Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, mutta toteaa, että asetus, johon aloitteen ensimmäisessä pykälässä viitataan, ei enää ole voimassa. SDP tulee edistää opistoinsinöörien ja amk-insinöörien tasavertaista kohtelua sekä työelämässä että jatkokoulutuksessa.
Partikongressen omfattar motionen men konstaterar att förordningen, som den första att-satsen hänvisar till inte längre är i kraft. SDP skall främja läroverksingenjörernas och yrkeshögskoleingenjörernas jämlika behandling i arbetslivet och inom fortbildning.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous kannustaa työnantajia hyödyntämään opistoinsinöörin tutkinnon suorittaneita siinä missä AMK-insinöörejä.
Partikongressen omfattar inte motionen. Partikongressen uppmuntrar att nyttja dem som avlagt ingenjörsexamen från läroverk likväl som yrkeshögskoleingenjörer.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous kannustaa työnantajia hyödyntämään opistoinsinöörin tutkinnon suorittaneita siinä missä AMK-insinöörejä.
Förordningen som motionen hänvisar till är inte längre i kraft och examen i fråga avläggs inte längre, således är det inte möjligt att lägga till den i ramverket. Däremot bör SDP säkerställa i behandlingen av behörighetsstadgarna för offentliga tjänster att skrivningen “eller motsvarande tidigare utbildning på institutnivå” då högskoleexamen krävs och uppmuntra arbetsgivare, speciellt då det råder arbetskraftsbrist, att nyttja dem som avlagt ingenjörsexamen från läroverk likväl som yrkeshögskoleingenjörer.
Asetus, johon aloitteessa viitataan ei enää ole voimassa ja kyseistä tutkintoa ei enää suoriteta, joten sen lisääminen viitekehykseen ei enää ole mahdollista. Sen sijaan SDP:n on pyrittävä julkisten palvelujen kelpoisuussääntöjen käsitellessään varmistamaan, että kirjaus ”tai vastaava aikaisempi opistoasteen koulutus” lisätään, kun korkeakoulututkinto vaaditaan ja kannustamaan työnantajia, erityisesti työvoimapulatilanteessa, hyödyntämään opistoinsinöörin tutkinnon suorittaneita siinä missä AMK-insinöörejä.
Pedersöre Socialdemokrater rf’s medlem Viktor Kock
Genom högskolereformen 1998 (1998/464) fick ingenjörsexamen från yrkeshögskolor status som högskoleexamen. Under en övergångsperiod mellan 1995 och 1998 kunde man välja att ta ut ingenjörsexamen antingen från de gamla läroverken eller från de tillfälliga yrkeshögskolorna som fanns parallellt med läroverken. Även om ingenjörsexamen från läroverk inte har haft status som högskoleexamen har läroverksingenjörer i många fall haft behörighet att söka offentliga tjänster som kräver högskoleutbildning eftersom man i de offentliga organisationernas behörighetsstadgor definierat behörighetskraven som ”Högskoleexamen eller motsvarande tidigare utbildning på institutnivå”. Tyvärr har tillägget allt oftare tagits bort när nya behörighetsstadgor gjorts upp. I praktiken betyder det att läroverksingenjörer inte längre anses behöriga att söka offentliga tjänster som kräver högskoleexamen.
Problemet accelererade när Finland i sin rapport till EQF (European qualifications framework) lämnade bort examen som inte längre ges i Finland. Nivån på ingenjörsexamen från läroverk har alltid tidigare ansetts ligga på samma nivå som yrkeshögskoleexamen (nivå 6, bachelor degree) men nu ger utbildningsstyrelsen inte längre svar på vilken nivå läroverksexamen anses ligga på. Omfattningen av ingenjörsstudierna på läroverk och yrkeshögskolor är densamma. Uppskattningsvis 10 000 ingenjörer som tagit sin ingenjörsexamen före 1998 utesluts i dagsläget från att söka tjänster inom offentliga sektorn. Detta förvärrar den åldersdiskriminering som redan finns på arbetsmarknaden.
Pedersöre Socialdemokrater rf’s medlem Viktor Kock föreslår att
– SDP jobbar för att i Förordningen om högskolornas examenssystem 464/1998 5 § mom. 3 lägga till ingenjörsexamen från läroverk
– SDP jobbar för att ingenjörsexamen från läroverk tas in i Finlands rapportering till EQF nivå 6
– SDP vid behandling av behörighetsstadgar för offentliga tjänster arbetar för att tillägget ”eller motsvarande tidigare utbildning på institutnivå” läggs in vid krav på högskoleexamen
Yliopistouudistuksella 1998 (1998/464) ammattikorkeakoulujen insinööritutkinnot saivat korkeakoulututkinnon aseman. Siirtymäkaudella 1995–1998 oli mahdollista valita insinööritutkinnon todistus joko vanhoista teknillisistä oppilaitoksista tai niiden rinnalla toimineista väliaikaisista ammattikorkeakouluista. Vaikka instituutin tai teknillisen oppilaitoksen insinöörin tutkinnolla ei ole ollut korkeakoulututkinnon asemaa, niin monissa tapauksissa näistä valmistuneet insinöörit ovat saaneet valtuudet hakea korkeakoulututkintoa vaativiin julkisiin tehtäviin, koska julkisten organisaatioiden kelpoisuussäännöissä on määritelty lisäys ”korkeakoulututkinto tai vastaa opistoasteen tutkinto”. Valitettavasti lisäys on yhä useammin poistettu, kun uusia kelpoisuussääntöjä on laadittu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että instituutin tai teknillisen oppilaitoksen insinöörejä ei enää katsota oikeutetuksi korkeakoulututkintoa vaativiin julkisiin tehtäviin.
Ongelma kasvoi, kun Suomi jätti EQF-raportissaan (European Qualification Framework) pois tutkinnot, joita Suomessa ei enää anneta. Oppilaitoksen insinööritutkinnon tasoa on aina pidetty samalla tasolla kuin ammattikorkeakoulututkintoa (taso 6, kandidaatin tutkinto), mutta nyt opetuslautakunta ei enää anna vastausta, mitä opetuslaitoksen tutkinnon taso katsotaan olevan. Oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulujen insinööriopintojen laajuus on sama. Arviolta 10 000 ennen vuotta 1998 insinöörin tutkinnon suorittanutta insinööriä ei tällä hetkellä voi hakea julkisen sektorin tehtäviin. Tämä pahentaa työmarkkinoilla jo vallitsevaa ikäsyrjintää.
Pedersöre Socialdemokrater rf:n jäsen Viktor Kock esittää, että
-SDP pyrkii varmistamaan, että Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 464/1998 5 §:n 3 momenttiin lisätään instituutin tai teknillisen oppilaitoksen insinöörintutkinto
– SDP pyrkii varmistamaan, että instituutin tai teknillisen oppilaitoksen insinööritutkinto sisällytetään Suomen raportointiin EQF-tasolle 6
– SDP pyrkii julkisten palvelujen kelpoisuussääntöjen käsitellessään varmistamaan, että kirjaus ”tai vastaava aikaisempi opistoasteen koulutus” lisätään, kun korkeakoulututkinto vaaditaan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 129
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen mutta toteaa että asetus, johon aloitteen ensimmäisessä pykälässä viitataan ei enää ole voimassa.