Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.
Aloitteissa esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden määritelmää uudistetaan siten, että alan edustavin työehtosopimus voidaan vahvistaa yleissitovaksi riippumatta työnantajien järjestäytymisasteesta. Aloitteissa tuodaan esiin huoli siitä, että nykyinen malli tekee yleissitovuudesta haavoittuvan työnantajapuolen rakenteellisille muutoksille.
Puoluehallitus pitää työehtosopimusten yleissitovuutta suomalaisen työmarkkinamallin keskeisenä kulmakivenä. Yleissitovuus turvaa työntekijöiden vähimmäistyöehdot, ehkäisee työehtojen polkemista ja edistää reilua kilpailua sekä työmarkkinoiden vakautta.
Puoluehallitus jakaa huolen siitä, että työnantajien järjestäytymisen heikentyminen voi vaarantaa yleissitovuuden kattavuuden. Yleissitovuuden kriteerejä on perusteltua kehittää siten, että järjestelmä turvaa työehdot myös muuttuvassa ja hajautuneemmassa työmarkkinarakenteessa.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Otalammen Työväenyhdistys ry
Työehtosopimusten yleissitovuus on suomalaisen työmarkkinamallin kulmakivi. Se turvaa työntekijöiden vähimmäistyöehdot ja luo edellytykset kestävälle kilpailulle yritysten välillä. Yleissitovuuden avulla varmistetaan, että pitkälti kaikki suomalaiset työntekijät pääsevät nauttimaan työehtosopimusten tuomista eduista.
Nykyisin yleissitovuus on täysin riippuvainen työnantajien järjestäytymisestä. Työntekijäpuolen mahdollisuudet tavoitella yleissitovuutta katoavat, jos työnantajayhdistys päättää luopua työmarkkinatoiminnasta tai lakkaa kokonaan olemasta. Näin tapahtui metsäteollisuudessa, kun Metsäteollisuus ry lopetti toimintansa vuonna 2020. Näin uhkasi tapahtua myös teknologiateollisuudessa, kun Teknologiateollisuus ry:n toiminta jakautui kahtia vuonna 2021. Vaikka yleissitovuus pitkälti säilyi, se edellytti koko toimialan uudelleen järjestäytymistä.
Orpon hallituksen paikallisen sopimisen uudistus on heikentänyt työnantajien kannustimia järjestäytyä. Tämä lisää riskiä, että yhä useampi toimiala tippuu yleissitovuuden ulkopuolelle, jos työnantajat päättävät olla liittymättä työnantajayhdistyksiin. Tällöin pahimmillaan satoja tuhansia työntekijöitä jäisi työehtosopimusten ulkopuolelle.
Yleissitovuutta on syytä uudistaa siten, että lainsäädäntö vastaa työnantajayhdistysten olemassaoloon ja työnantajien järjestäytymiseen liittyviin haasteisiin. Uudistusten keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että yleissitovuus pysyy jatkossakin toimialojen keskeisenä keinona turvata työehdot.
Yleissitovuuden uudistaminen on välttämätöntä, jotta suomalaisen työmarkkinamallin perusrakenne – työntekijöiden turva ja kestävä kilpailu – säilyy vahvana. Yleissitovuus estää työehtojen polkemista, vahvistaa työntekijöiden neuvotteluasemaa ja turvaa koko työelämän ennakoitavuutta.
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Otalammen Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP päättää, että työehtosopimusten yleissitovuutta kehitetään siten, että alan edustavin työehtosopimus voidaan aina vahvistaa yleissitovaksi ja yleissitovuus ulotetaan koskemaan myös yrityskohtaista työehtosopimuskenttää.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Ay-väen Sosialidemokraatit ry
Työehtosopimusten yleissitovuus on suomalaisen työmarkkinamallin kulmakivi. Se turvaa työntekijöiden vähimmäistyöehdot ja luo edellytykset kestävälle kilpailulle yritysten välillä. Yleissitovuuden avulla varmistetaan, että pitkälti kaikki suomalaiset työntekijät pääsevät nauttimaan työehtosopimusten tuomista eduista.
Nykyisin yleissitovuus on täysin riippuvainen työnantajien järjestäytymisestä. Työntekijäpuolen mahdollisuudet tavoitella yleissitovuutta katoavat, jos työnantajayhdistys päättää luopua työmarkkinatoiminnasta tai lakkaa kokonaan olemasta. Näin tapahtui metsäteollisuudessa, kun Metsäteollisuus ry lopetti toimintansa vuonna 2020. Näin uhkasi tapahtua myös teknologiateollisuudessa, kun Teknologiateollisuus ry:n toiminta jakautui kahtia vuonna 2021. Vaikka yleissitovuus pitkälti säilyi, se edellytti koko toimialan uudelleen järjestäytymistä.
Orpon hallituksen paikallisen sopimisen uudistus on heikentänyt työnantajien kannustimia järjestäytyä. Tämä lisää riskiä, että yhä useampi toimiala tippuu yleissitovuuden ulkopuolelle, jos työnantajat päättävät olla liittymättä työnantajayhdistyksiin. Tällöin pahimmillaan satoja tuhansia työntekijöitä jäisi kokonaan työehtosopimusten ulkopuolelle.
Yleissitovuutta on syytä uudistaa siten, että lainsäädäntö vastaa työnantajayhdistysten olemassaoloon ja työnantajien järjestäytymiseen liittyviin haasteisiin. Uudistusten keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että yleissitovuus pysyy jatkossakin toimialojen keskeisenä keinona turvata työehdot ja estää työehtoshoppailu, esim. siten, että alan yleissitovaa työehtosopimusta tulee noudattaa työnantajan järjestötäytymisestä huolimatta.
Yleissitovuuden uudistaminen on välttämätöntä, jotta suomalaisen työmarkkinamallin perusrakenne – työntekijöiden turva ja kestävä kilpailu – säilyy vahvana. Yleissitovuus estää työehtojen polkemista, vahvistaa työntekijöiden neuvotteluasemaa ja turvaa koko työelämän ennakoitavuutta.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Ay-väen Sosialidemokraatit ry esittää, että
SDP päättää, että työehtosopimusten yleissitovuutta kehitetään siten, että alan edustavin työehtosopimus voidaan aina vahvistaa yleissitovaksi ja yleissitovuus ulotetaan koskemaan myös yrityskohtaista työehtosopimuskenttää.