Puoluekokous yhtyy aloitteessa mainittuihin tavoitteisiin ja kehottaa maankäytön suunnittelussa toimivien sosialidemokraattien ottavan huomioon mainitut asiat paikallisessa päätöksenteossa. Puoluekokous kehottaa lisäksi järjestämään koulutusta aiheesta paikallisille toimijoille.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa mainittuihin tavoitteisiin ja kehottaa maankäytön suunnittelussa toimivien sosialidemokraattien ottavan huomioon mainitut asiat paikallisessa päätöksenteossa. Puoluekokous kehottaa lisäksi järjestämään koulutusta aiheesta paikallisille toimijoille.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa mainittuihin tavoitteisiin ja kehottaa maankäytön suunnittelussa toimivien sosialidemokraattien ottavan huomioon mainitut asiat paikallisessa päätöksenteossa.
Aloitteessa kannetaan huolta kaupunkisuunnittelun yksipuolisuudesta. Aloitteentekijä esittää feminististä kaupunkisuunnittelua ratkaisuksi monipuoliseen, eri ryhmät paremmin huomioon ottavaan kaupunkisuunnitteluun.
Kaupunkisuunnittelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) määräyksiin kaavoitushierarkiasta ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden linjauksiin. MRL:ssa ohjataan myös kuntalaisten osallistumista kaavoitukseen. Kunnat vastaavat alueidenkäytön ja yhdyskuntien suunnittelusta.
Aloitteessa kuvatun kaltaisia ihmislähtöisen suunnittelun periaatteita on hyödynnetty useissa kunnissa jo nykyisellään. Kaupunkiympäristön suunnittelua ohjaa ylätasolla yleensä kuntastrategia. Monien kuntien strategioissa kestävyys on määritelty yhdeksi painopisteeksi. Parannettavaa löytyy kuitenkin monessa paikassa.
Kuntastrategiaa konkretisoidaan yleisesti kunnan yleiskaavassa. Yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisemmilla asemakaavoilla ja molempia kaavatasoja koskevat lakisääteisesti MRL:n vaatimukset kaavaprosessin vuorovaikutteisuudesta sekä edelleen kaavatyön sisällöstä (MRL 6 §, 39 § ja 54 §), johon lukeutuvat edellytykset turvalliselle ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiselle elinympäristölle.
Rakennusvalvonta edistää kunnissa terveellisen, turvallisen ja viihtyisän rakennetun ympäristön muodostumista ja ylläpitoa ohjaamalla ja neuvomalla rakennushankkeisiin ryhtyvien lisäksi kaikkia tasa-arvoisesti. Maankäyttö- ja rakennusasetuksissa säädelty esteettömyyden minimitaso varmistetaan rakennuslupavaiheessa. Rakennuksen esteettömyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoitus on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintoihin, käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan. Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman monia. Piha- ja ympäristösuunnittelun laadun varmistamiseen on kiinnitetty huomiota kaupunkisuunnittelun palvelualueen laaturyhmätyöskentelyssä ja kaupunkikuvatoimikunnan kokoonpanossa, vahvistaen sen jäseniä vihersuunnittelun osaamisella.
Jo nykyisellään aloitteen näkökannat tulisi olla osa kuntien alueidenkäytön ja yhdyskuntien suunnittelua.
Joensuun Työväenyhdistys ry
Puolueen poliittisessa ohjelmassa todetaan, että maamme alueiden käytön suurimmat muutospaineet kohdistuvat kaupunkiseutujen kehittämiseen. Kaupunkeihimme muuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisiä maaseutualueilta; erityisesti opiskelijoita, ikäihmisiä sekä toimintarajoitteisia ihmisiä, joiden asumisedellytykset eivät toteudu harva-asutusalueilla. Kaupunkien kehittäminen on ensisijaisesti kuntien vastuulla, mutta niille on osoitettava tarpeeksi resursseja, jotta kaupungit voivat tehdä tasa-arvoon ja esteettömyyteen liittyviä päätöksiä omasta tulevaisuudestaan.
Feministinen kaupunkisuunnittelu ottaa huomioon erilaisten asukkaiden tarpeet iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, toimintakyvystä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Kaupunki, jossa feminististä kaupunkisuunnittelua toteutetaan, olisi turvallinen asioida ja ihmiset pääsisivät helposti keskeisten palveluiden luo. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. tarpeeksi leveitä ja tasaisia jalankulkuteitä, turvattuja palveluita (mm. kaupat, koulut, terveydenhuolto), jotka ovat sopivien kävelymatkojen ulottuvilla, sekä vihreitä tiloja, jotka tukevat asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Näitä eivät kaupungit pysty omilla olemassa olevilla resursseilla toteuttamaan, vaan niitä varten tarvitaan valtiollista ohjausta ja tukea.
Feministinen kaupunkisuunnittelu on jo otettu käyttöön mm. Glasgow’ssa, jossa kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2022 esityksen, jonka mukaan se alkaa toteuttamaan feminististä kaupunkisuunnittelua. Glasgow haluaa päätöksellään turvata naisten ja vähemmistöjen turvallisuuden, kaupunkitilan esteettömyyden ja palveluiden saavutettavuuden. Päätöksessään Glasgow’n kaupunginvaltuusto toteaa, että historiallisesti kaupunkeja ovat suunnitelleet miehet. He ovat suunnittelutyössään painottaneet omia tarpeitaan ja toimintatapojaan, jolloin toisten asukasryhmien elinmukavuus ja turvallisuus ovat jääneet toissijaiseksi. Valtuuston tilaaman raportin mukaan 67 % 16–30 vuotiaista Glasgow’ssa asuvista naisista ja ei-binäärisistä henkilöistä kokee varsinkin julkisen liikenteen turvattomaksi heihin kohdistuvan häiriökäyttäymisen takia.
Ottamalla feministinen kaupunkisuunnittelun osaksi kestävän kaupunkia ja sen rakenteita, lisäisimme lisäisi huomattavasti kaupunkiemme toimivuutta ja vetovoimaisuutta. Tukemalla feminististä kaupunkisuunnittelua edistäisimme kaupunkien infra- ja palveluratkaisujen kestävyyttä tulevaisuuden asukas- ja taloushaasteita silmällä pitäen. Mitä esteettömämmät ja saavutettavammat kulkureittimme, rakennuksemme ja palvelumme ovat, sitä pidempi käyttöikä niillä on sekä sitä suurempi ja moninaisempi käyttäjäjoukko hyödyntää niitä.
Joensuun Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP omaksuu feministisen kaupunkisuunnittelun periaatteet ja edistää niitä aktiivisesti.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 68
Puoluekokous yhtyy aloitteessa mainittuihin tavoitteisiin ja kehottaa maankäytön suunnittelussa toimivien sosialidemokraattien ottavan huomioon mainitut asiat paikallisessa päätöksenteossa. Puoluekokous kehottaa lisäksi järjestämään koulutusta aiheesta paikallisille toimijoille.
Kannattajat