ongelmat on kuitenkin otettava vakavasti ja työmarkkinoiden kehittämistyötä sekä työperäisen hyväksikäytön torjuntaa on jatkettava määrätietoisesti.
SDP:lle on tärkeää, että maahanmuutosta käydään rakentavaa, faktapohjaista ja maahanmuuton erilaiset osa-alueet ymmärtävää keskustelua. Näin myös lainsäädännön ja erilaisten toimintatapojen tulee tukea kestävää ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa maahanmuuttajat nähdään ihmisinä lukujen takana. Aloite tuo esille SDP:n politiikalle tärkeitä periaatteita ja tavoitteita.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry
Suomi on ratkaisevassa käännekohdassa. Väestön ikääntyminen aiheuttaa jatkuvaa työvoimapulaa, samalla kun nykyinen maahanmuuttojärjestelmä epäonnistuu vastaamaan näihin tarpeisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimabarometrin mukaan Suomessa on merkittävä työvoimapula useilla aloilla, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, tietoteknologiassa ja koulutuksessa, joissa työnantajat kamppailevat löytääkseen päteviä työntekijöitä avoinna oleviin tehtäviin [1]. Nykyinen järjestelmä käsittelee maahanmuuttoa ja kotouttamista erillisinä prosesseina, mikä synnyttää tehottomuutta, joka maksaa veronmaksajille ja turhauttaa sekä suomalaisia työntekijöitä että maahanmuuttajia.
SDP:n on otettava johtorooli ”Taitosilta”-mallin edistämisessä – kokonaisvaltaisessa järjestelmässä, joka yhdistää maahanmuuton suoraan Suomen todettuihin työvoimatarpeisiin ja takaa onnistuneen kotoutumisen työllistymiseen keskittyvien polkujen kautta. Tämä on lupaus suomalaisille työntekijöille siitä, että maahanmuutto palvelee kansallista etua, ja maahanmuuttajille siitä, että Suomi investoi heidän menestykseensä ensimmäisestä päivästä lähtien.
Keskeiset osa-alueet:
Luodaan keskitetty järjestelmä, joka hyödyntää Työvoimabarometrin reaaliaikaista dataa todellisten osaajatarpeiden tunnistamiseen alueittain ja sektoreittain [1]. Vain ammatit, joissa on vahvistettu ja jatkuva työvoimapula, ovat oikeutettuja nopeutettuun käsittelyyn; nykyistä yhtenäistä palkkakynnystä täydennetään strategisella kohdentamisella. Maahanmuuttovirasto varmistaisi, että työnantaja on aidosti rekrytoinut EU/ETA-alueelta ensin, mikä suojaa kotimaisia työntekijöitä ja paikkaa paikallisesti täyttämättömiä aukkoja. Tämä kohdennettu malli on kustannustehokkaampi, koska kotouttamisen resursseja suunnataan niille, jotka voivat heti työllistyä tärkeille aloille.
Rakennetaan sitovat kumppanuudet oppilaitosten ja työnantajien välille pula-aloilla. Näiden alojen kansainväliset opiskelijat saavat oleskeluluvat selkeillä jatkopoluilla, edellyttäen että he työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin kuuden kuukauden sisällä valmistumisesta. Ohjelmiin sisällytetään pakolliset palkalliset harjoittelut, jotka kytketään osaksi opintoja, jotta opiskelijat saavat käytännön kokemusta ja työnantajakontakteja. Tämä estää nykyisen tilanteen, jossa Suomi kouluttaa osaajia, mutta he lähtevät epävarmojen näkymien vuoksi.
Tehostetaan nykyistä kotouttamisrahoitusta suuntaamalla resursseja erityisesti kasvukeskuksiin, kuten Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen, joissa paine on suurin. Nykyinen rahoitus hajautuu useisiin järjestelmiin ja tuottaa vaihtelevia tuloksia. Uudistus kohdentaa varoja yleisistä ohjelmista intensiivisiin suomen tai ruotsin kielen koulutuksiin, nopeutettuun tutkintojen tunnistamiseen ja kulttuuriorientaatioon, jotka sidotaan varmistettuihin työtarjouksiin pula-aloilla. Kunnat saisivat tulosperusteista rahoitusta onnistuneiden työllistymisten ja työssä pysymisen mukaan.
Vahvistetaan nykyisiä vaatimuksia säätämällä, että kaikki työntekoon perustuvat oleskeluluvat ja koulutukselliset harjoittelut maksavat vähintään alan työehtosopimuksen mukaisen palkan, ja valvontaa toteutetaan säännöllisin tarkastuksin. Vaikka Suomessa on palkkakynnyksiä, palkkaepäselvyydet ja hyväksikäyttö ovat edelleen yleisiä aloilla, joissa työskentelee paljon maahanmuuttajia. Tämä suoja varmistaa oikeudenmukaiset ehdot kaikille työntekijöille ja ehkäisee käytäntöjä, jotka heikentävät kotoutumisen onnistumista ja suomalaisia työstandardeja.
Miksi tämä toimii SDP:lle vuonna 2026:
Tämä aloite vastaa poliittiseen todellisuuteen, jossa huoli maahanmuutosta kietoutuu todellisiin taloudellisiin tarpeisiin. Diakonia-ammattikorkeakoulun tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat ovat jo nettomaksajia Suomen julkiselle taloudelle: vieraskieliset maksoivat 2,7 miljardia euroa veroja ja saivat 2,4 miljardia tulonsiirtoja vuonna 2023, mikä tarkoittaa noin 225 miljoonan euron nettokertymää [2]. Lisäksi 61 prosenttia vieraskielisistä on työssä tai opiskelee, kun vastaava osuus suomen- ja ruotsinkielisillä on vain 50 prosenttia.
Valtioneuvoston maahanmuuttopoliittinen ohjelma linjaa, että kotouttamisen tulee perustua suomen tai ruotsin kielen oppimiseen, työllistymiseen ja perehtymiseen suomalaiseen yhteiskuntaan [3]. Taitosilta-malli kehittää tätä perustaa viemällä linjaukset käytännön toimiksi työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti.
Ankkuroimalla maahanmuuton todellisiin tarpeisiin ja sitomalla kotouttamisen työllistymistuloksiin tarjoamme uskottavan vaihtoehdon sekä kohdentamattomalle maahanmuutolle että rajoittavalle nationalismille. Taitosilta-malli asemoisi SDP:n ratkaisujen pragmaattiseksi puolueeksi, joka kunnioittaa kansainvälisiä velvoitteita ja hallitsee maahanmuuttoa strategisesti Suomen taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti. Helsingin, Vantaan ja Espoon kunnallisjärjestöille tämä tarjoaa konkreettisen kehyksen paremman vaikuttavuuden saavuttamiseen optimoiduilla resursseilla.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että
SDP:n tulisi edistää uutta maahanmuuttojärjestelmää, joka strategisesti vaikuttaa Suomen työvoimapulaan (erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto-, IT-, ja koulutusaloilla) nykyisten tehottomien toimintatapojen sijaan. Ehdotus sisältää neljä keskeistä osa-aluetta:
työvoimatarpeisiin perustuva maahanmuuttokehys reaaliaikaisella datalla,
taatut ”koulutuksesta työelämään”-polut kansainvälisille opiskelijoille palkallisten harjoittelujen kautta, kuntien kotouttamisrahoitus optimoituna kasvukeskuksille kuten Helsinki/Vantaa/Espoo joka on myös sidottuna työllistymistuloksiin, sekä
parannettu palkkasuoja, joka varmistaa alakohtaiset työehtosopimuspalkat.
Tämä lähestymistapa muuttaa maahanmuuton koetusta kuluerästä todennetuksi investoinniksi. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat tuottivat vuonna 2023 julkiselle taloudelle 225 miljoonan euron nettotulon. 61 % maahanmuuttajista on myös työssä tai opiskelee verrattuna 50 %:iin kantakielisistä. ”Taitosilta”-malli tarjoaa SDP:lle pragmaattisen ja datalähtöisen vaihtoehdon sekä avoimille rajoille että rajoittavalle nationalismille, asemoiden puolueen ratkaisukeskeiseksi toimijaksi, joka samalla kunnioittaa kansainvälisiä velvoitteita.