Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin. Aloitteessa kuvatun sosiaalisen kompassin kaltainen seurantakokokonaisuus tulee liittää kiinteäksi osaksi kaikkea taloudellista päätöksentekoa. Mittaristoa muotoillessa tulee huomioida yhteensopivuus ja päällekkäisyyksien välttäminen nykyisten vaikutusarvioiden kanssa.
Puoluehallitus kiittää aloitteen tekijöitä ja pitää aloitteen tavoitetta perusteltuna. SDP:n linjan mukaisesti kestävä julkinen talous rakentuu hyvinvoivien, osaavien ja osallistuvien ihmisten varaan. Finanssipoliittisen ohjauksen on tuotava pitkäjänteisyyttä, mutta se ei saa muuttua palveluleikkuriksi eikä rapauttaa terveyttä, koulutusta, luottamusta ja yhdenvertaisuutta eli sosiaalista pääomaa, joka on myös talouskasvun ja veropohjan perusta.
Puoluehallitus toteaa, että julkisen talouden reunaehdot ja EU:n talousohjaus korostavat suunnitelmallisuutta, mutta samalla päätösten vaikutukset ihmisten arkeen on tehtävä näkyviksi. Siksi puoluehallitus kannattaa sosiaalisen kompassin kaltaisen seurantakokonaisuuden vahvistamista osana finanssipoliittista päätöksentekoa. Osana prosessia on arvioitava vaikutukset mm. tuloeroihin, terveyteen ja terveyseroihin, koulutuksen tasa-arvoon sekä työllisyyteen ja arvioinnin on oltava kytketty budjettiprosessiin eli sen ei tule olla irrallinen lisä.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry
Velkajarru on merkittävä talouspoliittinen uudistus, joka tuo pitkäjänteisyyttä julkisen talouden hallintaan ja kannustaa vastuullisuuteen. Jos kuitenkin samalla ei huomioida ihmisten hyvinvointia, vaarana on, että velkajarrusta tulee palvelujarru. Sosiaalisen pääoman kulmakivet, terveys, koulutus ja luottamus, eivät kestä, jos niitä heikennetään talouden tasapainottamisen nimissä.
Talous ja sosiaalipolitiikka kulkevat käsi kädessä. Kun työkyky heikkenee, koulutuksen taso laskee ja eriarvoisuus kasvaa, myös talouden pohja murenee. Kestävä julkinen talous rakentuu vain hyvinvoivien, osaavien ja osallistuvien ihmisten varaan. Siksi finanssipolitiikan ohjauskehikkoon tarvitaan rinnalle sosiaalinen kompassi, joka varmistaa, että päätösten inhimilliset vaikutukset arvioidaan ennen toimeenpanoa.
Suomi on tällä hetkellä EU:n finanssipoliittisen ohjauksen tarkkailuluokassa. Tämä korostaa tarvetta kokonaisvaltaiselle talouspolitiikalle, joka ei ainoastaan sopeuta menoja, vaan vahvistaa yhteiskunnan ja talouden perusrakenteita eli sosiaalista pääomaa.
Bruttokansantuote kertoo paljonko tuotamme, muttei sitä, miten hyvin voimme. BKT voi kasvaa samaan aikaan, kun koulutus eriarvoistuu, mielenterveys rapistuu ja luottamus yhteiskuntaan heikkenee. Tarvitsemme rinnalle mittareita, jotka kuvaavat yhteiskunnan todellista kestävyyttä, kuten Gini-kertoimen, inhimillisen kehityksen indeksin (HDI), koulutuksen tasa-arvon sekä väestön terveyserojen kehityksen seurannan.
Hyvinvointi on talouden ydintä. Väestön terveys, työkyky ja luottamus muodostavat näkymättömän infrastruktuurin, jonka varaan talous rakentuu. Työllisyysasteen nostaminen ei siksi ole vain taloudellinen tavoite, vaan myös sosiaalinen tavoite, joka toteutuu panostamalla osaamiseen, mielenterveyteen ja koulutuksen yhdenvertaisuuteen.
Suomen sosiaalista pääomaa on vahvistettava konkreettisesti:
– nostamalla työllisyyttä,
– varmistamalla, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen,
– ehkäisemällä keskeyttämistä,
– sekä tukemalla nuorten pääsyä työelämään.
Nämä ovat talouspolitiikkaa parhaimmillaan, ne kasvattavat BKT:tä, vahvistavat valtion veropohjaa ja ehkäisevät syrjäytymisen kustannuksia.
Finanssipolitiikan ohjauskehikko, joka nojaa pelkästään alijäämärajoihin ja velkasuhteisiin, jää vajaaksi. Jokaisessa merkittävässä talouspäätöksessä tulee arvioida vaikutukset tuloeroihin, koulutukseen, terveyteen ja työllisyyteen. Näin voidaan tunnistaa ajoissa, jos sopeutustoimet alkavat rapauttaa talouden ja yhteiskunnan perustaa.
EU:n uusi talousohjausmalli edellyttää sosiaalisten vaikutusten huomioimista. Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä maa, jossa talouden vakautta rakennetaan ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden varaan.
Velkajarru ilman sosiaalista kompassia on kuin auto ilman mittaristoa, se voi hidastaa, mutta ei tiedä minne on menossa.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry esittää, että
SDP ottaa sosiaalisen kompassin osaksi kansallista finanssipolitiikkaa ja edistää mallia, jossa:
1. Finanssipoliittisten päätösten sosiaaliset vaikutukset arvioidaan järjestelmällisesti osana ohjauskehikkoa.
2. Sosiaalisen pääoman indikaattorit, kuten terveyserot, koulutuksen tasa-arvo, luottamus ja työllisyys sisällytetään talouden kestävyysarvioihin.
3. Sosiaalisen kompassin kehikko otetaan osaksi valtion budjetti- ja ohjausprosessia, jotta talous- ja hyvinvointipolitiikan välinen yhteys vahvistuu.
4. Finanssipolitiikan tavoitteeksi asetetaan sosiaalisen pääoman vahvistaminen, mukaan lukien korkea työllisyys, nuorten koulutusasteen nostaminen ja sujuvat väylät työelämään.
Tavoitteena on, että SDP toimii edelläkävijänä mallissa, jossa talouden tasapaino ja ihmisten hyvinvointi nähdään saman kokonaisuuden osina, kestävän tulevaisuuden peruspilareina.