Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin. Suomalaista vaalijärjestelmää tulee aktiivisesti kehittää ja vaalipiirijako sekä piilevän äänikynnyksen tuomat ongelmat on otettava huomioon.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin. Suomalaista vaalijärjestelmää tulee aktiivisesti kehittää ja vaalipiirijako sekä piilevän äänikynnyksen tuomat ongelmat on otettava huomioon.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin. Suomalaista vaalijärjestelmää tulee aktiivisesti kehittää ja vaalipiirijako sekä piilevän äänikynnyksen tuomat ongelmat on otettava huomioon.
Vaalikaudella 2019–2023 asetetun parlamentaarisen vaalityöryhmän tehtävänä oli hallitusohjelman mukaisesti selvittää vaalilain, puoluelain ja lain ehdokkaan vaalirahoituksesta sekä tarvittaessa muuta poliittista toimintaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet ja tehdä tarpeelliset muutosehdotukset edustuksellisen demokratian kehittämiseksi. Työryhmä arvioi työssään myös vaalipiirijakoa. Työryhmä antoi loppuraporttinsa 9.2.2022. Työryhmä ei tehnyt ehdotusta vaalijärjestelmän uudistamiseksi. Sen sijaan työryhmä kävi läpi uudistamisen eri vaihtoehtoja ja totesi, että vaalijärjestelmän uudistamisen vaihtoehdoista tulee koota kattava vertailu seuraavaa hallitusohjelmaa varten.
Alueellinen kehitys voi tuoda tarpeita muuttaa vaalipiirien jakoa tarkoituksenmukaisemmaksi. Tällä hetkellä tarkastelussa ovat esimerkiksi Uudenmaan vaalipiirin liian suureksi katsottu koko sekä Satakunnan ja Lapin vaalipiirien väestön väheneminen.
SDP katsoo, että vaalijärjestelmää on kehitettävä ja etenkin vaalipiirijakoa sekä piilevää äänikynnystä on arvioitava kriittisesti demokratian toteutumisen varmistamiseksi. SDP katsoo, että parlamentaarinen yhteistyö ja pitkäjänteinen, tietoon ja tutkimukseen perustuva valmistelu on vaalijärjestelmän kehittämisen kannalta avainasemassa. Vaalijärjestelmän uudistamiseen tähtäävä valmistelu tulisi aloittaa välittömästi vaalikauden 2023–2027 alussa, jotta edustuksellista demokratiaa ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa paremmin edistävä vaalijärjestelmä sekä vaalipiirijako saataisiin käyttöön mahdollisimman pian.
Joensuun Työväenyhdistys ry
Kun Tarja Cronberg 2007 jäi valitsematta eduskuntaan, vaikka sai toiseksi eniten ääniä Pohjois-Karjaan vaalipiirissä, käynnistyi keskustelu äänikynnyksen laskemisesta suunnilleen samalle tasolle eri vaalipiireissä. Se johti vaalilain muutokseen 2013. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sekä Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirit yhdistettiin, mutta siihen uudistus hyytyi. Ongelma oli ja on vielä suurempi Lapissa, jossa kansanedustajien määrä vähenee eduskuntavaaleissa 2023 seitsemästä kuuteen. Samalla äänikynnys nousee 12,5 prosentista 14,3 prosenttiin. Korkea se on myös yhden kansanedustajan menettävässä Satakunnassa, 11,1 %, ja Keski-Suomessa, 9 %.
Pienimmillään äänikynnys on suurimmissa vaalipiireissä, Helsingissä ja Uudellamaalla, joissa se on vain pari prosenttia. Selvää on, että tilanne ei ole oikeudenmukainen: kaikki äänestäjät eivät ole tasavertaisessa asemassa, vaan toisen ääni on vaikuttavampi kuin toisen. Ongelman korjaamiseksi on ajan saatossa tehty erilaisia ehdotuksia, mutta monet niistä edellyttäisivät perustuslain tarkistamista, minkä eduskunta on 2000-luvulla pariin kertaan jo torjunut.
Viimeksi on professori Heikki Paloheimo tehnyt esityksen, jonka mukaan ”Lapin ja Oulun vaalipiirien tuloslaskennassa ehdokkaille laskettavat vertausluvut laskettaisiin näiden kahden vaalipiirin yhteen lasketuista äänistä. Ehdokkaat kuitenkin asetettaisiin kummassakin vaalipiirissä erikseen ja kansalaiset antaisivat edelleen äänensä oman vaalipiirin ehdokkaalle.” Samalla tavalla, vaalilakia tarkistaen, voitaisiin hänen mukaansa menetellä Satakunnan ja Varsinais-Suomen vaalipiirien tuloslaskennassa. Myös ministeri Lauri Tarasti ja vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ovat esittäneet vaalilain uudistusta varten näkökohtia mm. Uudenmaan vaalipiirin jakamisesta, koko maan muodostavasta vaalialueesta ja paikkojen jakamiseen liittyvistä ongelmista.
Joensuun Työväenyhdistys ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ryhtymään toimenpiteisiin vaalipiirien hyvin erisuuruisen piilevän äänikynnyksen aiheuttaman tasavertaisuusongelman poistamiseksi vaalilakia ja tarvittaessa perustuslakia muuttamalla.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 174
Kotkan Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Riku Pirinen ja Karhulan Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Sirkka Kotola
Suomen vaalipiirit ovat muodostuneet sellaisiksi, että ne eivät palvele kansanvaltaa ja niitä on liki mahdoton edustaa. Esimerkiksi samassa vaalipiirissä sijaitsevat Kotka ja Pieksämäki ovat noin kolme tunnin ajomatkan päässä toisistaan aivan kuten Kotka ja Turku. Sisäistä luontaista yhteyttä ei vaalipiirin eri osien kanssa synny.
Kotkan Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Riku Pirinen ja Karhulan Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Sirkka Kotola esittävät, että
SDP toimii siten, että vaalipiirijakoa muutetaan enemmän kansalaisten normaalin toimintaan pohjautuvaksi. Kaakkois-Suomen vaalipiiri on maantieteelliseltä kooltaan ja toiminnallisuudeltaan mahdoton ja tulee jakaa joko useammaksi piiriksi tai sen osia liittää muihin vaalipiireihin. Mahdollinen malli olisi myös pienemmät vaalipiirit esimerkiksi hyvinvointialueiden mukaan ja vaalialue- ja tasauspaikkajärjestelmä, joka turvaa demokratian säilymisen pienemmille puolueille.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 175