Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteeseen siitä, että tarvitsemme laajempaa tietopohjaa erilaisista työaikamalleista ja siksi niistä on järjestettävä kokeiluja.
Aloitteissa esitetään, että Suomessa järjestetään laajamittainen työajan lyhentämisen kokeilu aiempien kotimaisten ja kansainvälisten kokemusten pohjalta. Aloitteissa tuodaan esiin työajan lyhentämisen historiallinen merkitys työväenliikkeelle sekä tarve saada laajempaa ja systemaattisempaa tutkimustietoa työajan lyhentämisen vaikutuksista työhyvinvointiin, tuottavuuteen ja työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.
Puoluehallitus pitää perusteltuna, että työelämän muutoksiin vastataan tutkimukseen ja kokeiluihin nojautuen. Työajan joustot ja työhyvinvoinnin vahvistaminen ovat keskeisiä kysymyksiä muuttuvassa työelämässä ja aiemmat kokeilut sekä kansainväliset esimerkit osoittavat, että työajan lyhentämisen vaikutuksia on syytä tarkastella eri toimialoilla ja erilaisessa työympäristössä. Myös osaamisen päivittäminen ja kehittäminen työuralla pitäisi olla nykyistä sujuvampaa, jolloin myös työhön käytettävä aika tehostuisi.
Puoluehallitus katsoo, että laajamittaiset, vapaaehtoisuuteen ja huolelliseen seurantaan perustuvat kokeilut tarjoaisivat arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi ilman, että sitoudutaan ennakolta pysyviin ratkaisuihin. Mahdollisissa kokeilussa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa ja arvioida vaikutuksia kokonaisvaltaisesti.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Otalammen Työväenyhdistys ry
SDP:n edellinen puheenjohtaja Sanna Marin nosti kuuden tunnin työpäivän esiin vuonna 2019 SDP:n 120-vuotisjuhlassa, toimiessaan pääministeri Antti Rinteen hallituksen liikenne- ja viestintäministerinä. Asia sai silloin paljon huomiota mediassa.
Sanna Marinin aloitteen jälkeen mm. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL teetti Kantar TNS:llä kyselyn, miten suomalaiset suhtautuvat työajan lyhentämiseen pitkän aikavälin tavoitteena. Peräti 48% piti tavoitetta kannatettavana ja 38% vastusti. Vahvinta kannatus oli nuorissa ikäluokissa, sekä vasemmalle tai työväenluokkaan identifioituvien joukossa sekä opiskelijoiden ja järjestäytyneiden työntekijöiden ja erityisesti ns. työntekijäammateissa työskentelevien joukossa. Tärkeimpänä perusteluna työajan lyhentämiselle oli työn ja perheen yhteensovittaminen.
Työajan lyhentäminen on ollut yksi merkittävä tavoite työväenliikkeen historiassa. Lyhyemmän työajan etuina on nähty sekä työntekijöiden hyvinvointi, työn tasaisempi jakautuminen yhteiskunnassa että tuotantoprosessin tehostuminen, kun ihmistyötä on korvattu teknologialla. Työaikaa on Suomessa historiallisesti lyhennetty työn tuottavuuden lisääntyessä, mutta työajan lyhentämisen vaikutuksia tuottavuuteen on tutkittu vähemmän. Yksittäisiä työajan lyhentämiskokeiluita on meillä tehty 1990-luvun alusta lähtien ja samoin löytyy lukuisia kansainvälisiä esimerkkejä. Laajempi ja systemaattiseen tutkimusnäyttöön perustuva kokeiluhistoria Suomesta kuitenkin puuttuu.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Otalammen Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP päättää, että tulevalla vaalikaudella järjestetään aiempien työajan lyhennyskokeilujen kokemuksia hyödyntäen uusi ja laajempi kokeilu työajan lyhentämisestä.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Ay-väen Sosialidemokraatit ry
SDP:n entinen puheenjohtaja Sanna Marin nosti kuuden tunnin työpäivän esiin vuonna 2019 SDP:n 120-vuotisjuhlassa, toimiessaan pääministeri Antti Rinteen hallituksen liikenne- ja viestintäministerinä. Asia sai silloin paljon huomiota mediassa.
Sanna Marinin aloitteen jälkeen mm. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL teetti Kantar TNS:llä kyselyn, miten suomalaiset suhtautuvat työajan lyhentämiseen pitkän aikavälin tavoitteena. Peräti 48 % piti tavoitetta kannatettavana ja 38 % vastusti. Vankinta kannatus oli nuorissa ikäluokissa sekä poliittiseen vasemmistoon tai työväenluokkaan identifioituvien joukossa sekä opiskelijoiden ja järjestäytyneiden työntekijöiden ja erityisesti ns. työntekijäammateissa työskentelevien joukossa.
Tärkeimpänä perusteluna työajan lyhentämiselle oli työn ja perheen yhteensovittaminen.
Työajan lyhentäminen on ollut yksi merkittävä tavoite työväenliikkeen historiassa. Lyhyemmän työajan etuina on nähty sekä työntekijöiden hyvinvointi, työn tasaisempi jakautuminen yhteiskunnassa. Työaikaa on Suomessa historiallisesti lyhennetty työn tuottavuuden lisääntyessä, mutta työajan lyhentämisen vaikutuksia tuottavuuteen on tutkittu vähemmän, mutta on havaintoja, että työajan lyhentäminen saattaa hyvinkin parantaa tuottavuutta. Yksittäisiä työajan lyhentämiskokeiluita on meillä tehty 1990-luvun alusta lähtien, ja samoin löytyy lukuisia kansainvälisiä esimerkkejä. Laajempi ja systemaattiseen tutkimusnäyttöön perustuva kokeiluhistoria Suomesta kuitenkin puuttuu.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Ay-väen Sosialidemokraatit ry esittää, että
SDP päättää, että tulevalla vaalikaudella järjestetään aiempien työajan lyhennyskokeilujen kokemuksia hyödyntäen uusi ja laajempi kokeilu työajan lyhentämisestä.