Aloite 7
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että samansuuruisesta tulosta tulisi lähtökohtaisesti periä saman verran veroa. Puoluekokous kuitenkin katsoo, että joitain poikkeuksia voi pitää perusteltuna myös palkkojen ja eläkkeiden verotuksessa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että samansuuruisesta tulosta tulisi lähtökohtaisesti periä saman verran veroa. Puoluekokous kuitenkin katsoo, että joitain poikkeuksia voi pitää perusteltuna myös palkkojen ja eläkkeiden verotuksessa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että samansuuruisesta tulosta tulisi lähtökohtaisesti periä saman verran veroa. Puoluekokous kuitenkin katsoo, että joitain poikkeuksia voi pitää perusteltuna myös palkkojen ja eläkkeiden verotuksessa.
Tällä hetkellä palkan ja eläkkeen verotus on useimmissa tilanteissa suunnilleen samalla tasolla lähes kaikilla tulotasoilla, kun henkilö asuu kunnassa, jossa kunnallisvero on lähellä kansallista keskiarvoa. Olennaisin poikkeus on se, että alle 1 000 euron kuukausituloilla eläkkeen verotus jää selvästi alemmaksi, sillä näin pienestä eläkkeestä ei makseta lainkaan veroa, mutta palkasta peritään yleensä 8,65 prosentin veron luonteiset sosiaalivakuutusmaksut (ks. kuvio 1).
Kuten kuviosta 1 nähdään veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut riippuvat myös osin tulonsaajan iästä. Lisäksi palkkojen ja eläkkeiden verotuksen rakenne poikkeaa toisistaan, mikä tekee vertailun hankalaksi. Eläkkeistä peritään paljon vähemmän veronluonteisia sosiaalivakuutusmaksuja kuin palkasta, mutta toisaalta kuntien ja valtion tulovero on eläkkeestä suurempi (ks. kuvio 2). Näistä syistä palkan ja eläkkeen verotuksen taso ja niiden välinen ero riippuvat asuinkunnasta ja iästä. Tästä syystä on mahdotonta asettaa palkan ja eläkkeen verotus täysin samalle tasolle kaikkialla Suomessa.
Eläkeläisiä on haluttu myös kannustaa pysymään työelämässä eläkeläisen työtulon verotuksen jäädessä alemmaksi matalampien veronluonteisten maksujen vuoksi. Marinin hallitus päätti lisäksi korottaa työtulovähennystä 60 vuotta täyttäneille, millä haluttiin kannustaa ihmisiä pysymään työelämässä pidempään. Sitä voi pitää tässä tilanteessa perusteltuna, vaikka se johtaa siihen, että verotus jää palkasta joissain tilanteissa selvästi eläkettä matalammaksi.
Lisäksi on hyvä huomioida, että palkan ja eläkkeen verojen vertailun lopputulos riippuu olennaisesti vertailutavasta, jonka valinta on osin harkinnanvarainen. Tämänkin vuoksi palkan ja eläkkeen verotuksen tason täysi yhdenmukaistaminen on mahdotonta. Jos huomioidaan myös työnantajan osuus palkasta perittävistä veroista, on palkan verotus selvästi eläkettä korkeampaa kaikilla tulotasoilla. Esimerkiksi työnantajan eläkemaksu on keskimäärin noin 17 prosenttia palkasta, joka lasketaan siis kuviossa 1 näkyvien verojen päälle. Tällaista tarkastelua voidaan perustella sillä, että työnantajan osuus veroista vaikuttaa tosiasiassa palkkaa pienentävästi, kun palkasta neuvotellaan. Siksi muun muassa kansainvälisissä työn verotusta koskevissa vertailuissa huomioidaan kaikki palkasta perittävät verot eli tarkastelu tehdään niin kutsutun verokiilan tasolla.
Kuvio 1: Veroprosentit 2023, palkansaaja ja eläkeläinen (lähde: Veronmaksajat)
Kuvio 2: Verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2023, prosenttia palkasta, eläkkeestä sekä palkan ja eläkkeen yhdistelmästä (keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit 2023, vuositulo 30 000 euroa, lähde: Veronmaksajat)
7 Työeläkkeen ja ansiotulon verotus samalle viivalle
Joensuun työväenyhdistys ry
Työeläkkeen määräytymisperusteena olleen puoliväli-indeksin muuttaminen taitetuksi indeksiksi 1990-luvun puolivälissä oli sen hetkisen tiedon valossa perusteltua pelätyn eläkepommin torjumiseksi. Myöhemmin tuo pelko on osoittautunut turhaksi. Muutos synnytti laajan, sitkeän ja pitkän keskustelun työeläkkeestä, sen ansiosidonnaisuudesta, sen tasosta ja tason säilymisestä eläkevuosien karttuessa ja eläketulon verotuksesta.
Valtaosa työeläkeläisistä näkee ja kokee, että eläkkeen taso ei pysy samana suhteessa ansiotulojen kehitykseen ja että työeläkettä verotetaan ansiotuloja kireämmin. Tänä vuonna eläketulon ja ansiotulon verotus toimii tällä tavalla:
Tulon määrä veroaste (%) eläketulosta veroaste (%) ansiotulosta
10.000 0 0 + 8,65 (=sotumaksut)
20.000 15 3 + 8,65 = 11,75
30.000 22 11,5 + 8,65 = 20,15
40.000 27,5 17 + 8,65 = 25,65
Verotuskuntana Joensuu, veroprosenttina on kuntien keskimääräinen taso Suomessa tänä vuonna = 7,96. Luvut on saatu verottajan veroprosenttilaskurista. Verovähennyksinä on huomioitu vain verottajan viran puolesta tekemät vähennykset eli lähtöasetelma on mahdollisimman tasapuolinen.
Taulukko osoittaa selvästi, että perinteinen sosialidemokraattinen periaate ja tavoite – verot maksukyvyn mukaan – toimii näissä tulotasoissa edelleen, joissa verokikkailun ja -kierron mahdollisuudet ovat vähäiset. Taulukko osoittaa myös selvästi, että valtaosalla eläkkeensaajista eläketulon verotus on pari prosenttiyksikköä korkeampaa kuin ansiotulon verotus. Lopullisessa verotuksessa veroero kasvaa vielä noin kymmenellä prosenttiyksiköllä, koska ansiotulojen hankinnasta aiheutuvia kustannuksia on mahdollisuus vähentää tulosta ja verosta.
Parissa vuosikymmenessä keskimääräinen ansiotulo on noussut noin 100 % ja samalla ajanjaksolla eläketulo on noussut vain 50 %. Lähtötasoltaan pieni työeläke johtaa parissa vuosikymmenessä tulotason laskemiseen alle suhteellisen köyhyystason. Tällainen ikääntyneiden kohtelu hyvinvointisuomessa ei ole hyväksyttävää. Eläkevuosien kertyessä ansio- ja eläketulon välinen kasvava ero puoltaa muutosta eläketulon verotukseen.
Joensuun työväenyhdistys ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin eläketulon verotuksen laskemiseksi samalle tasolle samansuuruisen ansiotulon verotuksen kanssa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 17
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Työeläkkeen ja ansiotulon verotuksen rakenne poikkeaa toisistaan niin merkittävästi, että niiden vertailu on epätarkoituksenmukaista ja verotuksen tason yhdenmukaistaminen mahdotonta.
Kannattajat