Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi veropohjaa tiivistämällä ja siirtämällä verotuksen painopistettä ansiotuloverotuksesta eri omaisuuslajien oikeudenmukaiseen verotukseen. Sen sijaan puoluekokous ei näe tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin ohjata pääomatuloverotuksen tuottoa suoraan kunnille.

Aloitteessa esitetään, että SDP ryhtyisi toimenpiteisiin ansio- ja pääomatuloverotuksen yhdenmukaistamiseksi, jotta verotus olisi tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa eri tulolajeja saavien henkilöiden kesken. Toiseksi aloitteessa ehdotetaan, että tuloverojen tuottojen jakautumista tulisi muuttaa siten, että pääomatuloilla eli niistä maksettavilla veroilla olisi vaikutus myös kuntien tulorahoitukseen.

Suomen tuloverotus on ollut eriytetty 1990-luvulta alkaen eli ansio- ja pääomatulojen veropohjat ja verokannat on määritetty eri säännösten mukaan. Olennainen muutos nähtiin Esko Ahon vuoden 1993 verouudistuksessa, jossa siirryttiin pääomatuloverotuksessa pitkälti tasaverotukseen, kun taas ansiotuloverotus pysyi progressiivisena. Muutoksen seurauksena suurimpien päämatulojen tosiasiallinen verotaso laski jopa kymmenillä prosenttiyksiköillä. Vastaavasti pienissä pääomatuloissa verotus nousi. Sittemmin verotuksen muutokset ovat olleet suhteellisen pieniä, vaikka esimerkiksi pääomatuloverotuksessa on otettu käyttöön lievä progressio.

Järjestelmä johtaa oikeudenmukaisuuden kannalta epäreiluun tilanteeseen, jossa varakkaat ja suurituloiset voivat nostaa pääomatuloja jopa yli 20 prosenttiyksikköä alemmalla verokannalla kuin keskituloiset palkansaajat. Epätasa-arvoinen verotus haittaa myös markkinoiden toimintaa ja investointeja.

Kuten aloitteessa tuodaan esiin suurituloisilla on myös intressi verosuunnitteluun, jossa tuloja nostetaan pääomatuloina. Erityinen ongelma on listaamattomien osakeyhtiöiden verohuojennus, jonka soveltuessa osinkoveroprosentti on yleensä 7,5 prosenttia. Tällöin yhteisöveron huomioiva tosiasiallinen niin kutsuttu integroitu veroprosentti on 25,5 prosenttia, kun ansiotuloverotuksessa korkeimmat marginaaliveroprosentit nousevat yli 50 prosenttiin.

SDP on kannattanut sitä, että verotusta uudistetaan oikeudenmukaisemmaksi ja näin hillitään taloudellista eriarvoisuutta. Oikeudenmukainen verotus syntyy progressiivisen verotuksen kautta siten, että samaa tuloa ja varallisuutta verotetaan saman verran ja suurta enemmän. Periaate sisältyy esimerkiksi SDP:n vuoden 2018 vero-ohjelmaan ja vuoden 2023 poliittiseen ohjelmaan.

Tätä periaatetta SDP on toteuttanut monin tavoin. Esimerkiksi vuoden 2026 vaihtoehtobudjetissa esitettiin osinkoverohuojennuksen kaventamista, jolloin pääomatulojen ja ansiotulojen verotus lähentyisivät toisiaan. SDP on myös esittänyt pieni- ja keskituloisten ansiotuloverojen alentamista ja vastustanut yhteisöveron alentamista. Yhteisövero on olennainen osa pääomatulojen verotusta, sillä yhteisövero peritään samasta yhtiön voitosta, josta pääomatulona verotettava osinko maksetaan. Lisäksi SDP on ehdottanut muun muassa vakuutuskuorien korkeampaa verottamista. Niiden avulla on voitu välttää verot pääomatuloista jopa kokonaan.

SDP yhdenmukaistaisi siis pääomatulojen ja ansiotulojen verottamista etenkin pääomatulojen veropohjaa tiivistämällä ja siirtämällä verotuksen painopistettä omistamisen verotukseen. Sen sijaan SDP ei ole esittänyt ansio- ja pääomatuloverotuksen täyttä yhdenmukaistamista. Keskeinen syy tähän on se, että tällainen malli olisi vaikea sovittaa nykyiseen kansainväliseen verosääntelyyn, johon on sitouduttu muun muassa EU:ssa ja OECD:n puitteissa.

Lisäksi inflaatio leikkaa reaalista pääomien tuottoa toisin kuin ansiotulojen tuottoa, joten on perusteltua, että näiden tulolajien verotus ei ole täysin yhtenäinen. Pääomatulojen kertyminen on myös epätasaista ja verovelvolliset voivat usein valita minä vuonna esimerkiksi myyntivoitot realisoidaan.

Matalien pääomatulojen verovapautta voidaan pitää tarpeettomana progressiivisen verotuksen toteutumisen kannalta. Se johtuu siitä, että pääomatulot ovat yleensä vain täydentävä tulolähde ansiotulon päälle. Lähes kaikkien pääomatuloja nauttivien suomalaisten päätulonlähde on palkka, eläke tai muu ansiotulo. Myös miltei kaikki pieni- ja keskituloiset yrittäjät saavat ansiotuloa. Siksi progressiivinen tuloverotus on tehokkainta toteuttaa siten, että ansiotuloja verotetaan progressiivisesti ja sen päälle kertyviä pääomatuloja verotetaan suhteellisen korkealla veroprosentilla.

Ansio- ja pääomatulojen verotuksen yhtenäistämistä voidaan siis pitää perusteltuna. Veropohjien tiivistäminen vahvistaisi myös kuntien veropohjaa, kun se vähentäisi tulonmuuntoa ja muuta verovälttelyä. Aloitteessa on esitetty myös hyviä perusteita sille, miksi pääomatuloverotuottoja tulisi kohdistaa kunnille. Pääomatulonsaajat saavat muun muassa kunnasta palveluja, vaikkei niistä makseta sinne veroja. Siihen liittyy kuitenkin myös ongelmia.

Tällä hetkellä kuntien verotulot kertyvät ansiotuloihin kohdistuvasta kunnallisverosta, kiinteistöverosta, kuntien osuudesta yhteisöveroon ja kuntien osuudesta kaivosveroon. Lisäksi kunnat saavat valtion verovaroista rahoitettavia tarveperusteisia valtionosuuksia ja avustuksia. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy myös verotulojen tasaus, jolla huomioidaan kuntien veropohjan eroja.

Pääomatulojen kohdentaminen kunnille olisi ongelmallista, sillä pääomatulot jakautuvat kuntien välillä epätasaisesti eikä niiden kertyminen olo suhteessa verotulojen tarpeeseen. Pääomaverojen kohdentaminen kunnille lisäisi siis tarvetta verotulojen tasaukselle. Lisäksi pääomatulojen taso vaihtelee rajusti suhdanteiden mukaan, kun taas kuntien menot ovat suhteellisen vakaita. Esimerkiksi koulutus on järjestettävä suhdanteista riippumatta. Ongelma korostuisi, kun kuntien yhteisöverotuotot ja kaivosverotuotot jakautuvat jo ennestään epätasaisesti niin alueellisesti kuin vuosien välillä. Lisäksi voidaan pääomatulojen saajat osallistuvat kuntien rahoitukseen nykyäänkin epäsuorasti yhteisöveron ja kiinteistöveron kautta. Pääomaverotuotot hyödyttävät kuntia myös valtionosuuksien kautta. Pääomaverotuottojen kohdentamisesta kunnille ei siis välttämättä olisi merkittävää lisäarvoa ja se voisi olla jopa haitallista. Ainakin tällaisen muutoksen tulisi perustua laajempaan selvitykseen, jossa tarkastellaan myös muita vaihtoehtoja kuntien omaehtoisen rahoituksen vahvistamiseksi.

21 Verotuksen oikeudenmukaistaminen

Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry

Suomen verotuksessa kohdellaan ansiotuloja ja pääomatuloja ja pääomatuloista vielä osinkotuloja ja muita pääomatuloja eri tavalla. Ansiotulojen ja muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatujen osinkotulojen erilainen kohtelu on henkilöverotuksessa erityisen ongelmallista oikeudenmukaisuusnäkökulmasta. Henkilö voi eräissä tapauksissa tavallaan itse valita verotuksensa. Ero voi olla merkittävä. Lisäksi verotuksen rakenne valtion ja kuntien kannalta on ongelmallinen, koska pääomatuloja ei veroteta kunnallisverotuksessa, vaikka henkilöt käyttävät kuntien rahoituksen kontolla olevia palveluja ja infrastruktuuria samoin perustein kuin ansiotuloja saavat kunnan asukkaat.

Aloitteessa ehdotetaan estettäväksi mahdollisuus muuntaa ansiotuloja kevyesti verotetuiksi osingoksi henkilökohtaisten holding-yhtiöiden kautta. Tarkoituksena on palauttaa verojärjestelmän oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus sekä rajoittaa verotuksen kierto– ja välttelyrakenteita, joita nykyinen järjestelmä sisältää. Voimassa oleva verojärjestelmä ja sen tulkinnat asettavat yksilöt eriarvoiseen asemaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta muuntaa työtulojaan osingoksi joko ammattinsa, työmarkkina-asemansa tai varallisuutensa vuoksi. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa ansiotulojen verotus ei toteudu yhdenvertaisesti.

Toinen ja toisenlainen ansiotulojen ja osinkotulojen verotukseen liittyvä epäkohta on se, että osingoista ei makseta kunnallisveroa. Ongelma näyttäytyy epäoikeudenmukaisena erityisesti silloin, kun ansiotulot muunnetaan henkilökohtaisiksi osinkotuloiksi. Näissä tilanteissa osinkotuloja saava henkilö ei osallistua kunnan rahoitukseen, vaikka hän käyttää kunnan palveluja, kuten varhaiskasvatusta, perusopetusta ja kulttuuripalveluja. Hän ei myöskään osallistu infrastruktuurin rahoitukseen ja sen käyttökustannuksiin. Asiaintila on korjattavissa muuttamalla verotuksen rakennetta valtion ja kuntien välillä.

 

Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puolue ryhtyy toimenpiteisiin ansiotulojen ja pääomatulojen henkilöverotuksen oikaisemiseksi yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi eri tulolajeja saavien henkilöiden kesken ja että puolue ryhtyy toimenpiteisiin valtion ja kuntien välisen tuloverotuksen rakenteen oikaisemiseksi siten, että pääomatuloilla on vaikutus myös kuntien tulorahoituksen.


Kommentoi

Tietosuoja