Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään EU:n harjoitteludirektiivin velvoitteiden vapaaehtoista laajentamista koskemaan myös kuntien työllisyyspalveluja ja työvoimapoliittisia toimia, kuten työkokeiluja. Puoluehallitus jakaa aloitteessa esitetyn tavoitteen torjua hyväksikäyttöä, näennäisharjoitteluja ja palkattomalla työllä korvattuja työsuhteita sekä vahvistaa reiluja työoloja.
Puoluehallitus katsoo kuitenkin, että EU:n harjoitteludirektiivin soveltamisalan laajentaminen työvoimapoliittisiin toimiin ei ole tarkoituksenmukainen eikä oikea keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Direktiivi on rajattu koskemaan työsuhteeseen rinnastettavia harjoitteluja, eikä sitä ole tarkoitettu koulutusjärjestelmien sisäisiin harjoitteluihin tai aktiivisen työvoimapolitiikan välineisiin, joilla on omat sosiaaliset ja työllistymistä tukevat tavoitteensa.
Suomessa työkokeilu ja muut työvoimapoliittiset toimet eivät ole työsuhteita, vaan määräaikaisia, tuettuja jaksoja, joiden tarkoituksena on tukea työttömän osaamisen tunnistamista, ammatillista suuntautumista ja työmarkkinoille palaamista. Näiden toimien ajalta maksetaan etuuksia ja tukia, eikä niitä tule rinnastaa palkattomaan työhön. Erityisesti on tärkeää turvata mahdollisuudet nuorille, myös alle 18-vuotiaille, päästä koulutukseen liittyviin työharjoitteluihin ja ammatilliseen koulutukseen kuuluviin jaksoihin, joissa palkkaa ei makseta eikä sitä voida edellyttää.
Puoluehallitus painottaa, että väärinkäytöksiin tulee puuttua kehittämällä kansallista lainsäädäntöä, valvontaa ja ohjausta, ei laajentamalla direktiivien soveltamisalaa vastoin niiden alkuperäistä tarkoitusta. Työkokeilujen ja muiden palveluiden laatua, tavoitteellisuutta ja valvontaa on kehitettävä, jotta ne eivät muodostu pysyviksi kiertopoluksi työttömyydestä ilman etenemistä palkkatyöhön tai koulutukseen.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry
Keväällä 2024 julkaistiin lainsäädäntöehdotus ”EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI harjoittelijoiden työolojen parantamisesta ja valvonnasta sekä harjoitteluksi naamioitujen tavanomaisten työsuhteiden torjumisesta (‘harjoitteludirektiivi’)” [1].
Alkuperäinen asiakirja [3] käsittelee kahta ongelmallista ja lainvastaista tilannetta, joita on havaittu kaikentyyppisissä harjoitteluissa EU:ssa (s. 3):
– Kun harjoittelu toteutetaan sille tarkoitettuun käyttötarkoitukseen, eli antamaan harjoittelijalle mahdollisuus saada käytännön ja ammatillista kokemusta, parantaa osaamistaan ja päästä työmarkkinoille, mutta se ei täytä EU:n tai kansallisen lainsäädännön vaatimuksia, kyseessä on lainvastainen harjoittelu. Tällöin harjoittelijoilta puuttuu heidän oikeutetusti kuuluvaa suojaa. Vaikuttavuusarvioinnin mukaan tällaisia tapauksia esiintyy kaikkialla EU:ssa, ja todellinen määrä on todennäköisesti suurempi aliraportoinnin vuoksi (esim. sopimusten lyhyt kesto, tarve saada pysyvä työpaikka, koettu riippuvuus työnantajasta, pelko seuraamuksista, raportointikanavien puute).
– Kun näennäisharjoittelut korvaavat tavallisia työntekijöitä, kyseessä on harjoitteluksi naamioitu työsuhde, jolla kierretään työntekijöihin sovellettavaa EU- tai kansallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.
Direktiivin tavoitteet (s. 14):
– Harjoittelijoiden työolojen parantaminen ja valvonta. Direktiivi asettaa syrjimättömyyden periaatteen, jonka mukaan harjoittelijoita ei saa kohdella epäedullisemmin kuin vastaavia työntekijöitä (palkka mukaan lukien), ellei kohtelu perustu objektiivisiin syihin. Direktiivi vahvistaa harjoittelijoiden asemaa ”työntekijöinä”, mm. antamalla työntekijöiden edustajille oikeuden osallistua oikeuksien valvontaan sekä velvoittamalla jäsenvaltiot luomaan ilmoituskanavia väärinkäytöksille.
– Harjoitteluksi naamioitujen työsuhteiden torjuminen. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan tarkastuksia ja valvontaa. Arvioinnissa on otettava huomioon EU-tasolla määritellyt tunnusmerkit. Työnantajien tulee toimittaa viranomaisille tiedot harjoittelijoiden määrästä, jakson kestosta ja työehdoista. Jäsenvaltioiden tulee myös asettaa enimmäiskesto harjoittelulle ja toistuville harjoitteluille saman työnantajan palveluksessa.
Direktiiviä muutetaan parhaillaan. Muutosten historia löytyy Interinstitutionaalisella koodilla 2024/0068(COD).
Direktiivissä kuvatut ongelmat koskevat myös Suomea:
– Harjoittelijoiden työolojen parantaminen. Suomi kärsii samasta ongelmasta kuin muut EU-maat: palkattomat harjoittelut luovat eriarvoisuutta, sillä niihin pystyvät osallistumaan vain ne, joilla on siihen taloudelliset edellytykset [2][5].
– Harjoitteluksi naamioidut työsuhteet. Suomessa tämä koskee sekä nuoria, maahanmuuttajia [6][7] sekä pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömien hyväksikäytöstä on raportoitu toistuvasti mediassa [8][9][10]. Myös työkokeilun maine ammattilaisten keskuudessa on ristiriitainen [11][12]. Tilanne ei ole parantunut vuosien varrella: ihmiset kiertävät harjoittelusta toiseen ja pysyvät Kelan tukien varassa.
Palkaton työ kuuluu harmaan talouden piiriin ja vääristää kilpailua rehellisesti toimivien yritysten vahingoksi. Reilut palkat nostavat alan yleistä ansiotasoa ja parantavat työehtoja [13].
Sekä ammattiliitot (SAK [6], TEK [13]) että opiskelijajärjestöt (OYY [14]) vaativat muutoksia.
Asiakirjassa ”General approach” 13.6.2025 [4] todetaan (s. 6):
”Kuten uudessa johdanto-osan kappaleessa 16b todetaan, aktiivisen työvoimapolitiikan puitteissa toteutettavat harjoittelut rajataan II ja IV luvun soveltamisalan ulkopuolelle, koska niillä on erityiset sääntelykehykset ja sosiaaliset tavoitteet. Lisäksi 1a artikla täsmentää, että III luku koskee kaikkia henkilöitä, jotka ovat vääriin perusteisiin perustuvassa harjoittelussa. Direktiivi ei myöskään koske koulutusjärjestelmien sisäisiä harjoitteluja.”
Tämä huomautus rajaa Suomen työvoimapoliittiset toimet direktiivin ulkopuolelle ja heikentää sen tehokkuutta. Se ylläpitää porsaanreikää, jonka kautta ihmisiä voidaan yhä käyttää palkattomaan työhön työkokeilun kaltaisilla mekanismeilla.
Tilanteen korjaaminen loisi työnantajille kannusteen siirtyä palkattomasta työvoimasta palkallisiin työsuhteisiin. Tämä lisäisi työpaikkoja ja verotuloja sekä vähentäisi työttömyysetuuksien tarvetta.
Muutoksen avulla SDP voi osoittaa johdonmukaista työtä työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi ja puolustamiseksi. Se yhdistää käytännön toiminnan kansainvälisiin velvoitteisiin ja tarjoaa konkreettisen ja oikeudenmukaisen ratkaisun työttömien ja haavoittuvien ryhmien hyväksikäytön lopettamiseen.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että
direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä laajennetaan sen velvoitteet vapaaehtoisesti koskemaan myös kuntien työllisyyspalveluja. EU:n uusi harjoitteludirektiivi pyrkii torjumaan palkattomia harjoitteluita ja peiteltyjä työsuhteita, mutta rajaa soveltamisalansa ulkopuolelle kunnalliset työllistämistoimet, kuten Suomen ”työkokeilu”. Tämä muutos lopettaisi työttömien ja maahanmuuttajien hyväksikäytön palkattomalla työllä, pakottaisi työnantajat luomaan todellisia palkallisia työpaikkoja ilmaisen työn sijaan, lisäisi verotuloja ja vähentäisi sosiaaliturvan tarvetta. Se osoittaisi SDP:n sitoutumista reiluihin työoloihin ja työntekijöiden suojeluun sekä puuttuisi keskeiseen lainsäädännölliseen porsaanreikään.