Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.
Aloitteet 11, 12, 13 käsittelevät Suomen ja Euroopan teollisen talouden murrosta, vihreää siirtymää sekä talouskasvun ja tuottavuuden pitkään jatkunutta haastetta kunnianhimoisella ja ajankohtaisella tavalla.
Aloitteissa tunnistetaan oikein se, että teollisuus on edelleen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen perusta. Samalla niissä todetaan, että ilmastokriisi, luonnonvarojen rajallisuus ja teknologinen murros pakottavat uudistamaan teollisuuden rakenteita. Tämä lähtökohta on yhtenevä SDP:n poliittisen ohjelman kanssa, jossa korostetaan oikeudenmukaista vihreää siirtymää ja kestävää talouskasvua.
Aloitteessa 11 esitetty vaatimus kansallisesta, laajapohjaisesta teollisen vihreän siirtymän ohjelmasta on perusteltu. SDP:n linja nojaa siihen, että ilmastotavoitteet ja talouspolitiikka eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne voidaan ja ne tulee sovittaa yhteen siten, että syntyy uutta työtä, osaamista ja kilpailukykyä.
Aloite 12 nostaa esiin Suomen talouden pitkään jatkuneen heikon kasvun ja tuottavuuskehityksen. Uuden talouskasvun syntyminen edellyttää, että tuottavuutta saadaan parannettua ja teollisuuden toimintaedellytyksiä vahvistettua. Valtion tulee mahdollistaa teollisuuden uudistuminen ja kasvu, joka perustuu korkeaan osaamiseen, innovaatioihin ja ennakoitavaan toimintaympäristöön. Samaan aikaan kilpailukykyä on vahvistettava niin, että oikeudenmukaisesta työelämästä ja työntekijöiden oikeuksista ei tingitä. Vihreä siirtymä ja teollisuuden uudistuminen on toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla.
Aloitteessa 13 tarkastellaan teollisuuden vihreää siirtymää eurooppalaisessa ja globaalissa kontekstissa. SDP pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisesti teollisuuspolitiikan, ilmastotoimien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhteensovittamiseksi. Eurooppalainen teollisuuspolitiikka, joka tukee puhdasta teknologiaa, kiertotaloutta ja reilua kilpailua, edistää myös suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä.
On olennaista, että vihreä siirtymä toteutetaan hallitusti, demokraattisesti ja oikeudenmukaisesti sekä siten, että se vahvistaa työllisyyttä, turvaa hyvinvointivaltion rahoituspohjan ja vastaa ilmastokriisin asettamiin haasteisiin.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Hakametsän Sosialidemokraatit ry
Vihreän siirtymän ’hanskaaminen’ on välttämättömyys, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa aiotaan onnistua ennen kuin kohdataan ilmastollinen keikahduspiste, minkä jälkeen paluuta entiseen ei ole. Ratkaisevaa on erityisesti teollisuuden uudistaminen energian tuotannon perustaa ja toiminnan rakenteita sovittamalla muuttuviin ympäristön olosuhteisiin. Viimeisimmät viestit ovat hälyttäviä: asetettu tavoite 55 prosentin hiilenpäästön vähennys vuoteen mennessä 2035 ei riitä. Tämä perustelee sen, että poliittisella tasolla on otettava entistä vahvempi ote riittävän muutospaineen ja ratkaisujen aikaansaamiseksi.
Suomessa teollinen talous edustaa 2/3 kansantalouden tuotoksesta. Teollisuuden uudistumis- ja muutoskyvyn varmistaminen on keskeinen talouden, työllisyyden ja hyvinvointipalvelujen vaatiman rahoitusperustan ylläpitämiseksi, sekä kestävän kasvun tulevaisuuden varmistamiseksi.
Tarvitaan valtio ja muita yhteiskunnallisia toimijoita ynnä markkinatoimijat kattava valmistelu teollisen talouden uudistamiseksi vihreän siirtymän vaatimusten toteuttamiseksi. On varmistettava talouden ekologinen ja taloudellinen kestävyys sekä uusimpien teknologioiden tehokas hyödyntäminen. On toteutettava asiantuntijoiden kuuleminen laajalla paletilla asiakokonaisuuden vaatimien linjausten jäsentämiseksi ohjelmatavoitteiksi (mm. yliopistot, VTT, toimialajärjestöt). Toimialoittainen / teemoittainen laaja osallistuminen on varmistettava. On hankittava riittävä selvitys teollisuuden tilasta, vihreän siirtymän muutospotentiaalista ja yritysten tähän teemaan kohdistuvista strategisista suunnitelmista. Sen tulee koskea erityisesti taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Tarkastelussa tulee olla teollisuuden rakenne, energiahuolto, energiatehokkuus, tuotteet, arvonluonti tuotantoketjussa ja sen institutionaalinen ja yhteiskunnallinen kehys, tuottavuus, kannattavuus, yhteiskunnan huoltovarmuus ja turvallisuus, markkinat, työelämän ja työmarkkinaosapuolten roolit arvonluonnissa sekä siirtymän vaatiman rahoituksen tarve, sekä sen kohdistaminen ja vaikutusten arviointi. Institutionaalinen arvonluonnin kehys tarkoittaa myös muun muassa infraa, koulutusta, terveydenhuoltoa, tutkimusta, kehittämistoimintaa, rahoituksen ohjausta. Tämä tarvitaan, sillä muutospaine kohdistuu talouden perusteisiin laajasti.
Selvityksen pohjalta tulee luoda kansallinen ohjelma teollisen vihreän siirtymän nopeuttamiseksi. Ohjelmassa hahmotetaan tarvittavat yhteiskunnalliset kehitystoimet eri arvonluonnin instituutioiden sovittamiseksi toimintaohjelmaan. Osapuolten kokoaminen mukaan on oltava laaja. Samoin on oltava suunnitelma vastuullisen ja haluttujen vaikutusten takaava rahoitusjärjestelmä resursseineen. Vihreän siirtymän vaatima resurssien suuntaaminen ja rahoituksen oikeudenmukaisuus turvataan solidaarisin verotuksellisin ratkaisuin. Siirtymän toteutusta varten kehitetään menetelmä ja tavat vaikutusten arvioimiseksi ja tulosten varmistamiseksi tavoitellun mukaisina.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Hakametsän Sosialidemokraatit ry esittää, että
Sosialidemokraattinen puolue tekee aloitteen vihreän siirtymän teollisuuspoliittisen ohjelman valmistelusta Suomelle. Ohjelmaa toteutettaessa valtio osallistuu ohjaukseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Sosialidemokraattinen puolue huolehtii aloitteen toteutuksen vaiheessa jäsenistön ja kansalaisten valistamisesta tämän muutoksen välttämättömyydestä löytää teollisen talouden uusia ratkaisuja ilmastomuutoksen vallitsevissa olosuhteissa.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Hakametsän Sosialidemokraatit ry
Suomen talous on ollut pysähdyksissä yli 15 vuotta. Finanssikriisi vei Suomen taloudelta kasvu- ja uudistusvoiman. Asiaa on syytä tarkastella lähtien talousjärjestelmän toimintadynamiikasta ja perusolettamuksista. Suomi ylpeilee edelleen sellunkeitolla, autojen kokoonpanolla vuoden 2025 kesään asti, ja ajanvietepeleillä. Kaksi ensimmäistä on vanhaa ja viimeinen uudempi tuoteryhmä. Suomen viennin keskeiset tuotteet ovat puunjalostuksen ja konepajateollisuuden tuotteita ja investointitavaroita sekä vähemmässä määrin uusien innovatiivisten alojen arkikäyttöön ja kulutukseen tarkoitettuja tuotteita. Verrattaessa Ruotsiin ero viennin rakenteessa ja tuotteiden määrässä on huomattava. Lupaavia startup-teknologiayrityksiä on, mutta niiden tuotemenekki ja kasvu merkittäväksi markkinatoimijaksi on usein avoin kysymys. Ja niillekin näkyy löytyvän verrattain usein ja nopeasti ulkomainen uusi omistaja.
Asenteessa kasvuun ja omistamiseen on korjattavaa. Suomen talouden tuottavuus ei ole kasvanut finanssikriisin jälkeen. Tämä koskee sekä kansantalouden rakennetta yleisesti että yrityksiä keskimäärin. Tuotantorakennetta uudistavat investoinnit ovat jääneet vaatimattomiksi ja osin puuttuneet tyystin. On odotettu markkinoiden hoitavan investointikysynnän ja odotetaan ulkomaisen pääoman sijoituksia. Näitä on nyt luvassa datakeskusten ja akkutehtaiden sekä tuulimyllyjen muodossa. Kansallinen teollisuuspoliittinen ohjaus ja aloitteellisuus ovat puuttuneet.
Tuulisähkön tuotantokin on joutumassa merkittävästi kansainvälisen pääoman käsiin. Datakeskukset syövät sähkön tuotannon kapasiteettia mittavasti ja jättävät Suomen ulos jalostusarvonsa käytöstä hyötyineen. Akkutehtaat luovat painetta viimeistenkin harvinaisten maametallien kaivamiseen ja jälkiseuraukset luonnon tuhovaikutuksineen jäävät jäljelle mittaamattomiksi ajoiksi. Haluammeko tätä tässä ja nyt todella? Akkutehtaiden tarvetta perustellaan autokannan vihreällä siirtymällä. Kysymys pitää asettaa: missä kulkevatkaan kaikki ne autot, joiden akkumetalleja Suomen kamarasta tulee kaivettaviksi? Talvivaarankin tappioiden uskotaan tämän kaltaisessa kehitysprosessissa haihtuvan. Muistutettakoon: akkuteknologia ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole Vihreää siirtymää; sen energiatase on kyseenalainen ja elinkaarivaikutukset samoin, puhumattakaan luontojäljestä.
Suomelta puuttuu strateginen ote menossa olevaan muutokseen reagoimiseksi. Nykyisen hallituksen linja on tältä osin epäselvä. Siltä näyttää, että hallitus ei ohjaa, vaan odottaa. Viimeisimpänä ’tukitoimena’ Orpon hallitus laski yritysten yhteisöveroa ja rikkaiden tuloveroprogressiota. Niin on, miltä näyttää: Orpon hallitus ei Suomen talouden rakenneongelmia tunnista eikä siten kykene tarvittaviin toimiin, vaikka esimerkkejä Euroopastakin on saatavissa.
Talouden dynamisointi vaatii aina vahvaa tutkimusta, kehittämistoimintaa, innovaatioita ja monipuolista koulutusta, jonka avulla ihmiset pystyvät löytämään paikkansa muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Vihreän siirtymän edistäminen vaatii erityislaatuista tutkimuspoliittista otetta. Kysymys on talouden pitkän aikavälin tulevaisuudesta ja seuraavien sukupolvien tarpeista ja toiminnan edellytyksistä. Tähän on SDP:n varauduttava, kun hallitustie aukeaa.
Suomelta puuttuu kansallinen ohjelma teollisuuden rakenteen uudistamiseksi ja Vihreän siirtymän murroksen ’hanskaava’ ohjelma työelämän murroksen hallinnaksi ja muutoksen suuntaamiseksi työpaikkoja turvaavaan ja uudistavaan suuntaan. Kun yritysten aloitteellisuus ei ole synnyttänyt investointeja ja tuottavuuden ja talouden kasvua saatikka työpaikkojen määrän kasvua, tarvitaan julkisia investointeja harkitun ja suunnitellun ohjelman mukaan. Siinä innovatiiviset, suhteellisen kilpailuedun mahdollisuudet ja tuotantorakenteen monipuolistamisen tarpeet samoin kuin huoltovarmuuden parantamisen välttämättömyydet otetaan huomioon.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Hakametsän Sosialidemokraatit ry esittää, että
Sosialidemokraattinen puolue varautuu hallitusvastuuseen asettuessaan käynnistämään aktiivisen talouden rakenteita uudistavan teollisuuspolitiikan, millä Suomen lamassa laahustava talous nostetaan kasvu-uralle.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Hakametsän Sosialidemokraatit ry
Teollisen talous on edelleen keskeinen osa kansantaloutta, myös kasvava osa globaalia taloutta. Sen seurauksia ovat myös mittavat ympäristöhaasteet, ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja saasteet. Teollinen talous ei ole vain tavaratuotannon ja hyödykkeiden valmistamisen talousmalli. Välttämättömyyden kohdatessa se on alkanut sopeutua globaaleihin kestävyyshaasteisiin ja teknologisiin murroksiin.
Teollisuuden nykyistä kehityskaarta luonnehtivat mm. automaatio ja digitalisaatio ja niihin sisältyvät teknologiat kuten tekoäly (AI), robotiikka, koneoppiminen ja 3D-tulostus. Nämä teknologiat ovat lisäämässä tuottavuutta ja samalla ne korvaavat lisääntyvästi ihmistyön osuutta tuotantoketjussa. Teollisuus siirtyy älykkäiden, tietoverkkoon kytkettyjen järjestelmien ja laitteiden aikakauteen. Esimerkki: ”esineiden internet” (IoT) ja pilvipalvelut mahdollistavat, että tuotantoyksiköiden koneet ja laitteet voivat kommunikoida keskenään ja optimoida tuotantoprosesseja reaaliajassa. Teollinen talous on myös ottamassa käyttöön menettelytapoja, jotka vahvistavat osaltaan kiertotalouden kehityskuvaa, minkä ideana on resurssien moni- ja uusiokäyttö sekä käyttämättömäksi jäävän ’jätteen’ minimointi. Näin vähenee talouden tuotoksen riippuvuus luonnonvaroista ja niiden käytön aiheuttamista seurauksista, kuten ympäristövaikutuksista.
Vihreään ideologiaan sitoutuva teollinen toiminta on kasvava trendi, kuten samaan suuntaan vaikuttava energian tuotannon vihertyminen. Sen seurauksena ilmastonmuutosta kiihdyttävät vaikutukset lievenevät ja maapallon säilyminen elämälle siedettävänä avaruuspaikkana saa lisäaikaa. Tasapainotilan, tai vaativammin, peruutuskehityksen aikaansaaminen on poliittisen tahdon, vaikuttamisen ja päätösten asia. Ihmiselon kehityskaaren varjelun keskeisenä toimijana ovat poliittiset toimijat. Sosialidemokraatit ovat keskeinen osallistuja kansallisessa, myös kansainvälisessä toimijoiden joukossa.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Hakametsän Sosialidemokraatit ry esittää, että
SDP käynnistää aktiivisen vaikuttamisen kotimaan poliittisessa toiminnassa ja kansainvälisessä verkostossa teollisen talouden viherrysideologian nostamiseksi keskeiseksi teollisen talouden kehitysteemana.