Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin työtaisteluoikeuksien vahvistamisesta.
Partikongressen omfattar motionernas målsättning om att stärka rätten till stridsåtgärder.
Aloitteissa esitetään, että työtaisteluoikeutta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että viime vuosina tehtyjä liiallisia rajoituksia puretaan ja työntekijöiden kollektiivinen neuvottelu- ja vaikuttamisoikeus turvataan. Aloitteissa korostetaan työtaisteluoikeuden asemaa perusoikeutena ja keskeisenä osana suomalaista työmarkkinajärjestelmää.
Puoluehallitus jakaa aloitteissa esitetyn huolen siitä, että Orpon hallituksen tekemät muutokset ovat kaventaneet työtaisteluoikeutta tavalla, joka heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa ja murentaa luottamusta työmarkkinajärjestelmään. Erityisesti tukityötaisteluiden rajoittaminen, suojelutyötä koskevien velvoitteiden laajentaminen sekä yksittäisille työntekijöille kohdistetut seuraamukset ovat omiaan heikentämään kollektiivista edunvalvontaa.
Puoluehallitus katsoo, että työtaisteluoikeuden tulee säilyä aidosti käytettävissä olevana keinona työntekijöille. Suojelutyön tulee rajoittua henkeen ja terveyteen liittyviin tilanteisiin, seuraamusten tulee kohdistua ensisijaisesti ammattiyhdistyksiin eikä yksittäisiin työntekijöihin, ja seuraamusjärjestelmän on oltava tasapainoinen työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä. Työtaisteluoikeuden vahvistaminen tukee myös työrauhaa ja pohjoismaista työmarkkinamallia.
Motionerna föreslår att lagstiftningen om rätten till stridsåtgärder ändras så att de överdrivna begränsningar som införts under de senaste åren avvecklas och arbetstagarnas kollektiva förhandlings- och påverkansrätt tryggas. I motionerna betonas rätten till stridsåtgärder som en grundläggande rättighet och som en central del av det finländska arbetsmarknadssystemet.
Partistyrelsen delar den oro som framförs i motionerna över att förändringarna som regeringen Orpo genomfört har inskränkt rätten till stridsåtgärder på ett sätt som försvagar arbetstagarnas förhandlingsposition och undergräver förtroendet för arbetsmarknadssystemet. I synnerhet begränsningarna av stödstrejker, utvidgningen av skyldigheterna kring skyddsarbete samt påföljder som riktas mot enskilda arbetstagare riskerar att försvaga den kollektiva intressebevakningen.
Partistyrelsen anser att rätten till stridsåtgärder ska förbli ett reellt tillgängligt medel för arbetstagare. Skyddsarbete ska begränsas till situationer som gäller liv och hälsa, påföljder ska i första hand riktas mot fackföreningar och inte mot enskilda arbetstagare, och påföljdssystemet ska vara balanserat mellan arbetsgivar- och arbetstagarsidan. En stärkning av rätten till stridsåtgärder bidrar även till arbetsfred och till den nordiska arbetsmarknadsmodellen.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Otalammen Työväenyhdistys ry
Työtaisteluoikeus on keskeinen perusoikeus, joka muodostaa suomalaisen työmarkkinajärjestelmän kulmakiven. Sen avulla työntekijät voivat kollektiivisesti puolustaa oikeuksiaan, parantaa työehtojaan, palkkaustaan ja työolojaan sekä vastustaa epäoikeudenmukaisia työnantajapoliittisia ratkaisuja.
Työtaisteluoikeus mahdollistaa myös ilmaisunvapautta työelämässä: työntekijät voivat osoittaa mieltään esimerkiksi irtisanomisia tai muita kohtuuttomia toimenpiteitä vastaan. Se on keskeinen väline tasapainoisen neuvotteluaseman turvaamiseksi työntekijöiden ja työnantajien välillä.
Työtaisteluoikeuden merkitys ulottuu yksittäisten työehtojen ajamisen lisäksi koko työmarkkinajärjestelmän toimivuuteen. Työntekijöiden mahdollisuus ryhtyä solidaarisiin työtaisteluihin vahvempien toimialojen tukemana heikommilla aloilla on keskeinen osa työntekijöiden kollektiivista neuvotteluasemaa. Ilman tätä oikeutta heikommassa asemassa olevat toimialat jäävät alttiiksi työnantajan yksipuoliselle vallankäytölle ja työehtojen polkemiselle. Solidaariset toimet ovat historiallisesti mahdollistaneet sen, että työmarkkinajärjestelmä on työntekijöiden edun mukainen myös vaikeina aikoina ja että heikompien työntekijäryhmien oikeudet turvataan.
Petteri Orpon hallituksen muutokset ovat kaventaneet työtaisteluoikeutta merkittävästi. Tukityötaisteluiden rajoitusten ohella rajoituksia on tehty myös työtaisteluihin liittyvään seuraamusjärjestelmään. Yksittäisille työntekijöille langetettavat seuraamusmaksut laittomista työtaisteluista pelottavat osallistumaan kollektiivisiin toimiin. Työtaisteluoikeuden turvaamiseksi on keskeistä, että seuraamukset laittomista työtaisteluista kohdistetaan vain ammattiyhdistyksille, joilla on asiantuntemus ja valmiudet arvioida työtaistelun laillisuus ja kantaa vastuu taloudellisista seuraamuksista. Näin yksittäisiä työntekijöitä ei rangaista työtaisteluun osallistumisesta. Samalla hyvitysmaksujen taso on palautettava pohjoismaiselle tasolle, ja työnantajapuolelle on säädettävä vastaavat sanktiot työehtosopimusten rikkomisesta. Tämä luo yhtäläisen pelotteen osapuolille pysyä työehtosopimuksissa ja noudattaa työrauhaa.
Työtaisteluoikeuden vahvistaminen on välttämätöntä myös suojelutyöhön kohdistuvan lainsäädännön osalta. Oikeushyvien osalta on selvää, että lainsäätäjä voi suojata henkeä ja terveyttä tarvittaessa työtaistelutoimilta. Muiden oikeushyvien osalta on yhtä lailla selvää, että ne muodostavat kohtuuttoman rajoitteen työntekijöiden mahdollisuuksille ajaa asiaansa työtaistelutoimin. Laajasti säännellyt suojelutyövelvoitteet mahdollistavat työnantajalle käytännössä aina suojelutyöhön turvautumisen on se perusteltua tai ei. Näistä syistä suojelutyötä koskevaa lainsäädäntöä on kevennettävä merkittävästi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työtaisteluoikeuden vahvistaminen suojelutyön ja tukityötaisteluiden osalta, pelotemaksujen poistaminen yksilöiltä ja hyvitysmaksujen tasapainottaminen työnantajien ja työntekijöiden välillä toisivat uudenlaista tasapainoa työmarkkinoille Petteri Orpon hallituksen ajamien työmarkkinaheikennysten jälkeen. Muutokset palauttaisivat Suomea kohti pohjoismaista työmarkkinakulttuuria ja maata, jossa kunnioitetaan työntekijöiden mahdollisuutta harjoittaa kollektiivista edunvalvontaa ammattiyhdistysten kautta.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Otalammen Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP päättää tavoitella työtaisteluoikeutta koskevan lainsäädännön muuttamista siten, että:
1) suojelutyötä koskevat oikeushyvät rajataan henkeen ja terveyteen,
2) tukityötaisteluja koskevaa velvollisuutta rajata työtaistelun kohdetta lievennetään ja varmistetaan, että lainsäädäntö ei ole este palkansaajapuolen koordinoiduille palkka- ja työehtotavoitteiden toteutumiselle,
3) laittoman työtaistelun hyvitysmaksut lasketaan Pohjoismaiselle tasolle koskien yhtäläisestä työntekijäpuolen laittomia työtaisteluita kuin työnantajan työehtosopimusrikkomuksia,
4) työntekijälle ei voi seurata taloudellisia seuraamuksia laittomaksi todettuun työtaisteluun osallistumisesta sekä
5) rikosoikeudelliset seuraamukset työtaisteluiden ilmoitusaikojen laiminlyönnistä poistetaan.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf – Ingå Socialdemokratiska Förening ry
I Finland står vi ut med det mesta, vi knyter handen i fickan, svär åt orättvisor men går ganska sällan ut på gatorna i stora massprotester. Trots detta ansåg regeringen Orpo-Purra att vår strejkrätt måste begränsas. I Finland har vi inte längre rätt till politisk strejk i längre än ett dygn. Denna rättighet togs ifrån oss av regeringen Orpo-Purra via en lagförändring som trädde i kraft 18.5.2024.
Rätten till politisk strejk är en grundrättighet i ett demokratiskt samhälle. Finland har förbundit sig flera internationella avtal och principer gällande strejkrätt, tex Internationella arbetsorganisationens (ILO) konventioner. Enligt ILO ska fackföreningar ha möjligheter till proteststrejker och uttrycka sina åsikter i samhälleliga frågor. Inom ILO följer man trepartsmodellen, så också de finländska arbetsgivarna har förbundit sig till ILO:s konventioner och principer. Förutom via ILO tryggas föreningsfriheten och konflikträtten också i Europeiska konventionen om skydd för de mänskliga rättigheterna samt i Finlands grundlag.
Den drivande kraften bakom Storstrejken 1905 var fackföreningsrörelsen. Strejken varade i 7 dagar och lamslog hela samhället. Men resultatet av denna politiska protest var att russifieringen av Finland upphävdes och en fri och allmän rösträtt infördes.
Generalstrejken 1956 var även den en politisk strejk, utmynnande från kraftiga prisstegringar på levnadskostnader, en hög arbetslöshet och en krisande statsekonomi. Strejken varade i 19 dagar och över 400.000 deltog i strejken. Resultatet av strejken blev en allmän löneförhöjning på 6-10%.
Dessa historiska strejker kan betecknas som politiska, de var en protest mot den rådande politiska situationen. Om de strejkande bara fått strejka en dag, skulle Finland inte vara det land det är idag. Utan rätt att protestera får vi aldrig vår röst hörd och kan inte protestera mot tex en fascistiskt styrd regering. Vi får aldrig gå med på att tumma på våra demokratiska rättigheter!
Suomessa siedämme paljon. Puristamme nyrkin taskussa, kiroamme epäoikeudenmukaisuuksia, mutta lähdemme melko harvoin kaduille suuriin joukkoprotesteihin. Tästä huolimatta Orpo–Purran hallitus katsoi, että meidän lakko-oikeuttamme on rajoitettava. Suomessa meillä ei enää ole oikeutta yli vuorokauden kestävään poliittiseen lakkoon. Hallitus vei meiltä tämän oikeuden pois lakimuutoksella, joka astui voimaan 18.5.2024.
Poliittinen lakko-oikeus on perusoikeus demokraattisessa yhteiskunnassa. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja periaatteisiin, jotka koskevat lakko-oikeutta, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimuksiin. ILO:n mukaan ammattiyhdistysten tulee voida järjestää protestilakkoja ja ilmaista näkemyksiään yhteiskunnallisista kysymyksistä. ILO:ssa toimitaan kolmikantamallin mukaisesti, joten myös suomalaiset työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin. Lakko-oikeutta ja yhdistymisvapautta turvataan ILO:n lisäksi myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä Suomen perustuslaissa.
Vuoden 1905 Suurlakon taustalla oli ammattiyhdistysliike. Lakko kesti seitsemän päivää ja lamautti koko yhteiskunnan. Tämän poliittisen protestin seurauksena Suomen venäläistämistoimet kumottiin ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus otettiin käyttöön.
Myös vuoden 1956 yleislakko oli poliittinen lakko, joka sai alkunsa jyrkistä elinkustannusten nousuista, korkeasta työttömyydestä ja valtiontalouden kriisistä. Lakko kesti 19 päivää ja siihen osallistui yli 400 000 ihmistä. Lakon tuloksena saatiin aikaan yleinen 6–10 prosentin palkankorotus.
Näitä historiallisia lakkoja voidaan kutsua poliittisiksi: ne olivat protesteja vallinnutta poliittista tilannetta vastaan. Jos lakkoilijoilla olisi ollut oikeus lakkoilla vain yhden päivän ajan, Suomi ei olisi nykyisen kaltainen. Ilman oikeutta protestoida emme koskaan saa ääntämme kuuluviin emmekä voi vastustaa esimerkiksi fasistisesti johdettua hallitusta. Emme saa koskaan suostua tinkimään demokraattisista oikeuksistamme!
Finlands Svenska Socialdemokrater rf – Ingå Socialdemokratiska Förening ry föreslår att
SDP verkar för att begränsningen av längden på en politisk strejk slopas i lagstiftningen.
Ingå socialdemokratiska förening esittää, että
SDP toimii sen puolesta, että poliittisen lakon keston rajoitus poistetaan lainsäädännöstä.
Mirja Suhonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – SDP Porvoo ry, Sami Ryynänen, SDP Porvoo ry, Kati Keskisarja, SDP Porvoo ry
Nykyinen porvarihallitus on heikentänyt työntekijöiden irtisanomissuojaa, luottamushenkilöiden sopimusoikeutta sekä puuttunut lakko-oikeuteen ja asettanut työntekijöille mahdolliset henkilökohtaiset sanktiot lakkoon osallistumisesta.
Suomalainen työelämä on perustunut vahvaan sopimiseen, yleissitoviin työehtosopimuksiin sekä heikomman asemaa tukevaan kansalliseen sekä kansainväliseen työlainsäädäntöön ja sopimuksiin.
Globaalissa taloudessa on jatkuva paine heikentää työehtoja ja palkkoja kilpailukyvyn nimissä. Lakko-oikeuden rajoittaminen johtaa väistämättä eriarvoisuuden ja palkkaerojen kasvuun sekä altistaa etenkin heikommassa asemassa olevien työntekijöiden entistä haavoittuvampaan asemaan.
Suomessa lakko-oikeutta on käytetty harkitusti ja vastuullisesti, niin työntekijöiden kuin työnantajien toimesta. Työtaistelut ovat olleet eurooppalaisittain alhaisella tasolla. Suomalaisen työelämän vahvuus on ollut luottamus osapuolten välillä, tämän taustalla on tasavertainen neuvotteluasema työntekijöiden ja työnantajien välillä. Osa työelämän tasapainoa ja kehittämistä on vastuullinen ja yhtäläinen lakko-oikeus.
Mirja Suhonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – SDP Porvoo ry, Sami Ryynänen, SDP Porvoo ry, Kati Keskisarja, SDP Porvoo ry esittävät, että
puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toimii sen mukaisesti, että Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin, että työntekijöiden lakko-oikeus säilytetään sekä työntekijöille ei tule henkilökohtaisia sanktioita lakkoon osallistumisesta.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Järvenpään Työväenyhdistys ry
Nykyinen porvarihallitus on heikentänyt työntekijöiden irtisanomissuojaa, luottamushenkilöiden sopimusoikeutta sekä puuttunut lakko-oikeuteen ja asettanut työntekijöille mahdolliset henkilökohtaiset sanktiot lakkoon osallistumisesta.
Suomalainen työelämä on perustunut vahvaan sopimiseen, yleissitoviin työehtosopimuksiin sekä heikomman asemaa tukevaan kansalliseen sekä kansainväliseen työlainsäädäntöön ja sopimuksiin.
Globaalissa taloudessa on jatkuva paine heikentää työehtoja ja palkkoja kilpailukyvyn nimissä. Lakko-oikeuden rajoittaminen johtaa väistämättä eriarvoisuuden ja palkkaerojen kasvuun sekä altistaa etenkin heikommassa asemassa olevien työntekijöiden entistä haavoittuvampaan asemaan.
Suomessa lakko-oikeutta on käytetty harkitusti ja vastuullisesti, niin työntekijöiden kuin työnantajien toimesta. Työtaistelut ovat olleet eurooppalaisittain alhaisella tasolla. Suomalaisen työelämän vahvuus on ollut luottamus osapuolten välillä, tämän taustalla on tasavertainen neuvotteluasema työntekijöiden ja työnantajien välillä. Osa työelämän tasapainoa ja kehittämistä on vastuullinen ja yhtäläinen lakko-oikeus.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Järvenpään Työväenyhdistys ry esittää, että
puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toimii sen mukaisesti, että Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin, että työntekijöiden lakko-oikeus säilytetään sekä työntekijöille ei tule henkilökohtaisia sanktioita lakkoon osallistumisesta.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – SDP Kerava ry
Nykyinen porvarihallitus on heikentänyt työntekijöiden irtisanomissuojaa, luottamushenkilöiden sopimusoikeutta sekä puuttunut lakko-oikeuteen ja asettanut työntekijöille mahdolliset henkilökohtaiset sanktiot lakkoon osallistumisesta.
Suomalainen työelämä on perustunut vahvaan sopimiseen, yleissitoviin työehtosopimuksiin sekä heikomman asemaa tukevaan kansalliseen sekä kansainväliseen työlainsäädäntöön ja sopimuksiin.
Globaalissa taloudessa on jatkuva paine heikentää työehtoja ja palkkoja kilpailukyvyn nimissä. Lakko-oikeuden rajoittaminen johtaa väistämättä eriarvoisuuden ja palkkaerojen kasvuun sekä altistaa etenkin heikommassa asemassa olevien työntekijöiden entistä haavoittuvampaan asemaan.
Suomessa lakko-oikeutta on käytetty harkitusti ja vastuullisesti, niin työntekijöiden kuin työnantajien toimesta. Työtaistelut ovat olleet eurooppalaisittain alhaisella tasolla. Suomalaisen työelämän vahvuus on ollut luottamus osapuolten välillä, tämän taustalla on tasavertainen neuvotteluasema työntekijöiden ja työnantajien välillä. Osa työelämän tasapainoa ja kehittämistä on vastuullinen ja yhtäläinen lakko-oikeus.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – SDP Kerava ry esittää, että
puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toimii sen mukaisesti, että Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin, että työntekijöiden lakko-oikeus säilytetään sekä työntekijöille ei tule henkilökohtaisia sanktioita lakkoon osallistumisesta.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Lohjan Työväenyhdistys ry
Nykyinen porvarihallitus on heikentänyt työntekijöiden irtisanomissuojaa, luottamushenkilöiden sopimusoikeutta sekä puuttunut lakko-oikeuteen ja asettanut työntekijöille mahdolliset henkilökohtaiset sanktiot lakkoon osallistumisesta.
Suomalainen työelämä on perustunut vahvaan sopimiseen, yleissitoviin työehtosopimuksiin sekä heikomman asemaa tukevaan kansalliseen sekä kansainväliseen työlainsäädäntöön ja sopimuksiin.
Globaalissa taloudessa on jatkuva paine heikentää työehtoja ja palkkoja kilpailukyvyn nimissä. Lakko-oikeuden rajoittaminen johtaa väistämättä eriarvoisuuden ja palkkaerojen kasvuun sekä altistaa etenkin heikommassa asemassa olevien työntekijöiden entistä haavoittuvampaan asemaan.
Suomessa lakko-oikeutta on käytetty harkitusti ja vastuullisesti, niin työntekijöiden kuin työnantajien toimesta. Työtaistelut ovat olleet eurooppalaisittain alhaisella tasolla.
Suomalaisen työelämän vahvuus on ollut luottamus osapuolten välillä, tämän taustalla on tasavertainen neuvotteluasema työntekijöiden ja työnantajien välillä. Osa työelämän tasapainoa ja kehittämistä on vastuullinen ja yhtäläinen lakko-oikeus.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Lohjan Työväenyhdistys ry esittää, että
Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin, että työntekijöiden lakko-oikeus säilytetään sekä työntekijöille ei tule henkilökohtaisia sanktioita lakkoon osallistumisesta.
SDP:n Keski-Suomen Piiri r.y. – Jyvässeudun palkansaajademarit ry
Orpon johtama porvarihallitus on heikentänyt työntekijöiden irtisanomissuojaa, luottamushenkilöiAden sopimusoikeutta sekä puuttunut lakko-oikeuteen ja asettanut työntekijöille mahdolliset henkilökohtaiset sanktiot lakkoon osallistumisesta.
Suomalainen työelämä on perustunut vahvaan sopimiseen, yleissitoviin työehtosopimuksiin sekä heikomman asemaa tukevaan kansalliseen, sekä kansainväliseen työlainsäädäntöön ja sopimuksiin.
Globaalissa taloudessa on jatkuva paine heikentää työehtoja ja palkkoja kilpailukyvyn nimissä. Lakko-oikeuden rajoittaminen johtaa väistämättä eriarvoisuuden ja palkkaerojen kasvuun sekä altistaa etenkin heikommassa asemassa olevien työntekijöiden entistä haavoittuvampaan asemaan.
Suomessa lakko-oikeutta on käytetty harkitusti ja vastuullisesti, niin työntekijöiden kuin työnantajien toimesta. Työtaistelut ovat olleet eurooppalaisittain alhaisella tasolla.
Suomalaisen työelämän vahvuus on ollut luottamus osapuolten välillä, tämän taustalla on tasavertainen neuvotteluasema työntekijöiden ja työnantajien välillä.
Osa työelämän tasapainoa ja kehittämistä on vastuullinen ja yhtäläinen lakko-oikeus.
SDP:n Keski-Suomen Piiri r.y. – Jyvässeudun palkansaajademarit ry esittää, että
Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin työntekijöiden lakko-oikeuden säilyttämiseksi sekä siihen, ettei työntekijöille voida langettaa henkilökohtaisia sanktioita lakkoon osallistumisesta.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Espoonlahden Demarit ry
Nykyinen porvarihallitus on heikentänyt työntekijöiden irtisanomissuojaa, luottamushenkilöiden sopimusoikeutta sekä puuttunut lakko-oikeuteen ja asettanut työntekijöille mahdolliset henkilökohtaiset sanktiot lakkoon osallistumisesta.
Suomalainen työelämä on perustunut vahvaan sopimiseen, yleissitoviin työehtosopimuksiin sekä heikomman asemaa tukevaan kansalliseen sekä kansainväliseen työlainsäädäntöön ja sopimuksiin.
Globaalissa taloudessa on jatkuva paine heikentää työehtoja ja palkkoja kilpailukyvyn nimissä. Lakko-oikeuden rajoittaminen johtaa väistämättä eriarvoisuuden ja palkkaerojen kasvuun sekä altistaa etenkin heikommassa asemassa olevien työntekijöiden entistä haavoittuvampaan asemaan.
Suomessa lakko-oikeutta on käytetty harkitusti ja vastuullisesti, niin työntekijöiden kuin työnantajien toimesta. Työtaistelut ovat olleet eurooppalaisittain alhaisella tasolla. Suomalaisen työelämän vahvuus on ollut luottamus osapuolten välillä, tämän taustalla on tasavertainen neuvotteluasema työntekijöiden ja työnantajien välillä.
Osa työelämän tasapainoa ja kehittämistä on vastuullinen ja yhtäläinen lakko-oikeus.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Espoonlahden Demarit ry esittää, että
Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin, että työntekijöiden lakko-oikeus säilytetään sekä työntekijöille ei tule henkilökohtaisia sanktioita lakkoon osallistumisesta.